Miksi vihkitilaisuudessa sulhanen seisoo oikealla ja morsian vasemmalla puolella? |
1961 |
|
|
|
Joissain selityksissä hääoppaissa ja sivustoissa viitataan siihen, että morsian on kirkossa sydämen puolella, toisissa siihen, että sulhasen miekkakäden on oltava vapaana kahakan uhatessa. Jälkimmäinen viittaisi morsiamen ryöstöperinteeseen, joka liittyisi goottilaisten tapoihin.
Jorma Parviaisen kirjassa Kodin kirkolliset toimitukset (s. 123-124) kerrotaan, että morsiuspari seisoo alttarilla niin, että morsian on sulhasen vasemmalla eli sydämen puolella. Kirkosta poistuttaessa morsian on oikealla puolella. Syyksi tähän järjestykseen tekijä kertoo kristillisen ajattelun vertauskuvallisuuden, jonka mukaan vasenta puolta on pidetty heikompana ja oikeaa puolta arvokkaampana paikana. Entisaikojen istumajärjestykseen kirkossa kuului, naisten... |
Hain vanhan vihkikaavan tekstiä (1800-luvun loppu) netistä, vaan ei löytynyt. Onko kirjaa josta sen voisi kopioida? Joku kirkkokäsikirja tai romaani, jossa on… |
860 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen konsistoriumin... |
Millä vierasperäisellä sanalla kutsutaan tahtumaa tai juhlaa josssa julkistetaan jonkin paikan (tori, puisto tai vastaava) uusi nimi? |
495 |
|
|
|
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta inaugurat tai augurare, joka... |
Minulla olisi kaksi kysymystä, (ei liity toisiinsa): 1. Ajaako bussinkuljettajat aina samaa linjaa vai myös eri linjoja, tässä puhun HSL busseista 2. Saako… |
768 |
|
|
|
1. Bussinkuljettajan reitti saattaa vaihtua jopa kesken työvuoron eli kuskit ajavat sujuvasti eri linjoja.
HSL tilaa palvelun monelta eri liikennöijältä ja kukin yritys määrittää omien työntekijöidensä vuorot.
2. Kirkkohäät onnistuvat sekä luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa, kun toinen vihittävistä kuuluu hääkirkon seurakuntaan ja toinenkin johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.
"Yleisten edellytysten lisäksi kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."
http://www.naimisiin.info/haaopas/evlut.html... |
Tarvitsisin tiedon, millainen VIHKIKAAVA (avioliittoon vihittäessä siis) oli käytössä vuonna 1887. Mistä lähtisin sitä kaivelemaan? |
869 |
|
|
|
Käytössä oli periaatteessa
Kirkko-Käsikirja, jossa säädetään miten jumalanpalvelus Suomen Suuriruhtinaanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettävä : hyväksytty Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa w. 1886
Koska tämä kirja ilmestyi painosta vasta vuonna 1888, on jossain määrin epäselvää, kuinka yleisesti kirjan sisältö on todella ollut pappien ulottuvilla.
Virallisen kirjan puutteessa on mahdollisesti käytetty kirjan ehdotusta
Kirkko-Käsikirja, jossa säädetään miten jumalanpalvelus Suomen suuriruhtinaanmaan evangelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettävä : esitys, jonka teki kirkolliskokouksen v. 1876 valitsema toimikunta. - Turku : Wilén, 1884.
Näiden kahden kirjan vihkiliturgia oli jokseenkin... |
Haluaisin tietää virallisen rakennuksen/tehtaan/talon tai muun vastaavan vihkimisestä. Millaiset säännöt kyseisessä virallisessa tapahtumassa on? Onko… |
1461 |
|
|
|
Kirkkojärjestys määrää, että uusi evankelis-luterilainen ”kirkko on vihittävä Jumalalle pyhitetyksi huoneeksi” (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055). Kirkon vihkimisen kaava selviää mm. tältä Kirkollisten toimitusten opas –sivustolta:
http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/toim-opas_3.html
Muiden rakennusten vihkimisen ohjeista ei löytynyt tietoa. Varmasti erilaisia tapoja ja perinteitä on, mutta ehkäpä ei virallista ohjeistusta.
|
Tarvitsen koulun esitelmää varten tietoja kihlajaisista ja avioliitosta. Pitäisi löytyä mm, mitä kihlaus merkitsee, kuka voi solmia avioliiton ja ketkä eivät… |
1334 |
|
|
|
"Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet", sanotaan avioliittolain 1. pykälässä. Avioliiton esteet selostetaan saman lain §:issä 4 - 9 ja esteiden tutkinta §:issä 10 - 13. Jos avioliittoon aikova on ulkomaalainen, häntä koskevat vastaavat asiat selostetaan laissa eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista §:issä 2, 4, 6, 15, 17, ja 47 sekä vastaavan asetuksen §:issä 1 - 8. Nämä tekstit ovat Suomen laki -teoksen I osassa tunnuksinaan Si 201, Si 205 ja Si 206. (Tämä käy ilmi aakkosellisen hakemiston aiheista avioesteet ja kihlaus.)
Aihepiirisi tapakäytäntö selviää Sirkka Lassilan teoksesta Uusi käytöksen kultainen kirja. Se on Varkauden kaupunginkirjastossa sekä... |