virolaiset

4 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–4.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Liitteen kuva ja resepti on jostakin ihanasta eestin kielestä käännetystä kirjasta. 64 24.9.2019 Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015). Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista. https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Löytyykö virolaisen laulajan Hilde Ostrat esityksiä, mm. Come prima, Armastus legend, On syömmesi jäätä. Kiitos. 310 27.3.2017 Valitettavasti Suomen kirjastoista ei ole lainattavissa äänitteitä, joilta olisi kuultavissa virolaissyntyisen Hille Ostratin (s. 1932) laulua. Ylen arkistossa on muutama äänite, joilla Hille Ostrat esiintyy. Sinun kannattaa siis esittää Ylelle toive saada kuulla hänen lauluaan jossakin ohjelmassa. Toiveen voi esittää alla olevasta listasta löytyvän linkin kautta. http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ https://finna.fi/ https://www.ester.ee/ http://www.fono.fi/ https://palaute.yle.fi/
Olen kiinnostunut Tallinnan vaakunoista. Niissä on kuvattu mm. kolmea "leijonaa" . Leijonista käytetään termiä "three lions passant guardant". Miten tuon voisi… 1815 7.6.2010 Tallinnan kaupungin suuressa vaakunassa: http://www.rk.ee/symb/tallinns.html on kuvattuna kolme kruunattua sinistä leijonaa (tai pantteria) kultaisella vaakunakilvellä. Vaakunakilven yläpuolella on hopeinen kypärä, jonka päällä punaiseen asuun pukeutunut kruunattu naishahmo. Nelijalkaiset vaakunaeläimet esitetään vaakunoissa tietyissä tyypillisissä asennoissa, joille on olemassa omat heraldiset terminsä. "Passant" tarkoittaa kävelevää eläintä, jonka toinen etujalka on nostettu ylös. "Guardant" (tai gardant) viittaa puolestaan kohtikatsovaan pään asentoon. Kolme vaakunaleijonaa on vanhimpia Tallinnan ja Viron symboleja. Ne periytyvät jo Baltian ristiretkien ajalta 1200-luvulta, ja Tanskan kuninkaan Valdemar II:n (1202-1241) vaakunasta....
Pitäisi saada tietoa Viron ruokahistoriasta. Mitä kirjoja olisi tarjolla? 916 10.8.2009 Viron ruokakulttuurista ja –perinteestä saa tietoa ainakin seuraavista kirjoista: Roosme, Ellen: Virolainen keittokirja; suom. Ritva Lehmusoksa. Jyväskylä; Hki: Gummerus, 1986, Herkkuja virolaiseen tapaan: Olli Vuori, Jorma Puusa, Porvoo, SR-julkaisut, 1993 (Kansiylänimike: Ruokasilta yli Suomenlahden), Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta, Hki, Wsoy, 2005, Makuja laajentuvasta unionista, koonnut Laura Mauno, Hki: Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-.tiedotus, 2002. Kannattaa tutustua myös artikkeliin ”Tallinnan keskiaikainen Olde Hansa” julkaisussa Kotitalous 8-9, 2000, s. 44-45.