| Askarruttaa ruotsalaiskirjailija Harry Martinsonin romaanin nimi Nässlorna blomma, tai pikemminkin tuo infinitiivissä oleva verbi. Miksei se ole preesensissä… |
415 |
|
|
|
Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I... |
Kysy kirjastonhoitajalta