Suomi

Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte
736 osumaa haulle. Näytetään tulokset 141–160.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Säveltäjä Armas Launis kirjoittaa erään oopperansa alkupuheessa seuraavaa: ”… Sanottakoon vielä, että "Noidan laulun" aiheen takana on myös vuosien takainen,… 299 Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa. Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Mihin viittaa 1500 ja 1600 -lukujen kartastojen Suomeen sijoittama paikannimi Pagesca? 1029 Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan  aiempaa...
Laulu inkke pinkke parlevuu sanat 3001 Ossi Malisen sovittaman ja Sauvo Puhtilan sanoittaman version sanat ("Masi on alokas armeijassa") löytyy Westerlundin v. 1962 kustantamasta kirjasta "Laula iskelmiä : N:o 6". Finna.fi -saatavuustietojen mukaan kirja on Tampereen kaupunginkirjaston musiikkivarastossa. Kappaleen Inke pinke parlevuu -tiedot Yleisradion äänitearkistossa (Fono.fi): http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=35a8003e-7c6a-4b62-8ab0-df7b06fc429f Laula iskelmiä : N:o 6 -julkaisun tiedot (Finna.fi): https://finna.fi/Record/piki.305568?checkRoute=1#componentparts
Kuka oli historian ensimmäinen pääministeri? 611 Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud. Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi. Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501  
Kysyn viulu- ja sellonuoteista. Miten saisin näitä lainaan? 587 Kaikki kappaleet löytyvät Turun kaupunginkirjastosta, mutta ei tuollaisina sovituksina. Täytyisi ehkä vähän sovittaa itse tai vaihtaa kokoonpanoa. Tällaiset sovitukset löytyvät: 1. Fougstedt: pianotriolle ; Merikanto: pianotriolle ; Kuula: viululle ja pianolle ; Merikanto: sellolle ja pianolle. 2. Valvotun yön valssi: 1-4-ääninen nuotinnos viuluille 3. Vaiennut viulu: nuotinnos viululle 4. kehtolaulu: pianotriolle TAI sellolle ja pianolle TAI viululle ja pianolle 5. Ol kaunis kesäilta: kolmelle sellolle TAI kahdelle viululle.    
Maria Jotuni käyttää kirjassaan Jussi ja Lassi ilmaisuja, joiden merkitystä tiedustelen. Ne ovat kankelo ja hairale. Kirjan ensipainos on vuodelta 1921. "Kylla… 848 Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että  perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.    
Milloin englanninkielistä musiikkia alkoi kuulua suomalaisissa elokuvissa? 265 Varhaisia esimerkkejä ovat: Gaby Rossin esittämä Stardust elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944). Matti Kassilan Varsovan laulu (1953) -elokuvassa  kuullaan englanninkielinen tunnuslaulu Voice of Ocean.   Lähde: Suomen kansallisfilmografian toimituskunta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 3.6.2020. Ks. myöshttps://elonet.finna.fi/  
Autonomian aikana suomalaiset olivat suomen kansalaisia mutta olivatko he myös venäjän alamaisia? 1017 Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin: - 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset. - 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen Sanaa käytetään  kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.      
Lapuan patruunatehtaan entiset johtajat 1810 Toimitusjohtaja  Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka Teknilliset johtajat: V Palomäki 1924-1925 U Tikkanen 1925-1927 K Veltheim  1927-1929 V Asplund   1929-1932 O Leppänen 1932-1945 A Hakola 1945-1954 Lähde Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963
Haluaisin löytää arkkitehtonisesti kiinnostavia kirjastoja Suomesta, mielellään joitain vähemmän tunnettuja. Onko muitakin kuin Helsingin Oodi,… 364 Vinkkejä arkkitehtoniseen kirjastomatkailuun kotimaassa voi koettaa etsiskellä esimerkiksi seuraavista lähteistä: Alvar Aalto, Alvar Aalto libraries Hanna Aaltonen, Kirjavarastosta olohuoneeksi : yleisten kirjastojen tilojen historiaa. - Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia Hanna Aaltonen, Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria Olli Pekka Jokela & Markku Erholtz, Terveystieteiden keskuskirjasto : Meilahti, Helsinki. - Arkkitehti 1998 : 6, s. 56-57 Lahdelma & Mahlamäki Architects : Works Ilmari Lahdelma & Jussi Tiainen, Kanaalinvarren kirjatemppeli : Rauman pääkirjasto. - Arkkitehti 2004 : 6, s. 36-43 Mikko Lahtinen, Kirjastojen maa Libraries in Finland & Sweden = Hakuya no kuni no toshokan Juhani Maunula...
Onko jostain saatavissa tilastoa Suomessa tehdyistä elokuvista ja televisiosarjoista (80-luku). Olen etsinyt tietoa netistä, mutta en ole löytänyt kattavia… 317 Suomen elokuva-arkiston julkaisema Suomen kansallisfilmografia on ilmestynyt kymmenosaisena kirjasarjana. Sarjaan on tallennettu suomalaiset, kokoillan elokuvat vuodesta 1907 alkaen.  Osassa 9 on tiedot vuosina 1981-1985 ilmestyneistä elokuvista ja osassa 10 vuodet 1986-1990. Elonet https://elonet.finna.fi/Content/filmography  kirjasto(at)kavi.fi Yleisradion televisiosarjoista voi tiedustella Yleisradiosta https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi Elävä arkisto 1980-luvulla https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/1980-luvun-ilmioita Oulun elokuvakeskukseen kannattaa myös olla yhteydessä https://www.oulunelokuvakeskus.fi/oek/kirjasto .    
Arvoisa kirjastonhoitaja. Olen mukana näytelmässä Punainen Viiva, joka perustuu Ilmari Kiannon saman nimiseen kirjaan. 232 Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Mikä on Suomen pääkaupunki? 2961 Suomen pääkaupunki Helsinki. Näin on ollut vuodesta 1917 eli Suomen itsenäistymisestä alkaen. Aiemmin, Suomen ollessa Venäjän vallan alla, Helsinki oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (vv. 1812-1917). Tätä ennen pääkaupunkina oli Turku. Helsingin kaupungin historiaa: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/… Suomen historiaa Infofinland.fi -sivustolla: https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suom…    
Voiko kuningatar ottaa annetun tittelin pois, jos haluaa? esim. herttua/herttuatar? miksi "god save the queen" ja esim. "heil dir im siegerkrantz" kappaleissa… 680 Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.   Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä. Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä. Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt.  Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain...
Löytyykö Neuvostoliiton olemassaolon aikaisesta Suomeen virrannesta poliittisesta rahasta kirjaa/atikkelia, joka antaisi kokonaiskuvan sekä rahamääristä että … 263 Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20  Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina. Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia...
Mistä paikoista voisi hakea rahallista tukea Suomen ja Ruotsin väliseen kulttuurivaihtoon? 315 Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:   https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983 https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/  
Kausikortteja on Helmet alueella lainattavissa kolmeen paikkaan. Onko näin? 807 Kausikortteja on Helmet alueella kolmeen kohteeseen. Tapiolan sinfoniettan konsertteihin, Torpan poikien ja Westend indianssien matseihin. (Löytyvät haulla "Kausikortti esine") https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skausikortti%20esine%20PQ%3D%3D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt Vastaanotto on ollut innostunutta eli kortit ovat yleensä aina lainassa ja asiakkaat kyselevät niitä kovasti. Useampi orkesteri, teatteri ja joukkue voisi tietysti innostua vielä tarjoamaan omia kausikorttejaan. Espoossa tosin on vaihtoehto kausikorttien lainaamiselle. Se on kaikukortti. "Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortti on henkilökohtainen eikä se...
Arvon kirjastolaiset. Kiertelen Suomea, ja varsinkin lopetettuja kuntia. Onko olemassa hakuteosta tai muuta hyvää lähdettä Suomen kunnista 1950-60-luvuilla?… 209 Tässä muutama ehdotus: - Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008) - Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018) - Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos - Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968) - Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949) Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta....
Löytyykö Mistään nuottia Esa Pethmanin The Flame -kappaleelle? 391 Nuottia Esa Pethmanin säveltämän The Flameen ei näytä olevan saatavissa. Music Finland -nuotistosta kerrottiin, että Edition Coda -kustantamo julkaisi The Flamen vuonna 1964 yhdessä toisen Pethmanin sävellyksen kanssa. Jälkimmäisen eli Finnish Schnapps -kappalen tiedot löytyvät Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, mutta yhtään fyysistä nuottipainosta ei näytä olevan sen tai muidenkaan kirjastojen kokoelmissa. Edition Coda myytiin 90-luvun alussa Fazer Musiikki Oy:lle, joka pian sen jälkeen fuusioitiin amerikkalaiseen Warner/Chappell Musiciin. Warner/Chappell on sittemmin luopunut nuottien julkaisutoiminnasta, joten uutta painosta nuotista ei siltä ole saatavissa - ellei sitten jokin toinen taho hanki siltä julkaisulupaa. https://core...
Löytyykö mistään ilmnmeisesti Otto Andersinin 1910-1920 luvuolla julkaistuja Kärkkäinen-nimisen kauhavalaisen tekemiä lauluvihkoja? 222 Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua. Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.