ester

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin kirjallisuutta, jossa käsitellään Virosta Ruotsiin suuntautuvaa pakolaisaaltoa vuosina 1944-1946. Osaatteko suositella kirjallisuutta aiheesta?… 75 14.2.2022 Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta.  Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ . Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa verkossa....
Minä päivänä on Vivikan nimipäivä Virossa? 620 10.3.2021 Virolainen Vivika juhlii nimipäiväänsä 2. kesäkuuta. https://www.vara.ee/kasiraamat/nimepaev.php
Miksi meillä on Viro vaikka eteläisessä naapurissamme on Eesti Vabariik, englanninkielessä Estonia ja Ruotsissa Estland? 362 20.1.2021 Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan: Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.  https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
Liitteen kuva ja resepti on jostakin ihanasta eestin kielestä käännetystä kirjasta. 259 24.9.2019 Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015). Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista. https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Löytyykö virolaisen laulajan Hilde Ostrat esityksiä, mm. Come prima, Armastus legend, On syömmesi jäätä. Kiitos. 516 27.3.2017 Valitettavasti Suomen kirjastoista ei ole lainattavissa äänitteitä, joilta olisi kuultavissa virolaissyntyisen Hille Ostratin (s. 1932) laulua. Ylen arkistossa on muutama äänite, joilla Hille Ostrat esiintyy. Sinun kannattaa siis esittää Ylelle toive saada kuulla hänen lauluaan jossakin ohjelmassa. Toiveen voi esittää alla olevasta listasta löytyvän linkin kautta. http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ https://finna.fi/ https://www.ester.ee/ http://www.fono.fi/ https://palaute.yle.fi/
Olen kiinnostunut Tallinnan vaakunoista. Niissä on kuvattu mm. kolmea "leijonaa" . Leijonista käytetään termiä "three lions passant guardant". Miten tuon voisi… 2576 7.6.2010 Tallinnan kaupungin suuressa vaakunassa: http://www.rk.ee/symb/tallinns.html on kuvattuna kolme kruunattua sinistä leijonaa (tai pantteria) kultaisella vaakunakilvellä. Vaakunakilven yläpuolella on hopeinen kypärä, jonka päällä punaiseen asuun pukeutunut kruunattu naishahmo. Nelijalkaiset vaakunaeläimet esitetään vaakunoissa tietyissä tyypillisissä asennoissa, joille on olemassa omat heraldiset terminsä. "Passant" tarkoittaa kävelevää eläintä, jonka toinen etujalka on nostettu ylös. "Guardant" (tai gardant) viittaa puolestaan kohtikatsovaan pään asentoon. Kolme vaakunaleijonaa on vanhimpia Tallinnan ja Viron symboleja. Ne periytyvät jo Baltian ristiretkien ajalta 1200-luvulta, ja Tanskan kuninkaan Valdemar II:n (1202-1241) vaakunasta....
Pitäisi saada tietoa Viron ruokahistoriasta. Mitä kirjoja olisi tarjolla? 1081 10.8.2009 Viron ruokakulttuurista ja –perinteestä saa tietoa ainakin seuraavista kirjoista: Roosme, Ellen: Virolainen keittokirja; suom. Ritva Lehmusoksa. Jyväskylä; Hki: Gummerus, 1986, Herkkuja virolaiseen tapaan: Olli Vuori, Jorma Puusa, Porvoo, SR-julkaisut, 1993 (Kansiylänimike: Ruokasilta yli Suomenlahden), Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta, Hki, Wsoy, 2005, Makuja laajentuvasta unionista, koonnut Laura Mauno, Hki: Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-.tiedotus, 2002. Kannattaa tutustua myös artikkeliin ”Tallinnan keskiaikainen Olde Hansa” julkaisussa Kotitalous 8-9, 2000, s. 44-45.