| Mikä oli sen naisen nimi joka kirjoitti kertomuksia matkoiltaan ja joka reissasi matkansa rahtilaivoilla? |
127 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Kyllikki Villa. Villa on kirjoittanut sekä kaunokirjallisuutta, pääasiassa runoutta, että lukuisia matkakirjoja.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933916697
https://like.fi/kirjailijat/kyllikki-villa/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/09/kyllikki-villa-ei-eparoinyt-la… |
| Haluaisin siteeraamista varten varmistuksen siitä, mikä on erään runoilija Kyllikki Villan säkeen tarkka kirjoitusmuoto. Säe on ulkomuistista tällainen: … |
78 |
|
|
|
Kyseessä ovat viimeiset rivit Kyllikki Villan runosta, joka alkaa riveillä "Aamukävelyn onni: / pilvipouta, joutomaa...".
Etsimäsi säe kuuluu: "Oi lapsuus, joutomaa / vanhuus, pilvipouta"
Runo on Kyllikki Villan kokoelmasta Koipitoipilas (2009, s. 109) |
| Etsin runoa syntymäpäiväonnitteluun. Edellisen kerran käyyin sitä ko. tarkoitukseen noin neljännesvuosisata sitten. Siinä ollaan sirkusareenalla, jossa… |
90 |
|
|
|
Anhavan ja Kilven asemesta tarjoan Kyllikki Villaa, kokoelman Ei, ei matkavakuutusta minulle runoa Maneesissa (nimi sisällysluettelosta): siinä vertautuvat esteradalla toisiinsa "nuoret tuliset" ja "vanha kokenut tamma". |
| Miten mahtaa kuulua Anne Bronten Wildfell Hallin asukkaan suomennoksessa kohta “What the world stigmatises as romantic, is often more nearly allied to the… |
161 |
|
|
|
Sitaatti on Anne Brontën romaanin The Tenant of Wildfell Hall (1848) XXXII luvusta. Kyllikki Villan suomennoksessa Wildfell Hallin asukas (1994, s. 283) kyseinen kohta kuuluu näin:
[Aivan oikein, mutta minun käsitykseni mukaan] se, minkä maailma merkitsee romantiikan poltinmerkillä, usein on paljon lähempänä todellisuutta kuin yleisesti otaksutaan. Sillä tuskin nuoruuden nerokkaat ajatukset sen vuoksi ovat vääriä, että myöhemmän iän surkeat näkymät usein himmentävät ne.
https://www.gutenberg.org/files/969/969-h/969-h.htm |
| Märta Tikkasen kirjaa "Nyt huomenna" en löydä mistään. Eikö sitä ole lainattavana? |
208 |
|
|
|
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
|
| Ruotsalaisen Hjalmar Söderbergin teoksessa Doktor Glas on seuraava kohta: ”Man vill bli älskad, i brist därpå beundrad, i brist därpå fruktad, i brist därpå… |
925 |
|
|
|
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93) |
| "Vanhuus voiko se olla näin hupsu ja kevyt" Kenen runosta ja mistä teoksesta? |
951 |
|
|
|
Kyseessä on Kyllikki Villan runo teoksesta Koipitoipilas (Like 2009).
Tässä runo vielä kokonaisuudessaan:
Vanhuus
voiko se olla näin hupsu ja kevyt
juokaamme samppanjaa
Tukekaa te nuoret
kun horjumme
Vaalikaamme hyviä ajatuksia
Ja jos pahoja tulee mieleen
silloin, sanoo Dalai Lama
on syytä vaihtaa näkökulmaa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta