| Missä säilytetään Crichton-Vulcanin arkistoa vv. 1940-1944? |
39 |
|
|
|
Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan... |
| 1960-luvulla oli Wärtsilän Helsingin telakalla tulipalo. Laivaa tehtiin tai kunnostettiin telakalla. Tulipalosta kerrottiin uutisissa. Mikähän vuosi mahtoi… |
514 |
|
|
|
Wärtsilän telakalla sattui 19.3.1965 tulipalo, josta uutisoitiin varsin näyttävästi: "Lähes valmis Finnhansa tuhoutui. Liekehtivä alus vaarassa kaatua".
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan valtavalla voimalla levinnyt tulipalo tuhosi Suomen suurimman, rakenteilla olleen autolautan sisustuksen täydellisesti. Palon alkusyytä ei tuossa vaiheessa tiedetty. Sammutustöissä loukkaantui kolme palosotilasta ja telakan työnjohtaja lievästi. Tulipalon syttyessä laivalla oli yli 300 työntekijää.
Seuraavan päivän lehdessä arveltiin syttymissyyksi hitsauskipinää. Kipinät olivat todennäköisesti sytyttäneet hitsauspaikan lähellä olleita työntekijöiden vaatteita.
Laiva tunnettiin nimellä Finnhansa vuosina 1966-1987. Myöhemmin 1978–1987 "... |
| Haluaisin tietoa Paul Wahl Co rakentamista höyrylaivoista. Erityisesti minua kiinnostaa s/s Louhivesi (nykyisin m/s Sunnan 2) joka valmistui Varkauden… |
498 |
|
|
|
Paul Wahlista ja hänen liiketoiminnastaan löytyy kirjallisuutta:
Valta, Reijo, Laudamiehestä Hietaseen : Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta 1830-luvulta vuoteen 1909. 1997.
Partanen, Vilho, Paul Wahl & Co. sahatoimenharjoittajana v. 1870-1909. Pro gradu -opinnäyte Jyväskylän yliopistosta, 1982
Piilahti, Kari-Matti, Kauppaneuvos liike-elämän verkostoissa : Paul Wahlin osoitekirja. Julkaisussa: Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.] 2012. ss. 326-348.
Höyrylaivoista:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983.
Louhivesi mainitaan... |
| Uudessakaupungissa on esillä märssyraaka ja ankkuri. Molemmat ovat peräisin Peking-nimisestä purjealuksesta. Milloin ja mistä Gustav Erikson osti ne? Pyytäisin… |
839 |
|
|
|
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
|
| Mahtaisko löytyä Turun telakoilla asetettujen kölikolikoiden tietoja? |
885 |
|
|
|
Kölikolikoista löytyi hyvin vähän tietoa. Kölikolikot liittyvät kölinlaskuseremoniaan, jolla on juuret kaukana historiassa. Kölinlasku oli se vaihe laivanrakennuksessa, jolloin laivan rakentaminen aloitettiin. Laivan rakennuksen alkua juhlistettiin seremonialla, jossa laivan kölin alle laitettiin kolikoita, joiden oli tarkoitus tuoda laivalle onnea. Tämä tapa on edelleen voimassa, Turun telakalla mm. Viking Gracea rakennettaessa laivan kölin alle asetettiin kolikoita.
Kölinlaskemisesta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6linlasku ja Viking Gracen kölikolikot mainitaan laivaa käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Viking_Grace
Mein Schiff 4 -aluksen kölinlaskusta kerrotaan Turun... |
| Nykyisen Eteläsataman Olympialaiturin paikalla oli vielä viime vuosisadan alussa Helsingin Laivatelakka. Löytyykö valikoimastanne teoksia, jotka kertovat… |
1094 |
|
|
|
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta