tieteellinen kirjoittaminen

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten merkitään lähdeviittaukset historian esitelmässä? 1293 30.3.2012 Lähdeviitteita voidaan merkitä monella eri tavalla. Olennaista on erottaa selkeästi oma ja lainattu teksti ja mainita käytetyt lähteet selkeästi ja johdonmukaisesti. Viitteistä tulee ilmetä tekijän tai tekijöiden sukunimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Internet-lähteisiin on merkittävä päivämäärä, jolloin niihin on viitattu. Alkuperäislähteet ilmoitetaan mieluiten alkuperäisessä asussaan ja aakkostetaan arkistojen, julkaisujen ja sanomalehtien mukaan. Lisää tietoa lähdemerkinnöistä löydät esim. seuraavista lähteistä: http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-merkinta https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/.../HISsemohje http://www.helsinki.fi/~pmautio/orientoiva/viittaaminen.html Kirjoja: Kananen, Jorma:...
Mitä tarkoittaa teoreettinen viitekehys? Mistä/kenen toimesta se muodostuu? Millä perustein tietty viitekehys valikoituu tutkimukselle? Kiitos! 62218 5.10.2011 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkoittaa näkökulmaa, josta tutkimuksen aihetta tarkastellaan. Siihen kuuluu perehtyminen aikaisempaan aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen, keskeisten käsitteiden määritteleminen ja tutkimuksessa käytettävän lähestymistavan valitseminen ja avaaminen lukijalle. Teoreettinen viitekehtys on siis ikään kuin punainen lanka, joka ohjaa tutkimusta ja toisaalta suhteuttaa sen muuhun oman tieteenalansa tutkimukseen. Ennen kaikkea se vastaa siihen kysymykseen, mitä näkökulmaa nimenomaan tässä tutkimuksessa käytetään. Teoreettisen viitekehyksen valinta on yksi tutkimuksen tekijän keskeisistä työvaiheista. Se seuraa yleensä heti tutkimuksen aiheen valintaa. Yleinen perehtyminen aiheeseen, alan teoriaan ja...
Miten viitataan pro gradu -tutkielmassa tehtyyn henkilöhaastatteluun tekstin sisällä ja lähdeluettelossa. 8369 20.2.2008 Tekstiviitteessä tulee käydä ilmi haastatellun nimi, päivämäärä ja että kyseessä on haastattelu eli esim. (Virtanen, haastattelu, 6.6.2007). Lähdeluettelossa haastattelut tulevat oman otsikkonsa (esim. Haastattelut) alle. Pakollisia tietoja ovat haastatellun henkilön nimi ja arvo tai asema, haastateltavan toimipaikka, haastattelun aika ja paikka sekä haastattelijan nimi. Hyvä olisi olla myös tieto tallenteesta tai muistiinpanosta ja missä niitä säilytetään. Esimerkki: Virtanen, Anselmi, professori. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Puhelinhaastattelu 6.6.2007, haastattelijana Sirkka Heikkinen. Tallenne kirjoittajan hallussa. Lähteenä: Matti Mälkiä: Teksti- ja kirjallisuusviitteiden laatiminen.
Minun pitäisi hommata referenses-luettelo. Osaisitko sinä suomentaa minulle mikä se on? 638 27.5.2005 Mainitsemasi references-luettelo tarkoittaa lähdeluetteloa, joka tulee sisältyä mm. opinnäytetyöhön. Lähdeluettelossa luetellaan ne teokset, joita on käytetty oman kirjallisen työn pohjana, ja joihin omassa tekstissään viittaa. Esimerkkejä lähdeluettelon laatimisesta voit katsoa mm. teoksesta Eskola: Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Lähdeluettelon laatimisesta kerrotaan myös teoksessa Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjastosta, osoitteesta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816
Miten määritellään esine? Onko esimerkiksi nostokurki esine? 1164 28.2.2005 Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä. Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot. Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
Asiakkaani haluaa tietää millä perusteella kirjoissa, väitöskirjoissa etc. on määritelty kirjoittajien järjestys nimiösivulla, silloin kun kirjoittajia on… 743 27.12.2004 Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta. Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Mistä saan suoran ohjeen koulutussuunnitelman tekemiseen (esim. väitöskirjaan)? Löytyykö esim. netin kautta selkokielellä olevaa mallia? 1369 28.1.2002 Yliopistojen kotisivuilla on ohjeita jatko-opiskelijoille, voit katsoa yliopistosi kotisivulta olisiko siellä tarkkaa ohjetta myös tutkimussuunnitelman tekoon. Yliopistojen kirjastot löytyvät sivulta: http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.html . Kirjaston sivun kautta pääsee myös ao. yliopiston sivulle. Seuraavista kirjoista löytyy yleisiä ohjeita tutkimuksen tekoon liittyen, esim.: Järventausta, Hanna: Tutkimalla oppii : tutkimuksen teko-opas. 1999. Kangasharju, Helena: Tutkimusraportin kirjoittaminen. 1994.
Yritän selvittää itselleni päättötyön metodia pikavauhtia. Hyvä opas seuraavaan ongelmaan; materiaalina lehtiartikkeleita mielipidesivuilta, mikä olisi… 825 7.11.2001 Selvitä itsellesi mitä mielipideaineistosta on tarkoitus saada selville eli mikä on tutkimusongelmasi. Mielipideluonteesta johtuen, aineistoon tulee myös suhtautua kriittisesti (lähdekritiikki). Mitään nopeaa erillistä tapaa tuskin on, sillä tutkimuksen teko on prosessiluontoista toimintaa. Tärkeintä on se että työtäsi ohjaa jokin kysymys tai kysymyksiä, jotka haluat selvittää. Hyvä yleisopas on Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita (Vantaa 2000), joka kylläkin on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudun kirjastoista. Erityisesti luku II, joka käsittelee tutkimusprosessia. Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy hakusanalla "tieteellinen kirjoittaminen" lisää oppaita Voit myös katsoa...
"Tieteellisen tiedon välittäminen" on opiskelutyömme aihe. Miten lähestyisimme aihetta ja onko ehdotuksia sopivista teoksista? 595 12.9.2000 Voisitte lähestyä aihetta käsitteen määrittelyllä. Selvittäkää, mitä tieteellinen tieto on. Ilkka Niiniluoto on pohtinut tiedon käsitettä, ja häneltä on ilmestynyt muun muassa kirja Johdatus tieteenfilosofiaan : käsitteen- ja teorianmuodostus. Aiheeseen liittyvää materiaalia voitte hakea kirjastonne tietokannasta asiasanoilla. Asisasanat tieteellinen ajattelu, tieteellinen tieto, tieteellinen julkaisutoiminta ja tieteellinen kirjoittaminen ovat aiheeseenne sopivia. Muitakin termejä voitte miettiä, erityisesti jos haluatte keskittyä johonkin tieteenalaan. Yleisesitys tieteellisestä tiedosta ja tutkimusprosessista löytyy kirjasta Tiedon tie : johdatusta informaatiotutkimukseen.