| Saako mikrofilmillä olleita artikkeleita julkaista yrityksen facebook- sivulla? Hallussani on kopio Kuusankosken Sanomien artikkelista, joka on kirjoitettu v… |
330 |
|
|
|
Osa lehtiaineistoista ei täytä itsenäisen teoksen kriteereitä, mutta erilliset artikkelit nauttivat lähes poikkeuksetta tekijänoikeuden suojaa. Sanomalehtiartikkelin teksti on tekijänoikeuden suojaama, vaikka se olisi mikrofilmillä. Joissakin tapauksissa lehdet ovat sopineet toimittajiensa kanssa, että kaikkien artikkeleiden oikeudet siirtyvät lehdelle. Käyttäjän kannalta olennaista on, että suoja on voimassa alkuperäisen kirjoittajan kuolemasta 70 vuotta eteenpäin. Tässä tapauksessa on selvää, että teksti on edelleen suojattua joten sen käyttämiseen FB-sivuilla täytyy pyytää lupa Kuusankosken Sanomilta tai kirjoittajalta, jos nimi on mainittu.
Vuonna 1980 julkaistussa lehtijutussa olevan vanhan valokuvan käyttöoikeus on monimutkainen... |
| Shakespearen Sonetti 116 aiheuttaa päänvaivaa. Käytimme Aale Tynnin suomennosta, mutta kyseisestä sonetista löytyi nykykielen valossa paremmin ymmärrettävä… |
3577 |
|
|
|
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi.... |
| Kysyn runosta, sitaattioikeudesta ja opinnäytetyöstä. Teen pro gradua, jossa taideteoksen analyysin yhteydessä vertaisin taideteosta erääseen runoon. Runon… |
1581 |
|
|
|
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun... |
| Voimmeko ottaa kirjaston kotiseutukokoelmaan (=ei lainaukseen) tulosteen diplomityöstä, joka on vapaasti saatavana yliopiston sähköisten julkaisujen… |
460 |
|
|
|
Kuten kysyjän viittaus tuon sähköisen julkaisun yhteydessä olevaan tekijänoikeudelliseen tiedotteeseen kertoo, sen voi "tulostaa" (tarkoittaa myös pysyvän kopion tekemistä) vain henkilökohtaista käyttöä varten. Kirjastossa kotiseutukokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan henkilökohtaista käyttöä, joten lähtökohtaisesti tällaisen kopion tekemiseen täytyy saada tekstin tekijän lupa.
Jos kirjasto ei voi tai halua lupaa hankkia, voidaan kokoelmaan liittää itse julkaisun sijasta A4-arkki, jossa on julkaisun bibliografiset tiedot ja linkki sähköiseen julkaisujärjestelmään.
Heikki Poroila |
| Te kirjastonhoitajat olette auttaneet minua ennenkin, joten kokeilen taas kepillä jäätä. |
858 |
|
|
|
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin... |
| Kysymykseni kuuluu, voinko muokata maailmalla hyvin tunnettua suojattua logoa jonkin verran mutta kuitenkin niin että se on edelleen selvästi tunnistettavissa… |
1425 |
|
|
|
Myös logoilla voi olla tekijänoikeussuoja ts. niiden muokkaaminen ei ole sallittua.
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 .
Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa Yrityksen tekijänoikeus -oppaassa sanotaan, että logo voi saada tekijänoikeussuojan, jos se ylittää teossuojan. Logo voi olla myös suojattu tavaramerkkisuojalla https://ek.fi/wp-content/uploads/yrityksen_tekijanoikeusopas1.pdf
https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/web/observatory/faqs-on-copyright…
https://www.minilex.fi/a/tavaramerkin-loukkaus-voi-aiheuttaa-vakavia-se…
Lisää tekijänoikeudesta http://www.tekijanoikeus.fi/
|
| Kirjailija Jaakko Nikkinen (kuoli vuonna 1946) on julkaissut Ilkka-lehdessä vuonna 1921 muistelmansa sodasta 1918 Laihian äijäkomppanian matkassa. Isoisäni oli… |
528 |
|
|
|
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
|
| Ihmettelen Tampereella Frenckellin näyttämöllä esitettävän Huojuvan talo- näytelmän nimeä. Jokin idea on Jotunilta otettu näytelmään, mutta varsin moni asia on… |
389 |
|
|
|
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,... |
| Teen lyhyttä elokuvaa omista kuvamateriaaleista käyttäen Google Photos -sovellusta. Onko sovelluksen tarjoama musiikki valmiiksi teostovapaata, jos julkaisen… |
439 |
|
|
|
Google Photos -sovelluksen musiikki on vapaata käytettäväksi sovelluksella tehdyissä videoissa ja näiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on sallittua. Sen sijaan ko. musiikkikappaleiden yhdistäminen jollain muulla medialla tehtyyn videoon voi rikkoa tekijänoikeuksia.
Lähde:
https://productforums.google.com/forum/#!forum/photos
|
| Jos kirjan kuvittajan kuolemasta on kulunut 70 vuotta, saako kirjan kuvia käyttää ilman kenenkään lupaa? Esimerkiksi omassa julkaisussa? |
1391 |
|
|
|
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden suoja kestää tosiaan 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Sen jälkeen kuvia tai muuta tekijän aineistoa voi käyttää vapaasti ilman perikunnan lupaa. Poikkeus ovat sellaiset teokset, joita ei ole aikaisemmin julkaistu eikä julkistettu, sillä niille laki tarjoaa 25 vuotta suoja-aikaa julkaisemisesta tai julkistamisesta (44 a §).
On hyvä muistaa, että jos jos joku muu on muunnellut alkuperäistä teosta, saattaa muuntelijallakin olla siihen tekijänoikeus. Samoin teoksesta otettu valokuva saa erillisen suojan valokuvana (49 a §), vaikka se ei olisikaan... |
| Lainasin musiikki-cd levyjä kirjastosta. Saako levyjä kopioida omaan käyttöön tietokoneelle tai levylle? Koskeeko vastaus kaikkia kirjastoja, käytän itse Turun… |
837 |
|
|
|
Kirjastosta lainattuja levyjä saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslain § 12). Oikeus on yleinen, eikä se riipu siitä, mistä kopioitavan levyn on saanut, kunhan se on laillisesti valmistettu. Saman pykälän nojalla voi kopioida itselleen ystävän, naapurin tai ventovieraan lainaaman levyn.
§12:n nojalla valmistettua kopiota ei saa käyttää yksityisen käytön ulkopuolella.
Heikki Poroila 3.11.2017
|
| Jos osallistun esimerkiksi jossain museossa tai matkakohteessa järjestettävälle (kaikille avoimelle, Suomessa pidettävälle) opastetulle kierrokselle, saanko… |
368 |
|
|
|
Kun opas puhuu turistijoukolle, hän julkistaa tekstinsä, johon hänellä on tekijänoikeus, jos hän on sen itse kirjoittanut. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan yksityistä käyttöä varten saa valmistaa muutaman kappaleen, kun teos on julkistettu. Siten oppaan puheen äänittäminen yksityistä käyttöä varten on sallittua. Jos tällaista puhetta ei ole tarkoitettu julkiseksi, äänittäjä voi syyllistyä salakuunteluun, mutta se on jo eri juttu.
Tällaisen äänitteen lähettäminen ystävälle luetaan edelleen yksityisen käytön piiriin, mutta ei enää sen julkaisemista internetissä. Verkkolevitykseen tarvitaan oppaan lupa, jos teksti on hänen itsensä kirjoittama. Jos se on jonkun muun kirjoittama, tekijänoikeus on tekstin kirjoittajalla, jolta lupakin siis pitää... |
| Kysymykseni koskee kuvien käyttöä opinnäytetyössä ja sitaattioikeutta. Teen opinnäytetyötä eräästä suomalaisesta taidemaalarista, jonka kuolemasta on kulunut… |
782 |
|
|
|
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
|
| Saako kirjankustantaja teettää kustantamastaan kirjasta myös äänikirjan ilman erityista sopimusta? Edellyttääkö äänikirjan teko lupaa kirjailijalta? |
1174 |
|
|
|
Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Tekijä voi sitten solmia kustantamon kanssa kustannussopimuksen, jolla luovutetaan oikeus kirjan julkaisemiseen tietyssä muodossa (painettuna, äänikirjana, e-kirjana. Äänikirjat voidaan sopimuksessa myös sisällyttää osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa.
Joka tapauksessa äänikirjan tuottaminen edellyttää siis kustantajalta kirjailjan lupaa ja asianmukaista sopimusta. Poikkeuksena on Tekijänoikeuslain 17 § maininta "laitoksista, joilla on oikeus ääntä... |
| Olen löytänyt netistä lastenrunoja, joita haluaisin julkaista kirjassa. Miten voin selvittää parhaiten runojen alkuperän? Esimerkiksi: Niitä näitä, kaalinpäitä… |
717 |
|
|
|
Kuten kysyjä ounastelee, tekijänoikeus suojelee myös lastenloruja ja vastaavia pienimuotoisia kirjallisia teoksia. Toisaalta kaikissa kulttuureissa on paljon perinneaineistoa, jonka tekijää ei tiedetä tai jonka luomisesta joka tapauksessa on niin pitkä aika, ettei tekijänoikeus enää ole voimassa. Sen selvittäminen, kumpaan ryhmään jokin yksittäinen värssy kuuluu, on haastavaa.
Yleisesti ottaen ns. fraasihaku tyyliin "Mustikka ja puolukka, omena ja vadelma" Googlessa antaa osviittaa siitä, onko juuri tuo sanayhdistelmä tuttu muillekin ja mahdollisesti peräisin jostain tunnetusta lähteestä. Kumpikin kysyjän esimerkkiloruista näyttää olevan anonyymiä perinnettä.
Kun tällaisten asioiden varmistaminen on usein mahdotonta, voi julkaisun... |
| Riiittääkö, että lähiomaiset antavat luvan julkaista vuosi sitten kuolleen kirjoittajan runot? Kirjoittaja ei ole aiemmin julkaissut mitään. Vai onko muita… |
509 |
|
|
|
Ilmaisu "lähiomainen" ei tässä asiassa ole riittävän täsmällinen käsite. Tekijänoikeuslain mukaan teoksella - tässä tapauksessa runolla - on aina joku oikeudenhaltija, kunnes oikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta.
Lupa täytyy siis saada siltä, joka on perintönä saanut kuolleen oikeudet. Yleensä kyseessä on ns. perikunta, paitsi jos perijöitä on vain yksi. Lupa täytyy immateriaalisissa oikeuksissa saada kaikilta perillisiltä, jos heitä on useampia. Kun ei voida varmuudella tietää, minne oikeudet ovat menneet, pelkästään kuuluminen lähiomaisiin ei takaa perintöoikeutta. Kaikki riippuu yksityiskohdista. Voin arvioida asiaa tarkemmin, jos saan yksityiskohtaisempia tietoja.
Sillä, julkaistaanko runot kustannettuna tai... |
| Miten tekijänoikeus vaikuttaa kirjastojen kokoelmiin ja materiaalin valintaan? Entä miten kirjastot pystyvät lainaamaan materiaaliaan ilmaiseksi? |
1428 |
|
|
|
Kirjastot maksavat lainauskorvauksia. Tietoja mm. kirjailijoille, kuvataiteilijoille, levyntekijöille maksettavista korvauksista: #link::270d912e-46e1-42a5-8aac-d1c6d726c4d5::http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/::linkend# .
Lainauskorvaus on laajennettu koskemaan myös korkeakoulukirjastoja http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lainauskorvaus-laajenee-ko…
E-aineistojen tekijänoikeudesta Kirjastokaistalla http://www.kirjastokaista.fi/pekka-heikkinen-kertoo-e-aineistojen-tekij… . Finelib-konsertio neuvottelee kirjastojen e-aineistoista https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=40076656#Useinkysytty%…?
OKM maksaa EU-direktiivin mukaisesti korvausta musiikkiteosten tekijöille.
#link::270d912e-46e1-42a5-8aac-... |
| Olen käyttänyt palveluanne tiheästi ja kiitos siitä! Etsin selkeää tietoa tekijänoikeuksista. Osaisitteko ohjata minua oikean tiedon äärelle? Lähetän saman… |
487 |
|
|
|
Suomessa säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja kustantajien etuja valvoo Teosto. Jos haluaa levittää julkisesti jonkun toisen sävellyksen, lupa haetaan Teostolta. Jos kysymys on omista tulkinnoista, Teoston lupa (joka ei ole ilmainen) riittää eikä esimerkiksi Gramexin puoleen tarvitse kääntyä.
Kysyjän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/kayttajat. Korvaussummat riippuvat paljon siitä, kuinka monesta sävellyksestä on kysymys. Todennäköisimmin puhutaan sadoista euroista, jos lauluja on vähänkin enemmän. Teoston asiakkaaksi (jäseneksi pääsevät vain säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat) ei tarvitse tämän takia liittyä.
Heikki Poroila 21.8.2017 klo 13'45.
|
| Saako sanomalehdessä julkaistavaan kuolinilmoitukseen lainata elossa olevan runoilijan runoa? Kiitos vastauksesta! |
4299 |
|
|
|
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
|
| Miten menikään karttojen kopiointioikeus? Saako asiakas kopioida karttaa omaan käyttöönsä? |
860 |
|
|
|
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
|