| Joensuussa on nykyään moottoritie, joka on osa valtatietä 9, mutta tämä osuus oli jo aiemmin nelikaistainen, mutta ei moottoritie. Milloin tämä nelikaistainen… |
41 |
|
5.4.2024 |
|
Hei,
Väyläviraston sivuilla on tästä aika kattava selvitys Entistä ehompi Joensuun kehätie, jossa käydään tien kehitystä läpi. Tässä suora linkki tuohon julkaisuun.
https://vayla.fi/documents/25230764/0/Joensuun+keh%c3%a4tie+dokumentti+… |
| Wikipediassa kerrotaan: "Kaikki valtatiet on päällystetty, ja noin 91 prosenttia valtateistä on kestopäällysteisiä". Millä tavalla ne loput 9% on päällystetty? |
93 |
|
22.6.2023 |
|
Wikipedia-artikkelissa viitataan liikenneviraston julkaisuun "Tietilasto 2014". Sen taulukoissa teiden päällysteet jaetaan kolmeen luokkaan: kestopäällyste, öljysora ja vastaava sekä sora. Osa valtateistä on taulukoissa päällystetty öljysoralla ja vastaavalla. |
| Ketkä henkilöt osallistuivat ”laki yksityistä teistä” eli yksityistie lain valmisteluun silloin, kun se ensimmäisen kerran 1960-luvulla valmistui omaksi… |
101 |
|
30.3.2023 |
|
Laki 358/1962 yksityisistä teistä on annettu vuonna 1962. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1962/19620358
Liitteenä asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat sekä asian täysistuntokäsittelyyn liittyvät otteet pöytäkirjoista.
Asiakirjoissa on hallituksen esityksen tekstin jälkeen laki- ja talousvaliokunnan mietintö. Sen alussa on lueteltu ne asiantuntijat jotka ovat olleet valiokunnassa kyseessä olevasta asiasta kuultavina. Mietinnön lopussa on lueteltu ne valiokunnan kansanedustajajäsenet, jotka ovat osallistuneet asian käsittelyyn valiokunnassa.
Pöytäkirjoissa on otteet peräkkäin kyseisen asian 1.-3. täysistuntokäsittelystä. 1. käsittely alkaa pöytäkirjan sivulta 2654, 2. käsittely sivulta 2662 ja 3. käsittely sivulta 2684. Otteista näkee... |
| Mikä on LAIDETIE, liittyykö historiaan? |
122 |
|
1.8.2022 |
|
Kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka kulki Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tiessä oli kolme haaraa: Huittisista Kokemäen kautta Poriin, Hämeenkyrön ja Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle sekä Kangasalan ja Oriveden kautta Laukaaseen.
Lähteet: Satakunnan vanhat tiet ja kestikievarit, Satakunnan historia IV, Suomen teiden historia 1, Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä |
| Onko missään katettu aurinkopaneeleilla katuja tai tiestöä? |
110 |
|
30.6.2022 |
|
Nämä artikkelit listaavat esimerkkejä teistä, jotka on katettu aurinkopaneeleilla. Kaikki ovat pienimuotoisia ja lähinnä koeluonteisia. Niihin kuuluu 70-metrinen pyörätie Alankomaissa, kilometri tietä Ranskassa ja samanmittainen maantie Kiinassa.
https://www.conserve-energy-future.com/solar-roads-benefits.php
https://energypedia.info/wiki/What%27s_Happening_With_Solar_Roads%3F |
| Milloin valmistui tieyhteys Säynätsalon saaren ja mannerrannan välille? |
131 |
|
16.5.2022 |
|
Tieyhteys Säynätsalosta mantereelle avattiin 5.4.1947.
Ennen pengertietä Säynätsaloon liikennöi lossi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Ensimmäinen auto saapui Säynätsaloon kuitenkin jo vuonna 1919, jäätietä pitkin, ajajana itse tehtailija Parviainen.
Lähde: Matti Rautjoki (toim.): Päivät seutuvilla Päijänteen: säynätsalolaisten kirja. (1994) |
| Löytyykö jostain laki / suositus tms, että talvisin lumet on aurattava tietyistä paikoista tietyn firman toimesta? |
121 |
|
10.1.2022 |
|
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määrittelee asemakaava-alueilla olevien katujen, torien, katuaukioiden, puistojen, istutusten ja muihin näihin verrattavien yleisten alueiden puhtaana- ja kunnossapitoa.
Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikki mitä ei erikseen ole tontinomistajan tehtäväksi säädetty. Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/kadut-ja-…... |
| Mummilani sijaitsi Tuirassa kauppakujalla 1940-n. 1970 luvuilla. En mistään löydä sen nimistä katua tai kujaa. Mummila sijaitsi valtatien radan puoleisella… |
552 |
|
12.1.2021 |
|
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä. |
| Mitähän mahtaa tarkoittaa rekan perävaunuun kiinnitetyt useat nopeusmerkit? Tänään viimeksi huomasin niitä venäläisessä autossa 60, 70, 80, 90 -lukuisina, ja… |
1121 |
|
28.9.2020 |
|
Kysäisin rekkamiehiltä ja he kertoivat, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.
Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä.
Jos liikennemerkillä määrätty nopeusrajoitus on alempi, ajaa ajoneuvoyhdistelmä tietenkin alempaa nopeutta. Jos liikennemerkki kertoo alueelle suuremman nopeuden, voivat muut tuumata ohituksen turvallisuutta nopeusrajoituksia vertailemalla.
Lisätietoa erilaisista ajoneuvokohtaisista rajoituksista: https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/spain/speed_limits_fi.htm
Varsinkin Euroopan teillä monimerkkiset ajoneuvot ovat yleinen näky.
|
| Mäntsälässä on Yli-Ollilan tie. Mistä nimi on peräisin? |
190 |
|
23.9.2020 |
|
Varmaa tietoa tien nimen synnystä ei löytynyt, mutta se voisi olla peräisin Mäntsälässä sijainneesta Yli-Ollilan tilasta. Tietoa esim. Ohkolan vuoden 2020 kyläkalenterista
https://www.ohkola.fi/wp-content/uploads/sites/38/2020/05/Ohkola_kalent…
Mäntsälä-Seurasta voisi löytyä lisätietoa:
https://kotiseudut.fi/mantsalaseura
|
| Miksi esim. nyt räntäkeleillä syntyy autojen ajourille pieniä nystyröitä aivan kuin pingispalloja olisi istutettu raiteille? |
177 |
|
5.2.2020 |
|
Olisikohan kyse ehkä kuuramuodostelmista? Kuuraa syntyy luonnossa varsinkin vaakasuorille pinnoille kuten vaikka maanteille. Kuura muodostuu niin, että ilman kaasumaisena oleva kosteus härmistyy suoraan kiinteään olomuotoon eli jääksi. Kuurassa lopputulos on valkeita, usein aamuauringossa vielä kimaltelevia muodostelmia ohuena kerroksena tienpinnassa. Kuuraa syntyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on tienpinnan ollessa kuitenkin pakkasella.
https://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/
https://elisa.egain.cloud/kb/liikenteen_asiakaspalvelu/content/Prod-2487/Kuinka-tien-liukkaus-syntyy
https://yle.fi/saa/... |
| Mikä instanssi hoitaa teiden taukopaikkoja? Palautetta pitäisi antaa. |
240 |
|
7.9.2018 |
|
Maanteiden tienpidon toimintalinjoista ja tienhoidon laatuvaatimuksista - myös taukopaikoista - vastaa Liikennevirasto, paikallisella tasolla paikalliset ELY-keskukset.
Kaikista maanteiden liikenteen ongelmista sekä välittömästi toimenpiteitä vaativista kohteista ilmoitetaan Liikenneviraston tienkäyttäjän linjalle p. 0200 2100, joka päivystää 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Tienkäyttäjän linjan 0200 2100 kautta häiriöt välitetään suoraan maantietä hoitaville urakoitsijoille. Tarvittaessa tieto välitetään myös muille viranomaisille. Liikkumista vaarantavat ja merkittävästi haittaavat puutteet korjataan heti.Liikenteen asiakaspalvelu ottaa myös vastaan teihin ja liikenteeseen liittyvät palautteet, jotka eivät vaadi... |
| Joskus kauan sitten -ehkä 1970 luvulla- muistan varmuudella nähneeni valtatie 6 laidalla tienviitan "Viinikanmäki." Nykyisin paikkaa ei enää löydy kartoista… |
233 |
|
3.9.2018 |
|
Hei,
Kysymäsi tie lienee yhdystie 4001 Viinikanmäki–Koitsanlahti. Kartassa ei kyllä silmiini Viinikanmäkeä sattunut, mutta tuo tiennumero löytyy Parikkalasta n. 10 km etelään ihan kuutostien varresta Koitsanlahden kohdalla. Kyseessä on siis lyhyt tienpätkä. Voi olla, että liikennejärjestelyjen muutos on pudottanut viitan tien varresta. Lisätietoa osannee antaa Kaakkois-Suomen tiepiiri. |
| Milloin, ja mistä syystä Jyväskylässä muutettiin Satamakatu Vaasankaduksi? |
503 |
|
2.11.2017 |
|
Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus:
"...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu."
Tieto... |
| Kysymykseni koskee Turun Luolavuoressa sijaitsevan Virvoituksentien nimen etymologiaa. Tie johtaa Luolavuoren vanhainkodille. Kuka on antanut tielle tämän… |
1723 |
|
23.4.2014 |
|
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
|
| Löytyykö internetistä maksuttomia karttoja, joista näkee liikenneyhteydet (junanradat, maantiet) Suomen ja Arkangelin välillä. Voi olla, ettei kelvollisia… |
1023 |
|
23.1.2014 |
|
Pietariin pääsee junalla Helsingistä, ja siitä eteenpäin myös Arkangeliin. Yksi reitti olisi Helsinki-Pietari-Vologda-Konosa-Arkangeli. Reitin voi nähdä rautatiekartasta, joka löytyy Wikipedia-commonssista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russia_Rail_Map.svg
Venäjälle suuntautuvasta junamatkasta voi kysyä lisää myös VR:n palvelunumerosta:
Junalla Venäjälle 0600 41 905
ma-su klo 7-22
1,99 €/vastattu puhelu + pvm
Venäjän suuntaan lähtevät aikataulut löytyvät myös VR:n sivuilta:
http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/aikataulutvenajalle.html
Venäjän maantiet löytyvät pääpiirteissään tästä kartasta:
http://www.ezilon.com/maps/europe/russia-road-maps.html
Maantiethän löytyvät myös googlen kartoista.
|
| Yksityistien perustaminen ja sen osakkaat. Onko pakko olla osakas |
8303 |
|
21.11.2013 |
|
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
|
| Selvittelen sukujeni (Kilpeläinen, Kovalainen) vaiheita ja elämää mm. entisen Säräisniemen kunnan alueella. Samalla olen kiinnostunut, miten tiestön… |
1494 |
|
31.8.2010 |
|
Teoksessa Valpasvuo: Säräisniemen pitäjän vaiheita, 1954 kerrotaan teiden ja liikenteen kehittymisestä . Tähän kirjaan viitataan netissä olevassa kartassa http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_… .
Säräisniemen historiaa on myös kirjassa Suomenmaa IX:I Oulun läänin eteläosa. Suomen tiekarttoja on mm. 1920- ja 1930-luvulta.
Säräisniemen kyläyhdistys on tehnyt kyläkirjan - Säräisniemi, kirkon kylä, 2006.
Vaalan kirjaston sivuilta http://193.184.58.34/Vaala?formid=form1 kannattaa myös katsoa asiasanalla Säräisniemi. Näin löytyi mm. teos Voionmaa: Suomen tiet Ruotsin vallan aikana. Teos on tosin ilmestynyt jo vuonna 1893.
Internetin sivustoja vanhoista kartoista:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-... |
| Mikä kukka? Lehdet muistuttavat sinivuokon lehtiä,kukka on kuin vuokoilla,mutta keltainen.Kasvikirjoista en löydä. Kukkii parhaillaan tien vierillä Helsingin… |
3278 |
|
11.5.2010 |
|
Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
|
| Mahtaako Hämeenlinnan alueella olla Q,X,Z tai Å-kirjaimella alkavia kadun- tai tiennimiä ? |
2064 |
|
25.9.2009 |
|
Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto:
Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
