| Kyyti-kirjaston sivuilla voi muodostaa API-avaimen. Mikä se on ja mihin sitä tarvitaan? |
754 |
|
|
|
Se ei ole Kyyti-kirjastoissa vielä käytössä. Joensuussa kuuluu hanketyökaluun jonka tunnistautmisapuväline tämä API-avain on.
|
| Mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle? Ymmärtääkseni leikkuulaudan ei kannata koostua yhdestä laatasta, mutta mikä on hyvä? Nykyään löytyy… |
9575 |
|
|
|
On mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle. Mielipiteitä löytyy monia. Yleensä suositellaan jotakin kestävimmistä puulajeista (esim. tammi tai pyökki). Usein myös sanotaan, että poikkisyin leikatusta puusta valmistettu lauta kestää parhaiten kulutusta.
Lisäksi luulisi leikkuulaudan käyttötarkoituksen (ts. mitä sen päällä on tarkoitus leikata) ainakin jossakin määrin määrittävän myös sen valmistusmateriaalin.
Mutta joka tapauksessa leikkuulaudoista löytyy tietoa puutyö-aiheisista käsikirjoista, kuin myös kirjoista joiden aiheena ovat keittiön työvälineet. Aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Wass, Gösta: "Nikkarin... |
| On kyse esihistoriallisesta työkalusta tai aseesta, joka on italiaksi il grattatoio. Tarkoittanee jonkinlaista raastamista tai raaputtamista, mutta tarkkaa… |
1211 |
|
|
|
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
|
| Tarvitsisin tietoa erääseen selvitykseen; Milloin rälläkkä, kulmahiomakone on keksitty ? Googlesta en löytänyt,... |
1194 |
|
|
|
Pääkapunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi en valitettavasti löytänyt mitään juuri kulmahiomakoneisiin ja niiden historiaan liittyvää kirjallisuutta.
Hain sitten yleisemmin aineistoa liittyen metalli-alan historiaan ja löysin seuraavan julkaisun:
Ruukin avain : 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta / Niklas Herlin.
[Helsinki] : Teknologiateollisuus, 2003 .
Yritin etsiä tietoa myös Googlella sekä lehtiartikkelitietokanta Aleksista, mutta tuloksetta.
Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee kylläkin Tekniikan museo, josta kannattaisi vielä kysyä. Museon yhteystiedot ovat:
Viikintie 1
Toimisto: (09) 7288 440
avoinna: 1.8.2006 - 31.5.2007 keskiviikko - sunnuntai kello 12 - 16.
|
| Haluan tietoa vanhoista puutyökaluista, kuten höylistä, mitoista ym |
986 |
|
|
|
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
|
| Tietoja muinaiskreikkalaisista työkaluista, lähinnä traakialaisesta kirveestä (n. 2000 eKr). |
1351 |
|
|
|
Tässä muutama teos: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa , WSOY, 1980 (sisältää luvun 'Työt ja ammatit', jossa kerrotaan esim. maanviljelijöiden ja käsityöläisten käyttämistä työkaluista), Durant, Will: Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka, WSOY, 1951 (sisältää luvun ' Työ ja varallisuus Ateenassa'), Otavan suuri maailmanhistoria 3, Helleenien maailma, Otava, 1983, Clark, Grahame : World prehistory in new perspective, Cambridge University Press, 1977 (käsittelee myös Kreikkaa, kuvia useista eri työkaluista).
Tosin en näitäkään teoksia selaamalla suoraan löytänyt tietoa juuri mainitsemastasi traakialaisesta kirveestä, mutta paljon tietoa tuolloin käytetyistä työkaluista yleensä.... |
Kysy kirjastonhoitajalta