upseerit

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Terve! Kysymykseni koskee Suomen Kaartin aseistusta. Kaartista on paljon kirjallisuutta, mutta varustuksesta puhutaan niissä todella ylimalkaisesti, enkä ole… 454 24.11.2017 Keisarillisen Venäjän armeijassa upseereilla ei oikeastaan ollut yhtä "virallista" revolveria ennen 1870-luvun alkua. Venäjä ei varsinaisesti hyväksynyt nallilukkorevolvereita sotilaskäyttöön eikä siten ryhtynyt niitä suuressa mitassa valtion toimesta hankkimaan. Aseita kuitenkin hankittiin ulkomailta ja valmistettiin sekä valtion omistamalla Tulan tehtaalla että useiden yksityisten asepajojen toimesta. Upseerit kustansivat itse omat pistoolinsa ja revolverinsa, ja nallilukkorevolverit - esimerkiksi Coltin ja Adamsin mallit - tulivat yleisiksi. Vasta vuonna 1871 tehtiin valtiollinen päätös hankkia Smith & Wessonin 4.2 linjan revolvereita vuodelta 1869. Nämä jakautuivat kolmeen päämalliin, I (1871), II (1872) ja III (1874). Smith &...
Evättiinkö Suomessa 1918 kapinaan osallistuneiden ja tuomion saaneiden miesten ja naisten lapsien pääsyä Suomen armeijaan, reserviupseerikouluun ja… 1176 20.1.2015 Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Millainen mahtoi olla ns. Venäjän "Suomen armeijan" kapteeni-adjutantin univormu vv. 1820-30? En tarkoita Suomen armeijan kapteenin univormua, vaan todellakin… 3550 11.8.2011 Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään. Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä. Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja...
Luin 1980-luvulla eläkkeelle jääneen everstin (nimeään en muista) kirjoittaman kirjan "Upseerina Euroopassa". Löytyykö kirjaa Hämeenlinnasta tai muualta. 1025 15.4.2010 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Nieminen, Esko: Upseeri Euroopassa (WSOY, 1987). Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Lammin kirjastossa.
Minkälaisilla ehdoilla sotilaat saivat pitää puustellinsa kun Ruotsin valta muuttui Venäjän vallaksi? 1165 26.2.2007 Asiaa käsittelee J. R. Danielson Kalmari 'teoksessaan Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla : Aleksanteri I:n aika, 1. osa, s. 106-158. Asiasta määrää keisarin armollinen manifesti 27.3. (vanhaa lukua 15.3.) 1810. Täydet palkkaedut (virkatilat mukaanlukien) luvattiin elinajaksi kaikille vakinaisessa palveluksessa olleille upseereille ja aliupseereille riippumatta siitä saivatko he uuden palkkatyön. Jos tällainen henkilö kuoli ennen 1.10.1821, saivat hänen omaisensa tai saamamiehensä kantaa palkkaedut mainittuun päivämäärään asti. Alkuperäinen manifesti rajasi lupaukset vain syntyperäisille suomalaisille, myöhemmällä lisäyksellä myös ruotsalaissyntyiset Suomen joukoissa palvelleet pääsivät niistä...
Televisio-ohjelmasta tai vastaavasta on jäänyt mieleen, että ruotsalaisten upseerien oli varsin tavallista palvella Ranskan armeijassa 1700-luvulla. Kaipailen… 935 13.2.2007 Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta,...
Löytyisikö Porin kaupunginkirjastosta kirjaa, joka käsittelisi tietoa sotamarsalkka Erwin Rommelista? 649 10.2.2004 Porin kaupunginkirjastossa on kaksi teosta, jotka kertovat Rommelista: Irving, David: Rommel Young, Desmond: Rommel. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origosta osoittessa http://weborigo.pori.fi