informationskällor

13 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–13.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Heippa, Onko olemassa jotain 5 vuotiaille sopivaa kirjaa, jossa tutustutaan Islantiin? Tulivuoriin, sen luontoon, kalastukseen, kuumin lähteisiin tms. 80 22.2.2023 Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Littoisissa, Turun lähellä, on aikoinaan (ainakin 40-luvulla) ollut Aaltosen kauppa. Missä osoitteessa tuo kauppa sijaitsi? Siellä on ilmeisesti teiden nimet… 359 1.9.2021 Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.    
Voidaanko Armas J. Pullan tarinat teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) jäljittää joihinkin yksilöitäviin lähteisiin? 274 9.9.2020 Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä. Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Etsin tietoa avun hakemisen problematiikasta pro graduuni. Onko vinkata hyvää tietolähdettä tai useampaa, jotta pääsisin alkuun? 219 9.11.2018 Aiheesi on aika laaja... Sitä voisi rajata aluksi hieman.  Millaista apua, kuka hakee ja kenelle? Ovatko avun hakemisen vaikeudet henkisiä vaiko konkreettisia esim. kielitaitoon liittyviä? Löysin netistä Laurean opinnäytetyön: Riskinä seksuaalirikos – Potentiaalisten seksuaalirikollisten avun tarve ja avun hakemiseen vaikuttavat tekijät Oesch Emmi & Peltomäki Lilli https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121828/Oesch_Emmi_Peltomaki_Lilli.pdf?sequence=1 Sen lähdeluettelosta voi löytyä apua myös sinulle. Tuomo Laihialan väitös voisi myös olla tutustumisen arvoinen. http://www.uef.fi/-/leipajonossa-kayminen-aiheuttaa-hapeaa-ja-voi-johtaa-huono-osaisen-identiteettiin-avuntarvetta-myos-kyseenalaistetaan Tietoja opinnäytetöistä...
Mistä löytää tietoa sosiaalisen median hyödyntämisestä tiedon lähteenä: miten tietoa voi kaivaa somesta, mitä työkaluja eri some-kavavilla voi käyttää, laki ja… 531 4.1.2018 Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet. https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi   Muita verkkoaineistoja Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y   Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.http://www.theseus.fi/bitstream/...
Tietoa Merja Jalosta 279 2.1.2018 Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä.
Millaisia tietolähteitä on olemassa (ja millä termeillä niitä sanotaan)? Esim. tietokannat, julkaisut (kirjat, oppaat, opinnäytetyöt, ..), www-sivut, ... 5121 22.11.2016 Tiedonlähde (voitaisiin myös puhua informaatiolähteistä) on aika joustava käsite, joka voi viitata tilanteesta riippuen monenlaiseen informaatioon, aineistoihin ja joskus ihmisiinkin. Sanaa tietolähde voidaan käyttää samassa merkityksessä, mutta sillä voidaan viitata myös esim. poliisin tutkimuksissaan käyttämiin avustajiin kuten ilmiantajiin. Tiedonlähteinä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa informaatiolähteitä. Tiedonlähteen arvo määräytyy kulloisestakin tiedontarpeesta. Arkeologiassa tiedonlähde voisi olla kaivauksissa löytynyt historiallinen esine. Nykyään tiedonlähteinä käytetään yhä enemmän verkkopalveluita kuten netin keskusteluryhmiä. Tiedonhaussa tiedonlähteiden luotettavuus ja sen arviointi on keskeisen tärkeää,...
Mistä saisin tietää kuinka monta hehtaaria/paljonko avohakkuita tehdään vuosittain? Eli kaipaisin tilastoja vuosien takaa montako kymmentä- tai sataatuhatta… 1298 30.8.2012 Tarkoituksenmukaisin tiedonlähde metsätaloudellisten tilastotietojen jäljittämiseen on Metsätilastollinen vuosikirja edeltäjineen, joita on julkaistu vuodesta 1887 lähtien. Metsätilastollinen vuosikirja löytyy PDF-muotoisena verkosta vuodesta 1996: http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/index.html Hakkuutilastot löytyvät luvusta 3, Metsien hoito, taulukosta 3.0, Metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Avohakkuiden vuosittainen määrä vaihtelee huomattavasti. Vuosina 2001-2010 vaihteluväli on ollut 93 000 hehtaarista (2009) 174 000 hehtaariin (2007).
Etsin taidehistoriallista teosta, joka on ilmestynyt suomeksi ennen vuotta 1966 ja sisältää seuraavan sitaatin: "Tizianin suurenmoinen Venus Anadyomene on… 916 7.5.2012 Kaivattu taidehistoriallinen teos on Otavan vuonna 1962 julkaisema englanninkielisestä The horizon book of renaissance -kirjasta suomennettu Renessanssi, jonka on kirjoittanut J. H. Plumb. Kuva ja esittely Venus Anadyomenesta on sivuilla 300-301.
Mitä suomalaista ilmaisua käytetään internetin tietolähteeseen viittaavassa kirjallisuusviitteessä, joka on englanniksi "Accessed.." (esim. Accessed 8 October… 856 21.10.2009 Yhtä vakiintunutta ilmaisua ei ole käytössä Internetin tiedonlähteisiin viittamisessa. Nopea suomenkielisten väitöskirjojen lähdeluetteloiden selailu paljastaa ainakin neljä tapaa: 1. Tarkistettu 21.10.2009. 2. Katsottu 21.10.2009 3. Käyttöpäivämäärä 21.10.2009 4. (21.10.2009) eli pelkkä päivämäärä suluissa Tämän lisäksi osa tutkijoista ei ilmoita lainkaan mitään päivämäärää, vaan tyytyy vain ilmoittamaan linkin. Tämäkin lienee sallittua varsinkin, jos kyseessä on vanha ja vakiintunut osoite tai pysyväisosoite eli URN (tai DOI).
Olemme etsineet ystäväni kanssa kaikista (suunnilleen) nettisivuista mutta emme löydä uutta tietoa. Antaisitko jonkun hyvän nettisivun mistä saisi PALJON… 901 10.9.2007 Kysymyksessä ei mainittu minkäaiheista tietoa erityisesti kaivattaisiin. Laajoja ja ajankohtaista tietoa sisältäviä Internet-tiedonlähteitä löytyy paljonkin. Maininnan arvoinen laaja ja yleisluontoinen tiedonlähde on esim. Internet-yhteisön vapaaehtoisvoimin ylläpitämä laaja Wikipedia-tietosanakirja, jonka suomenkielinen etusivu löytyy nettiosoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu Wikipedia sisältää usein myös linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille. Wikipedialla ei ole yhtä virallista ylläpitäjää ja valvojaa, joten sen tietojen luotettavuuteet ei voi aina suhtautua 100% varmuudella, mutta toisaalta Wikipedian sisältämän informaation määrä on kasvanut jo aika valtavaksi. Laajan ylläpitäjäjoukon ansiosta Wikipedia sisältää...
Tietoa kirjailijoista 1221 16.3.2006 Kirjailijoista saa tietoa Kirjasammosta nimellä hakemalla, https://www.kirjasampo.fi. Sivustossa on myös lista kotimaisista kirjailijoista, jossa kirjailijoita on luokiteltu eri tavoin esim. maakunnittain, genren mukaan tai ajan mukaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Muita sivustoja, joista löytyy kirjailijoita ja tietoa heistä on muun muassa kustantajilla. Makupalat.fi:stä löytyy listaus kirjailijahakemistoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/963/hae?category=114626&sort=title&order=…. Kirjastojen aineistotietokannoista kannattaa myös etsiä kirjoja kirjailijoista. Erityisesti klassikkokirjailijoista voi löytyä kiintoisia elämäkertoja, kirjeitä tai muuta valaisevaa materiaalia.
Mikä olisi hyvä lähde jossa olisi havainnollistettu elektronista viittausta ja lähdemerkintöjen tekoa, siis esim. www-lähteet ja cd-rom käsikirja aineistot 757 27.9.2002 Aiheesta löytyy kaksikin hyvää teosta: Heinisuo, Rami: Elektronisen viittaamisen opas.Jyväskylän yliopiston kirjasto 1996 ja Ekholm, Kai: Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas. BTJ Kirjastopalvelu 2001.