| Mahtaako Ethel ja Julius Rosenbergin kohtaloista löytyä suomenkielistä tietokirjaa , jälkeenjääneitten muistelmia tai ehkä "asiallista"romaania? |
51 |
|
31.1.2024 |
|
Julius ja Ethel Rosenbergista on saatavilla varsin vähän tietoa suomeksi.
Vuonna 1955 ilmestyi Antti Öhmanin teos Atomivakoilun varjossa (Kivi-kustantamo), jossa pitäisi olla jonkin verran tietoa Rosenbergeista, samoin vuonna 1992 ilmestyneessä Mary Elizabeth Allisonin teoksessa Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin (toim. Pertti Kosonen, Pirkko Biström ja Sirkka Salonen, suom. Tuulikki Valta, kust. Valitut Palat).
Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Tunnistatteko henkilön? Kiinnostaisiko historia. Viime vuosisadalla Euroopassa oli NL-USA neuvottelut. Oliko SALT tai jokin, ehkä -70 tai-80 luvulla. Jenkit… |
251 |
|
9.7.2021 |
|
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen... |
| Löysin Puistolan historiikista (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/puistola/paikallishistoriaa/puistolan_lyhyt_historia/) maininnan "Suomea, Eurooppaa ja Amerikkaa… |
1715 |
|
26.9.2012 |
|
Tietoja nk. Suuresta vakoilujutusta löytyy tietoja mm. Jukka Rislakin kirjasta Erittäin salainen: vakoilu Suomessa. Love-kirjat 1982.
Myös alla olevasta linkistä löytyy vähän tietoja.
Valitettavasti Juho Einari Vähän talon tarkasta sijainnista en löytänyt tietoja. Suoisittelen, että otatte yhteyttä Puistola Seuraan. Uskoisin, että sieltä löytyy paikallistuntemusta ja muistitietoa Puistolan alueesta.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41374
http://kaupunginosat.net/puistola/index.php/puistola-seura-ry-mainmenu-…
|
| Oliko Suomessa vakoilijoita 1830-1890 ja jos oli, minka maan hyvaksi, Suomen lisaksi? |
1633 |
|
23.11.2011 |
|
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin... |
| Haluaisin lukea sodan aikaisesta desantista Kirsi Nuortevasta. Hän oli kirjailija Hella Wuolijoen ystävä ja suojeluksessa. Molemmat ilmeisesti teloitettiin… |
1723 |
|
20.2.2007 |
|
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala... |
Kysy kirjastonhoitajalta
