torparväsendet

8 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–8.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kirjasiko kunta tietoja torpparien rakentamista mökeistä? 618 11.2.2022 Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa. Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde...
Onko Laukon torpista Pyhäjärven pohjoispuolella Säijässä olemassa selvitystä (torpan nimi, mahdollinen perustamisvuosi, asujat 1800-luvulla tai 1900-luvun… 219 6.4.2021 Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:  https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…  Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista: https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:  https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html  
Haluaisin tietää, kuinka paljon aikoinaan torppareilla oli vuokramaata keskimäärin ja siinä metsää ja peltoa, kuinka paljon heillä oli keskimäärin kotieläimiä… 1469 3.9.2018 Sana "torppa" vakiintui käytännössä tarkoittamaan maanviljelyn harjoittamista varten vuokrattua maatilan osaa. Torpan alueeseen ei yleensä sisällytetty omaa metsää, vaan torpparilla oli oikeus käyttää päätilan metsää joko rajoittamatta tai tietyin rajoituksin. Torppien koko vaihteli yhdestä aina yli 25 hehtaariin, mutta noin puolet niistä oli kooltaan 3-10 hehtaaria. Erot eri alueiden välillä olivat huomattavia: Itä-Suomessa torpat olivat enimmäkseen niin pieniä, että ne tarjosivat haltijalleen hädin tuskin välttämättömän toimeentulon; Pohjanmaalla torpparien asema oli vakaampi, vaikka sielläkään tilat eivät välttämättä olleet kovin suuria. Erot torppien koossa riippuivat myös siitä, millainen päätila oli: kartanoiden torpat olivat...
Torpparinvapautuslaki vuonna 1918. - Millaisella äänestystuloksella laki hyväksyttiin? 780 18.1.2016 Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia. Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys). Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi: Sosialidemokraattinen puolue 92 Suomalainen puolue 32 Nuorsuomalainen puolue 24 Maalaisliitto 26 Kansanpuolue 5 Ruotsalainen kansanpuolue 21 Kevään...
Haluaisin lukea toppareiden elämästä Hartolassa. Mistähän löytyisi julkaisuja? 1836 13.10.2011 Kirjassa "Hartolan kirja" on Erkki Annala kirjoittanut artikkelin "Kartanot ja torpparit" (s.263-292). Artikkelin sivuilla 274-292 on torppareiden elämää Hartolassa käsittelevä osuus. Ylen nettisivuilla on kirjoitettu Hartolan torppareista: http://yle.fi/alueet/lahti/2009/12/pettuleipaa_ja_rapakaljaa_torpparin_… Stjernvall-Järvi: Kartanoelämää Itä-Hämeessä- kirjassa on sivuilla 221-225 luku "Torppia ja torppareita". Ainakin sivuilla 224 ja 225 kerrotaan kahdesta Hartolassa syntyneestä torpparista. Stjernvall-Järvi: Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa -kirjassakin saattaa olla jotain torppareista (emme voineet tarkistaa asiaa). Muistakin kartanoita käsittelevistä kirjoista saattaa löytyä tietoa Hartolan torppareista ja...
Olen useita vuosia selvitellyt, mahdollista julkaisua varten, Sysmän pitäjässä, Voipalan kylässä sijainneiden/sijaitsevien Hovilan, Voipalan ja Ilolan… 4743 5.10.2011 25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta: - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995) - Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912) - Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927) - Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Etsin kirjallisuutta (tai muita lähteitä), jotka kertovat torpista, kruunnuntorpista ja mäkituvista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä… 2583 25.11.2010 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset: - Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005 - Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961) - Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970) - Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia. Helsinki : Suomalaisen...
Koskelan Jussin elämä torpparina? 1268 21.4.2007 Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä...