virukset

17 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–17.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi Omikron on nimeltään Omikron? Koronaviruksen Omikron-variantti on ollut paljon julkisuudessa. Olen käsittänyt että nämä variantit nimetään kreikkalaisten… 226 10.1.2022 Maailman terveysjärjestö WHO käyttää kreikkalaisia kirjaimia nimetessään COVID-19-viruksen avainvariantit. Kaikkia varianttilinjoja ei siis nimetä näin, vaan ne linjat jotka katsotaan huolestuttaviksi tai tehostetun seurannan alaisiksi. Jokaisella linjalla on oma tieteellinen nimensä. Kirjainnimet eivät korvaa näitä nimiä, vaan ne on tarkoitettu helpottamaan julkista keskustelua varianteista. Variantit epsilon, zeeta, eeta, theeta, ioota, kappa, lambda ja myy ovat olemassa. Ne ovat tai ovat olleet jossain vaiheessa tehostetun seurannan alaisia. Koska ne eivät ole olleet huolestuttavia, media ei ole juurikaan uutisoinut niistä. Nyy ja ksii jätettiin väliin nimeämisessä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan nyy jätettiin väliin, koska se...
Huomaavatko virukset jollain lailla terveet solut ihmisen sairastuessa vai onko tämä sattumaa? 108 27.12.2021 Viruksilla on tietyt isäntäsolut, joihin ne voivat kiinnittyä ja tunkeutua. Yhteensopivuuden määrittävät viruksen vaipan eli kapsidin pinnalla olevat proteiinit ja isäntäsolun solukalvon reseptorit eli signaalin välitykseen erikoistuneet proteiinimolekyylit. Viruksen proteiinit sopivat yhteen vain tiettyjen solujen reseptoreiden kanssa. Elimistöön päässyt virus ei siis tunkeudu välttämättä ensimmäiseen vastaantulevaan soluun, vaan sen täytyy kulkeutua sellaisen solun luo, jonka reseptorien kanssa sen pintaproteiinit vuorovaikuttavat. Usein käytetty vertaus on, että viruksen proteiini on avain, joka sopii vain tietynlaiseen lukkoon. Virus ei tunnista erikseen, onko solu terve vai jo infektoitunut. Tämän osoittaa se, että useampi virus voi...
Ymmärsinkö oikein? Rokote tehdään heikommasta viruksesta joka on sukua virukselle jota vastaan rokote on? 153 10.4.2021 Rokotteita on erilaisia. Monet niistä sisältävät taudinaiheuttajia joko tapettuina tai elävinä, mutta heikennettyinä. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa nämä rokotteissa olevat antigeenit ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Tietoa tämäntyyppisistä rokotteista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/…-. Osa uusista covid-19-rokotteista perustuu uuteen lähetti-RNA-teknologiaan. Silloin rokote ei sisällä lainkaan virusta tai sen osia, vaan  sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Näin syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan....
Olisiko vinkata jotakin lastenkirjaa Korona-virukseen liittyen? Kiitos :) 217 26.3.2021 Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/ Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021). Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017)  ja kuudes osa Salaisuus (2017)...
Voidaanko sanoa ylikansoittumisen ylläpitävän virustauteja? 150 22.2.2021 Maailman terveysjärjestö WHO, World Health Organization lienee paras instanssi vastaamaan kysymykseen. Yhteystiedot https://www.who.int/about/who-we-are/contact-us
Televisio pukkaa ohjelmia, joissa pääosassa on virus tai rutto. Englannissa riehunutta paiseruttoepidemiaa on käsitelty parissa jaksossa ja yksi kai on vielä… 221 9.2.2021 Kun TV-lähetykset Suomessa 50-luvulla käynnistyivät ja televisioita alettiin markkinoida kuluttajille, varhaisissa vastaanotinmainoksissa tähdennettiin erityisesti sitä, kuinka television avulla kodin ulkopuolinen maailma tuli kotiin tai televisio siirsi katsojan ulkopuoliseen maailmaan. Vaikka alkuvuosien jälkeen tällainen "maailma kotiin" -strategia mainoksista jäikin pois, ei tämä television television ominaisuus lakannut olemasta: edelleen se heijastelee ympäröivää maailmaa ja välittää näkymiä ajankohtaisista asioista vastaanottimiimme, halusimme tai emme. Tästä näkökulmasta television sättiminen ajankohtaiseen COVID-19-pandemiaan tavalla tai toisella liittyvien aiheiden käsittelystä on vähän kuin moittisi peiliä siitä että naama on...
Auringonvalo tuhoaa viruksia. Onko odotettavissa, että korona-sairastelu maassamme vähenee ja loppuu, kun kesän aikana on pitkään auringonvaloa vuorokaudessa; … 204 16.4.2020 Vielä ei tiedetä, toimiiko uusi koronavirus kuten influenssa ja alkaisi hiipua ilmojen lämmetessä. Helsingin Sanomista voi lukea tuoreen artikkelin (6.4.2020) aiheesta: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006465138.html
Nyt koronaepidemian aikana on paljon spekulaatioita liikkeellä mm kuolleisuudesta. Jotta taudin vakavuuden voisi ymmärtää pitäisi tietää kokonaiskuolleisuus… 167 15.4.2020 Thl:n eli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alta löytyvistä linkeistä löytyy ajankohtainen tieto koronaviruksesta, ja myös varmistetut tapaukset. Sivuilta löytyy tietoa myös tautiin kuolleista, mutta ei kuitenkaan päivä- tai kuukausikohtaista. https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Aukeavatko kirjastot 14.4.2020, vai onko siihenkin tullut jatkoaikaa? 327 2.4.2020 Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
Kuinka kauan bakteerit ja virukset elävät kirjojen sivuilla tai kansilla? 2087 30.3.2020 Asiaa on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-flunssa-ym-popot?language_co… 18.3.2020 Helsingin sanomat julkaisi artikkelin: "Uuden tutkimuksen mukaan koronavirus voisi elää pinnoilla jopa päiviä - Tutkijatohtori kertoo, miksi ilma on sakeana osin ristiriitaisia tutkimustuloksia". Artikkeliin on haastateltu tutkijatohtori Tuomas Aiveloa ja artikkelin  mukaan virukset eläisivät pinnoilla tunteja, ei päiviä. Samaa kertoo mm. seuraava englanninkielinen artikkeli: https://www.nih.gov/news-events/news-releases/new-coronavirus-stable-ho… Toinen Helsingin sanomien artikkeli https://dynamic.hs.fi/a/2020/piilossapinnoilla/      
Mistä korona-virus on saanut nimensä? Tiedän oppikirjoijen kautta että korona tarkoitttaa kruunua. 647 12.3.2020 Kielitoimiston sivuilla kerrotaan, että "koronavirukset ovat saaneet nimensä komeasta ulkomuodostaan (latinan corona merkitsee kruunua). Viruksen pinnalla olevat proteiinipiikit tuovat mieleen kruunun tai Auringon koronan eli uloimman kaasukehän". https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_tammikuussa_2020_on_koronavirus.32949.news
Voiko virusta käyttää lääkeenä? 201 19.7.2019 Muutkin ovat saaneet saman idean. Viruksen kaltaisia partikkeleita (VLP) kehitellään jo mm. rokotteisiin ja diagnostiikan tarpeisiin. VLP ei sisällä virusten perintötekijöitä, mutta pystyy muuten samanlaiseen toimintaan kuin virukset. Aiheesta on julkaistu artikkeleita Duodecim lehdessä ja mm. Heidi Sundström on tehnyt VLP paketoinnista opinnäytetyön 2016. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91270 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119869/Sundstrom_Heidi.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91264
Solut, virukset, DNA; atomi, neutronit... Mikät on pienin asia jonka ihminen tietää, ainakin tähän mennessä? 2154 18.7.2019 Kaikkein pienin aineen osanen on nykyään kvarkki. Se ei kuitenkaan esiinny koskaan yksin, vaan aina isompien hiukkasten osanan. Kvarkit muodostavat hadroneja, joista tunnetuimpia ovat protoni ja neutroni. Atomit taas koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista eli ne ovat suurempia kuin kvarkit.   Kaikkein pienintä hiukkasta tosin yhä metsästetään. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/07/06/higgsin-hiukkanen-alkeishiukkasjahdin-himoituin-saalis#media=81173 http://www.astro.utu.fi/zubi/atom/quark.htm  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi Kromosomien DNA on kokoluokaltaan suurempaa kuin atomi. https://fi.wikipedia.org/wiki/DNA DNA:n osasten painoja mitataan jo mooleina.https://fi.wikipedia.org...
Minua on kerran purrut punkki, jonka seurauksena sain kasvohermohalvauksen, joka toki meni ohi. Onko totta että olen näin ollen suojassa punkeilta ja… 1145 13.6.2013 Saaristolääkärit-sivuston mukaan puutiaisaivokuumeen eli TBE-viruksen alkuvaiheen tautimuotoon sairastuneet saavat elinikäisen immuniteetin tuohon virukseen, eli eivät sairastu siihen uudelleen. Toiseen punkkien levittämään tautiin Borreliaan sen sijaan ei synny immuniteettia, eli siihen voi sairastua uudelleenkin. Täältä lisää tietoa: http://www.saaristolaakarit.fi/punkkibussi/taudit
Kolmivuotias tyttäreni haluaisi tietää, ovatko pöpöt karheita tai pehmeitä. 1101 4.1.2013 Pöpöt, jos niillä tarkoitetaan vaikkapa bakteereja ja viruksia, ovat niin olemattoman pieniä, että niiden pehmeyden tai karheuden tutkiminen on aika vaikeaa. Yksi pöpölaji, mikrosieni home, tuntuu isompana kasvustona lähinnä pehmeältä. Apua aiheeseen voisi löytyä alla mainituista, pienillekin lapsille sopivista pöpökirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI - Vuoden pöpö / teksti: Varpu Välimäki ; kuvat: Katri Kirkkopelto - Heippa, täällä bakteeri! / Pentti Huovinen ; kuvittanut Irmeli Matilainen
Jos on kaksi kovalevyä ja tulee viruksia niin voiko ne levitä slave asemaan ? (jos ei siirrä saastuneita kansioita tai tietoja levyjen kesken ) 695 4.2.2011 Riippuu viruksesta, mutta voihan se tartutella itseään kaikille mahdollisille kiintolevyille, jos se on sellaiseksi ohjelmoitu. Eli ei se kakkoslevykään silloin turvassa ole.
Virukset liikkuvat tietokoneissa ja muistivälineissä - tiedämme. Käytän nykyään lähes yksinomaan Helsingin kaupunginkirjaston asiakaspäätteitä mutta olen… 1105 22.1.2009 Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneissa tietoturvan taso on varsin korkea (henkilökohtaiset tilat, keskitetty tiedostojen tarkastaminen virusten varalta yms.). Internet on kuitenkin täynnä tiedostoja, joiden tarkistaminen on lähes mahdotonta, joten jos internetistä lataa tiedostoja, kannattaa koneessa olla tietoturvaohjelmistot. Vaikka Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneet on suunniteltu erittäin turvallisiksi, eivät nämä välttämättä tunnista ja poista haittaohjelmia. Näin ollen ne voivat siirtyä asiakkaiden omiin tietokoneisiin tiedostoja siirrettäessä. Vaikka markkinoilla on monta maksullista versiota erilaisista tietoturvaohjelmista, löytyy myös ilmaisohjelmia. Näitä löytyy esim. Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään...