| Ovatko musta ja valkoinen värejä? Jotkut sanovat, että ovat ja jotkut taas, että eivät. |
6822 |
|
|
|
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen.... |
| Etsin tietoa vauvan ja lapsen värinäön kehittymisestä. Miten ja koska lapsi näkee värit, missä järjestyksessä värit alkavat erottua, miten lapsi ne tulkitsee… |
1027 |
|
|
|
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan... |
| Voiko lapsi saada vihreät silmät jos toinen vanhempi on ruskeasilmäinen ja toinen vanhempi sinisilmäinen? |
2260 |
|
|
|
Ainakaan tämän kartan mukaan ruskea- ja sinisilmäiset vanhemmat eivät voi saada vihreäsilmäistä jälkeläistä ja se on myös ainoa yhdistelmä, jossa vihreäsilmäisyyttä ei esiinny ollenkaan. Kahden sinisilmäisen vanhemman lapsillakin se on erittäin harvinaista, vain 1 % jälkeläisistä on vihreäsilmäisiä. Silmien värin määrittyminen on kuitenkin monimutkainen asia, kuten tässä Tieteen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa muistutetaan.
Heikki Poroila |
| Voiko ihmisten hiusten väri muuttua murrosiässä punertavaksi kuten joillakin muuttuu tummaksi vanhempana kun eumelaniini aktivoituu mutta voiko… |
2680 |
|
|
|
Punahiuksisuutta määrittelee MC1R-geeni, jota kaikilla on kaksin kappalein: yksi isältä ja yksi äidiltä. MC1R-geeni vaikuttaa pheomelaniinin tuottoon. Jos kumpikin MC1R-geeni puuttuu tai ei toimi, ihmisestä tulee punahiuksinen. Myös silmien väri määräytyy eri geenien toiminnan mukaan: geenit vaikuttavat silmien pigmenttipitoisuuteen.
Ihmisen elinkaaren aikana eri geenit voivat jostain syystä aloittaa tai lopettaa toimintansa. Yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat ennen aikuisikää. Aikuisiällä tapahtuvat geenimuutoksiin voivat vaikuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, esimerkiksi stressi. Jos hiusten tai silmien väriä määrittävien geenien toiminta muuttuu, myös niiden väri muuttuu. Jos MC1R-geenin toiminnassa ilmenee siis jossain vaiheessa... |
| Työskentelen autisminkirjon oppilaiden kanssa alakoulussa ja etsimme aamupiiriimme uusia kappaleita liittyen viikonpäiviin, kuukausiin, vuodenaikoihin,… |
1274 |
|
|
|
Tässä muutamia vinkkejä.
- Kuukaudet / Kuusisto, Ilkka
- Ken on syntynyt tammikuussa
- Numerot / trad.
- Viikonpäivät / Kuusisto, Ilkka
- Vokaalilaulu / Pokela, Marjatta
- Väriarvoituksia / Perkiö, Soili
- Laulu väreistä / Pihlajamäki, Kaarina
Nämä laulut löytyvät mm. näistä kirjoista: Suomen lasten laulukirja / tomittanut Essi Wuorela ja Kultainen lastenlaulukirja / toimitus Virpi Kari
- Aakkoslaulu / Rasinkangas, Pentti
Löytyy mm. täältä: Aurinko laulaa ja lehmät paistaa : Pentti Rasinkankaan lastenlauluja 2000-2005 / toimittanut ja nuotit piirtänyt Petteri Pitkänen
- Värit / Perkoila, Mikko
- Kesä, syksy, talvi, kevät / Perkoila, Mikko
Laulut löytyvät täältä: Aamun laulut : Lauluja Aamu-oppimateriaalien teksteihin / Mikko Perkoila
|
| Minkä värisiä atomit ovat? |
566 |
|
|
|
Kysymykseen atomien väristä löytyy erinomaisen selkeä vastaus Luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetuksen kansallisesta verkkoportaalista: http://luma.fi/kysymykset/3259/atomien-vari
|
| Muistaako/ tietääkö kukaan lasten kirjaa missä maailmasta hävisi värit. Jotkut sivut olivat oranssiset, jotkut harmaat jne. En muista kirjan nimeä, mutta… |
1208 |
|
|
|
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
|
| Vastasitte että Suomessa ei kasva punaisia kukkia,koska hyönteiset eivät näe punaista. Mutta miksi sitten muualla kasvaa punaisia kukkia (esim. unikko)? |
1807 |
|
|
|
Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat
http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
|
| Mitä kaikkia materiaaleja yms. Auringonvalo haalistaa? (Lähinnä kiinnostaa haalistuuko peltikyltit, missä on käytetty värejä) |
1848 |
|
|
|
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
|
| 1. Mistä johtuu jään sininen väri jäätiköillä / jäävuorissa? 2. Mikä aiheuttaa jään kellumisen? Tietysti jään tiheys, mutta miksi käy näin? |
3981 |
|
|
|
Tiede-lehden numerossa 2/2007 vastasi lumitutkija Eija Kanto tähän jään sinisyysasiaan näin: "Toisinaan jää näyttää myös siniseltä. Jää imee itseensä punaista valoa tehokkaammin kuin sinistä, jolloin siniset aallonpituudet heijastuvat ulospäin."
Jään kelluminen vedessä selitetään Wikipedian artikkelissa "Jää" näin: "Tavallisen heksagonaalisen jään tiheys on jään tilaa vievän kuusikulmaisen kiderakenteen vuoksi veden tiheyttä pienempi, joten se kelluu tiheämmän veden pinnalla. Samasta syystä veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä poikkeuksellisesti jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa: kun lämpötila laskee tämän alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua kuusikulmaiseen muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys on noin 0,... |
| Sanotaan: Pallo on punainen. Pallo on sininen. jne., mutta: Pallo on oranssinvärinen. Pallo on lilanvärinen. Eli vaikuttaa siltä, että kun väriä kuvaava sana… |
1696 |
|
|
|
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä... |
| Moikka! Etsin fysiikan kirjaa joka olisi keskittynyt valoon, valon ominaisuuksiin, heijastuksiin, väriin yms. Mielellään suomenkielinen. Löytyykö tämmöistä… |
944 |
|
|
|
HelMetistä löytyy ainakin seuraavat: Galilei 5 Aaltoliike, Grimvall: Miksi taivas on sininen, Maiseman valot ja värit. Voit katsoa saatavuuden www.helmet.fi . Myös asiasanalla aaltoliike löytyy lisää kirjoja. Sanalla heijastuminen löytyy kirja "Miksi tasopeili kääntää oikean vasemmaksi, mutta ei yläpuolta alapuoleksi".
|
| Miksi maalarin haalarit on valkoiset? |
4961 |
|
|
|
Kysyimme asiaa Helsingin maalareiden puheenjohtajalta, Johanna Eloselta, hän vastasi näin: "Joskus nuorena tyttönä olen itsekin miettinyt samaa ja vanhemmilta maalareilta olen saanut aikanaan sellaisen vastauksen, että yleensä maalataan valkoisella tai vaaleilla sävyillä, niin maalitahrat eivät näy niin hyvin valkoisissa haalareissa eli ne näyttävät siisteiltä melko tahraisinakin. Toinen syy on se, että kun kesäkuumalla maalataan ulkoseinillä, niin valkoinen väri ei kerää kuumuutta niin paljon kuin tumma väri.
Hauskin syy löytyy seuraavasta tarinasta:
Maalari maalasi urakalla lääkärin asunnon. Homma tuli tehtyä ja maalari esitti laskun. Lääkäri sanoi:" ohhoh, onpas kallista." Johon maalari tokaisi: " niinhän me valkotakkiset tunnetusti... |
| Helkama Hopeasiipi De Luxe vuosimallia 1959 väritystä tarvitsisin. |
2631 |
|
|
|
HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
|
| Mihin perustuu kirkkoraamatun viimeisimmän raamatunkäännöksen (1992) mm. toisessa Mooseksen kirjassa ylipapin vaatetukseen ja pyhäkköteltan väliverhojen väriä… |
1023 |
|
|
|
Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen... |
| Etsin tietoa persoonallisuustestistä tai kartasta joka perustuu neljään väriin, punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Kartta on jaettu värien ja… |
2585 |
|
|
|
Tämä väreihinkin liitetty käyttäytymistyylien eli sosiaalisten tyylien nelikenttä on Wilson Learning corporationin kehittämä, ja se on esitelty suomeksi ainakin seuraavissa teoksissa:
Silvennoinen, Markku: Vuorovaikutuksen avaimet. Talentum 2004.
Silvennoinen, Markku: Onnistu alaisena - näin johdan esimiestäni ja itseäni. Tammi 2006.
Eri käyttäytymistyylit (puhutaan myös työskentelytyyleistä tai vuorovaikutustyyleistä) sijoittuvat ruudukossa akseleille kyselevä - käskevä sekä asiakeskeinen - ihmiskeskeinen. Värit ja tyylit liitetään toisiinsa seuraavasti: suunnitteleva tai sininen tyyli, käynnistävä tai punainen tyyli, rakentava tai vihreä tyyli sekä innostava tai keltainen tyyli.
Nelikenttä ilman värejä ja tarkempia selityksiä löytyy myös... |
| Miksi Helsingin kaupungintalon väri on sininen? Onko se myös alkuperäinen väri? |
1467 |
|
|
|
Helsingin kaupungintalo on historiansa aikana vaihtanut väriä moneen kertaan. Alkuperäinen Engelin valitsema väri oli keltainen. Tämän jälkeen se on ollut valkoinen, vaaleanruskea, rosa, vaaleankeltainen, harmaa ja vaaleansininen. Vaaleansiniseksi se maalattiin vuonna 1970 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä. Haalistunut väri maalattiin uudelleen vaaleansiniseksi vuonna 1998. Kaupunginmuseo ja museovirasto katsoivat tuolloin, että julkisivun väri oli valittava edellisinä vuosikymmeninä käytettyjen - harmaan, sinisen tai siniharmaan - joukosta. Katsottiin, että keltaiseen oli vaikea palata, koska ympäristö oli muuttunut Engelin ajoista.
Myös talon käyttötarkoitus on vaihdellut: kaupungintalo on ollut hotellina, ravintolana,... |
| Miksi laivojen kannet ovat vihreitä? |
2840 |
|
|
|
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika... |
| När kommer nedanståenfe bok till helmets bibliotek och skulle det vara möjligt att redan reservera den. Harald Arnkilin Jokaisella on omat värinsä (Harald… |
1102 |
|
|
|
Arnkils bok "Värit havaintojen maailmassa" kommer inom kort till biblioteken. Boken kan inte reserveras innan det finns i biblioteken.
|
| Mielialasormuksien värin selitys |
29850 |
|
|
|
Ihan googlaamalla löytyi tietoa ainakin muutamasta verkkokaupasta hakusanalla mielialasormus. Esimerkiksi sivulla http://www.kotinet.com/katjan.perttula/tarjouskori.htm
kerrotaan seuraavaa mielialasormuksen väreistä:
musta stressaantunut
ruskea pelokas
vaalean oranssi hermostunut
vaalean vihreä sekavatunteinen
sininen normaali
tumman sininen rentoutunut
violetti levollinen
purppura rauhallinen
tumman oranssi rakastettava
vihreä romanttinen
turkoosi intohimoinen
hyvin tumma sininen erittäin iloinen
|
Kysy kirjastonhoitajalta