| Suomelta vietiin maita, koteja. Miksi sotakorvaukset? |
1910 |
|
|
|
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen... |
| Haluaisin vinkkejä kirjoista joissa ollaan 2. maailmansodan aikana esim. Italiassa, Ranskassa ja muuallakin Euroopassa. Luin vähän aikaa sitten "Sininen… |
474 |
|
|
|
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Tarkempia kuvauksia näistä kirjoista voi hakea esim. Kirjasampo-sivustolta (http://www.kirjasampo.fi/fi#.VfvuW03smUk).
Anthony, Evelyn: Hakaristin varjo (Weilin + Göös, 1986)
Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla (Otava, 2014)
Capella, Anthony: Napolilainen naimakauppa (Tammi, 2008)
Capus, Alex: Léon ja Louise (Atena, 2012)
Doerr, Anthony: Kaikki se valo jota emme näe (WSOY, 2015)
Dueñas, María: Ommelten välinen aika (WSOY, 2013)
Grémillon, Hélène: Uskottuni (Otava, 2012)
Harris, Joanne: Appelsiinin tuoksu (Otava, 2000)
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa (Tammi, 2004)
Ondaatje, Michael: Englantilainen potilas (Otava, 1993)
Orringer, Julie: Näkymätön silta (Otava, 2011)
Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu (... |
| Onko olemassa suomenkielistä tietokirjallisuutta norjalaisten aseellisesta vastarinnasta saksalaista miehittäjää kohtaan ? |
594 |
|
|
|
Toisen maailmansodan aikaisesta Norjan vastarintaliikkeestä on kirjoitettu tietokirjoja, mutta ei montakaan suomeksi. Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy kirjoja, mutta tosiaan muilla kuin suomen kielellä:
http://finna.fi
Alla mainituissa kirjoissa aihetta käsitellään suomeksi:
- Vastarintamies n:o 24 : Norjan salainen rintama / Gunnar Sönsteby (muistelmat, 1962)
- Jos veis he henkemme : Morsetin perheen tarina / Per Hansson (1966)
- Vainottuna ja vangittuna / Trygve Bratteli (1982)
- Siviilivastarinta / toimittanut Pentti Laine (1969, kirjassa Reidunn Kiurun artikkeli: Norjan väkivallaton vastarinta toisen maailmansodan aikana)
|
| Löytyykö kirjaa jonka tekijä on sukunimeltään Kansa ja kirjan nimi on Tupla Uuno. Kirja kertoo suomalaisesta miehestä joka on muuttanut Neuvostoliittoon, mutta… |
1079 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tällaista "Tupla Uuno" -nimistä kirjaa ("Tupla-Uuno" on erään Uuno Turhapuro -elokuvan nimi). Voisikohan kyseessä olla tämä teos:
Kansa, Uuno
Pakolla puna-armeijaan / Uuno Kansa ; toim. Reijo Ikävalko. - Jyväskylä ; Hki : Gummerus, 1987. ISBN:951-20-2919-7
Muita Kansa-nimisten tekijöiden edes vähän tuohon suuntaan viittaavia kirjoja ei löytynyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Mitkä kirjat olisivat hyviä Neuvostoliiton ulkopolitiikasta noin vuosina 1935-45 kertovaan tutkielmaani? |
1112 |
|
|
|
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan... |
| Haluaisin tietää sotavuosina 1939-1944 Suomessa top 10 myydyimmät kaunokirjalliset teokset, olisiko tämä mahdollista selvittää? |
2315 |
|
|
|
Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,... |
| Minkä vuoksi sodan jälkeen Suomeen siirtymään joutuneista Karjalan asukkaista käytetään nimitystä siirtolaiset. Kysymyksessähän on kuitenkin selvä pakolaisuus,… |
1126 |
|
|
|
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja... |
| Olisin kysynyt että löytyykö Toisesta maailmansodasta kertovaa kirjaa, joka koskee Kurskin panssaritaistelua? |
1487 |
|
|
|
Anders Frankson ja Niklas Zetterling ovat kirjoittaneet teoksen "Kurskin taistelu : historian suurin panssaritaistelu" (WSOY, 2003, suomentanut Matti Kinnunen).
Englanniksi Kurskin taistelusta voi lukea Richard Holmesin teoksesta "Epic land battles" (Bounty Books, 2004).
Aiheesta löytyy myös venäjänkielisiä teoksia:
Valeri Zamulin: "Zasekretšennaja Kurskaja bitva : bneizvestnyje dokumenty" (Moskva, 2008)
Vitali Gorbatš: "Aviatsija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2008)
Vitali Gorbatš: "Nad Orgennoi Dugoi : Sovetskaja armija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2007)
Aleksei Isajev: "Tankovyi udar : sovetskije tanki v bojah 1942-1943" Moskva, 2007)
Ognennaja duga : Kurskaja bitva 5 julija - 23 avgusta 1943 g. (Moskva, 2003)
Kaikki yllä mainitut teokset ovat... |
| Olen miettinyt, kuka laittoi Neuvostoliiton lipun Berliinin valtiopäivätalolle vuonna 1945? |
1146 |
|
|
|
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin
http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece
Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (... |
| Toisen maailmansodan aikana Saksan sukellusvenemiehistöä rantautui Pohjois-Kanadaan lokakuussa 1943 Martin bayssa . Montako sotilasta rantautui ja miksi ja… |
1763 |
|
|
|
Aihetta käsittelevää kirjallisuutta ei ulottuvilleni ole sattunut, nettisivuja Martin Baysta ovat mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Attacks_on_North_America_during_World_War_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_Station_Kurt
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstation_Kurt
http://home.arcor.de/wkhn/html/wetterfunk.html
http://uboat.net/ops/weather_stations.htm
http://www.german-navy.de/kriegsmarine/articles/feature2.html
http://www.uboat.net/boats/u537.htm
http://www.geheimprojekte.org/UBoote/wetter.htm
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstationen_der_Wehrmacht_in_der_Arktis
Operaation tavoitteena oli perustaa automaattinen asema säähavaintojen tekemistä varten. Niitä tarvittiin merisodan tehostamiseksi pohjoisella pallonpuoliskolla.... |
| Tiedustelisin seuraavaa: Löytyykö mistään tietoa Helsingin naistenklinikan synnytyspuolen olosta vuosina 1939-1940 sotaa paossa Oriveden Opistolla? Itse olen… |
3328 |
|
|
|
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan... |
| Hyvä kirjastonhoitaja , Etsin tietoa suomalaisten sotilaiden ja sairaanhoitajien Hitlerin Saksassa olleesta sairaalasta ja sen toiminnasta. Sairaala… |
4596 |
|
|
|
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet... |
| Suomalainen naiskirjailija vieraili stipendin turvin Saksassa noin vuonna 1943, ja kirjoitti kokemuksistan kirjan, joka julkaistiin ehkä 1944-1946. Olen… |
1599 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi.
Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
|
| Etsin romaaneja saksalaisista sotilaista Suomessa, saksalaisten miesten ja suomalaisten naisten suhteista sodan aikana ja saksalaisten sotilaiden lapsista. |
1544 |
|
|
|
Ainakin seuraavat voisivat kiinnostaa:
- Rautaristi / Elovaara, Klaus. Tampere : Salamajärvi, 2008
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Korpivaellus / Paasilinna, Mauri. Gummerus, 2005
- Viimeiseen patruunaan : romaani Tornion taisteluista 1944 / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Like, 2004
- Kallehin on vapaus : sotaromaani / Kurvinen, Jorma. Helsingissä : Otava, 1998
- Kuilu : kertomus sodasta / Kurvinen, Jorma. Helsinki : Otava, 1995
- Tuhoon tuomittu partio : kertomus suomalais-saksalaisen kaukopartion huimista seikkailuista Petsamon / Aapa, Uula.Otava,... |
| Haen teoksia, joissa kuvataa suomalaisten ja itäkarjalaisten suhteita Itä-Karjalassa 1941-4. |
916 |
|
|
|
Mahtaako tämä toisella tekijänimellä kirjoitettu listan ensimmäisen teoksen jatko-osa olla tuttu: Karvonen, Mikko: Salainen sotapäiväkirja Itä-Karjalasta 1941-1942 / Mikko Karvonen alias Onttoni Miihkali ; toimittanut Eero Marttinen. Helsinki : Gummerus, 2007. Ehkä seuraavatkin kiinnostavat:
- Vuorinen, Harry. Myrskyn silmässä : poliittisen vangin päiväkirja jatkosodan ajalta 1941-44 (kaukolainapyynnön voi jättää kirjastoon)
- Salin, Veli. Sodan unohdetut ja vaietut / Veli Salin
- Mikkola, Marja-Leena. Menetetty lapsuus : suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44
|
| On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… |
9663 |
|
|
|
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu... |
| Mikä näistä on oikea termi toisen mailmansodan aikaisen Saksan armeijan täydennysarmeijalle: täydennysarmeija, reserviarmeija, kotiarmeija |
1425 |
|
|
|
Eddy Bauerin kirjasarjassa Toinen maailmansota 1-6 (Wsoy) on käytetty muotoa Täydennysarmeija (Ersatzheer). Suomalaisen laitoksen toimituskuntaan kuului ammattiupseereita, joten käännös on siinä suhteessa luotettava.
|
| 8.11.1942 toisessa maailmansodassa amerikkalaisten ja brittiläisten maihinnousu Oraniin ja Algeriin Pohjois-Afrikkaan sekä vastassa olleiden ranskalaisten… |
2228 |
|
|
|
Liittoutuneiden (USA ja Iso-Britannia) maihinnousua ranskalaiseen Pohjois-Afrikkaan 8.11.1942 kutsutaan nimellä Operaatio Soihtu (eng. Operation Torch). Operaation tavoitteena oli avata Välimeri merenkululle ja vaikeuttaa akselivaltojen sotatoimia Euroopassa. Liittoutuneiden joukkojen vahvuus oli yhteensä n. reilu 100 000. Tarkat määrät vaihtelevat hieman eri lähteissä. Vastassa olleiden ranskalaisten joukkojen yhteismäärä oli n. 60 000. Wikipedian mukaan liittoutuneista kuoli taisteluissa noin 480 ja loukkaantui noin 720. Ranskalaisista kuoli noin 1350 ja loukkaantui noin 2000.
Suomenkielisiä, varsinkaan tarkkoja, lähteitä tästä operaatiosta en saanut käsiini. Englannin kielistä materiaalia löytyy sekä kirjoina että internetistä.... |
| Matkustan Irlantiin ja Tipperaryìin, mistä on peräisin sanonta/ laulu "it s a long way to Tipperary". Kiitos |
1742 |
|
|
|
On sanottu, että kaikille tuttu laulu It's a long way to Tipperary kertoo maailmansodassa sotivien sotilaiden kaipuusta kotiin. Alunperin kaipuun kohteen on sanottu olleen kuitenkin toinen - nimittäin Lontoolainen pubi nimeltä Tipperary. Ehkä ei ollut sopivaa, että miehet laulavat kaipuustaan tuopin ääreen, joten laulun sanat saivat vallitsevan muodon.
|
| Löytyykö Imatralta kirjastoista Annelies Marie ``Anne`` Frankin päiväkirjaa? |
1312 |
|
|
|
Imatran kirjastosta löytyy seuraavat teokset Anne Frankista:
99.139 FRANK, Anne: Päiväkirja : 12. kesäkuuta 1942 -1. elokuuta 1944 ; 99.139 MÜLLER, Melissa: Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut : elämäkerta ; 99.1 FRANK, Anne: Nuoren tytön päiväkirja ; 99.1 GIES, Miep: Anne Frank, suojattini : Frankin perhettä auttanut nainen kertoo ; 84.2 FRANK, Anne: Salaisen siiven tarinoita.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta tai Joutsenon kirjastosta voit saada Imatran kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi myös: 99.1 SCHNABEL, Ernst: Tyttö nimeltä Anne Frank.
Lisäksi tietoa internetistä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Frank
Anne Frank -museon kotisivut: http://www.annefrank.nl/ned/default2.html (kielen voi vaihtaa englanniksi)... |
Kysy kirjastonhoitajalta