| Muistan ala-asteella kuulleeni sadun, jossa mies syötti naiselle tämän rakastajan sydämen naisen tätä tietämättä. Mielestäni se oli joku Grimmin veljesten… |
206 |
|
5.5.2021 |
|
Kysymyksessä kuvailtu tarina kuulostaa neljännen päivän yhdeksänneltä kertomukselta Boccaccion Decameronessa: "Guiglielmo Rossiglione surmaa vaimonsa rakastajan ja syöttää tämän sydämen vaimolleen. Saatuaan tietää totuuden vaimo heittäytyy korkealla olevasta ikkunasta ja pääsee rakastajansa kanssa samaan hautaan." |
| Mikä laulu, tekijät ym tiedot. Sisältää mm sanat: Ei ole mulla avainta, ei tiirikkaa, jolla sydämesi aukaisen.. |
1537 |
|
11.4.2013 |
|
Myöskään tämän laulun laajempia sanoja ei tunnu laajemmallakaan etsinnällä löytyvän, vaikka itse ilmaisu tuntuu olevan tuttu joillekin keskustelupalstojen asiakkaille. Jälleen täytyy toivoa, että joku tämän vastauksen lukija tunnistaa laulun ja antaa lisätietoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Mikä saa sydämen lyömään/toimimaan? (10-vuotiaan kysymys) |
1543 |
|
27.9.2012 |
|
Sydämessä itsessään on oma tahdistin, sinussolmuke, joka antaa sydämelle käskyn toimia eli supistua. Sydämen sisällä on neljä lokeroa: vasen ja oikea eteinen sekä vasen ja oikea kammio. Kun eteiset supistuvat, veri virtaa niistä kammioihin, ja kun kammiot supistuvat sen jälkeen, veri virtaa eteenpäin ruumiiseen keuhkovaltimon ja aortan kautta. Sinussolmukkeen antama käsky on sähköinen impulssi. Kun verenkierrossa tarvitaan enemmän verta, kuten liikkuessa tai vaikkapa pelästyessä, sinussolmuke saa siitä tiedon hermoston välityksellä ja sydän alkaa sykkiä nopeammin.
Lapsille ja nuorille suunnattua tietoa sydämestä löytyy esim. täältä: http://www.kidmed.fi/main.asp?sid=1&sivu=2&o=2. Myös kirjastosta löytyy paljon kirjoja ihmiskehon... |
| Hyvä kirjastonhoitaja Haluaisin saada runon, joka on vanha, lapsuudesta tai ainakin nuoruudesta tuttu. Se on harras runo, mielestäni jostakin legenda… |
2159 |
|
7.12.2009 |
|
Etsitty runo saattaisi olla Uuno Kailaan Ballaadi, jota kirjoittaja itse luonnehtii "Jean Richepinin runon vapaaksi mukailuksi". Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runossa poika kosii tyttöä, joka rakkauden vakuudeksi vaatii pojalta tämän äidin sydäntä koiralleen. Poika käy täyttämään lemmittynsä toivetta ja sydäntä kantaessaan pudottaa sen tien pölyyn. Maassa maatessaan sydän lausuu: "Laps, eihän sinuun sattunut vain?"
|
| Koska sydämen kuva on tullut käyttöön? Miksi se on juuri tuollainen, vaikka se ei todellisuudessa vastaa sydämen muotoa? |
7265 |
|
3.7.2008 |
|
Sydän on symbolina todella vanha, joten sen tarkkaa alkuperää on melko mahdoton selvittää. Euroopasta on löydetty sydäntä muistuttavia piirroksia, jotka on ajoitettu jääkautta edeltävään aikaan. On mahdollista että sydämen symbolilla on alunperin ollut useita hieman erilaisia merkityksiä eri puolilla maailmaa (samoin kuin esim. ristillä, toisella melko abstraktilla ja pelkistetyllä symbolilla).
Sydämen symboli muistuttaa melko vähän ihmisen sydäntä, ja jotkut ovatkin otaksuneet, että symbolin mallina on käytetty ennemminkin lehmän sydäntä, joka on voinut olla varhaisten kulttuurien ihmisille tutumpi fyysisenä elimenä kuin ihmisen sydän.
Toisaalta monet tutkijat ovat otaksuneet, että sydämen symbolilla ei ole alunperin ollut paljoakaan... |
| *Kuormituksen/harjoittelun vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimisöön. *Lihaksen aerobinen ja anaerobinen energiatuotto. |
1194 |
|
1.8.2001 |
|
Tässä aiheeseen liittyviä tai sivuavia kirjoja: Sydänkuntoutuksen tuloksellisuus - kontrolloitu seurantatutkimus/toim. Juhani Julkunen (2000); Colbert,Don: Terveydeksi! (1999); Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi (1998), Sydämen asia (1998); Benson, Roy: Kunnon juoksukirja - tehoharjoittelu sykemittarin avulla (1996); Litmanen, Hannu: Sydän ja liikunta (1994); Edwards, Sally: Sykettä elämään (1993); Karhela, Arja: Lihastoiminnan tutkiminen (1986); Hiltunen, Pentti:Lihaskuntoharjoittelu (1990); Lihashuolto - hieronta, kuntosaliharjoittelu, teippaus ja venyttely /toim. Peter D. Asmussen (1998); Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia (1992); Nykänen, Kalervo: Kunnon vuoksi (1989);... |
Kysy kirjastonhoitajalta
