tapani kansa

4 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–4.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sain vastauksen kysymykseeni tangon La cumparsita suomenkielisestä sanoituksesta. Tekijäksi mainittiin monessa mukana ollut Ahti Taponen,… 63 17.2.2021 Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa… Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Tangoa La cumparsita on monen moni laulaja esittänyt. Julio Iglesiasin version on suomeksi esittänyt Tapani Kansa. Suomenkielisen tekstin tekijää en ole… 90 17.2.2021 Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen: "La Cumparsita Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen" http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020
Miksi Tapani Kansan kappale Veikko Nieminen on juuri tuonniminen? 1035 20.11.2018 Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.  Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics
Tapani Kansa laulaa kappaleessa Tulkaa tytöt takaisin: "Ei enää hehku hymy Karan Helenan, ei charmi Linnanheimon kauniin Reginan. Mä muistan Hanna Tainin tuon… 3470 15.10.2010 Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä. Näytelmiä: Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä. Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi. Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta. Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan...