Suomi

Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte
735 osumaa haulle. Näytetään tulokset 481–500.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Säveltäjä Kaj-Erik Gustafsson: elämä ja keskeisin tuotanto, erityisesti kansallisuus. Tampereen tuomiokirkon iltakonsertissa 6.5. hänet esiteltiin Agnus Dei … 2950 Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia. YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset: Aftonpsalm Agnus dej Ave maria De profundis Det var lärksång och glans Fröjda dig Gloria Inför ditt ansikte Jag har ett hem ett ljuvligt hem Jag ville jag vore O salutaris hostia Pohjoisella rannalla...
Pitäisi saada tietoa Suomen kansanmusiikista. Mistä saan paljon tietoa myös sen historiasta?? 1009 Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy tietoja seuraavista kirjoista: - Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako - Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri - Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja - Kansanmusiikki- ja tanssitieto 2003-2004 / toim. Pävi Utriainen, Riitta Huttunen - Kukkonen, Pirjo: Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen Uusinta tietoa kansanmusiikista löytyy lehtien artikkeleista. Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi ja Arto -tietokannoista, jotka ovat käytettävissä kirjastossa.
Teen tutkielmaa Anni Swanista. Mistä löytyisi hyviä lähteitä/tietoa hänestä? Toinen kysymys: mitä kirjallisuutta kirjoitettiin hänen aikanaan eli joskus 1890… 1182 Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908. Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia. Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Kuka oli ja mitä teki Aino Mäkinen Firenzen taiteilijapiireissä 1910-luvulla? Oliko hän taiteilija? Oliko Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä muita lapsia kuin… 2217 Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita). Lähteitä: - Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003) - Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64) - Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52. - Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997) - Rut Bryk. Amos...
Löytyykö kirjastostannne lainattavaa diakuvasarjaa suomalaisesta nykytaiteesta? 962 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi löytyy kolmiosainen lainattava diakuvasarja (yhteensä 128 kuvaa) Suomen taiteen kuva 1, 2 ja 3, joka on kylläkin jo vuodelta 1980. Sarja on lainattavissa Leppävaaran kirjastossa.
Mistä etunimi Rut on peräisin? Entä sukunimi Bryk? Merkitsevätkö ne jotakin? Etsin tietoja naiskeraamikko Rut Brykistä. Yritän selvittää jotain hänen… 2312 Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki. Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen. Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen, taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä. Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa. Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina. Kilpailujen kautta...
Luettelo tunnetuista, suomalaisista naiskirjailijoista 1980-90-luvuilla. 7151 Tuolta ajalta on paljon eri kirjallisuudenlajeja ja tyylejä edustavia naiskirjailijoita. Et täsmentänyt esim., kiinnostavatko runot, novellit vai romaanit. Tässä kuitenkin muutama nimi. Päivi Alasalmi, Pirjo Hassinen, Anne-Leena Härkönen, Annika Idström, Riitta Jalonen, Leena Krohn, Leena Lander, Leena Lehtolainen, Ulla-Lena Lundberg, Anja Snellman (Kauranen), Eeva Tikka, Maarit Verronen. Sanojen aika -nimisessä tietokannassa voi tehdä hakuja kirjailijoista ja kirjoista eri hakuperusteilla http://kirjailijat.kirjastot.fi - sieltä voi tehdä lisää löytöjä.
Etsin saksan kielle käännettyä suomalaista modernimpaa kirjallisuutta. Tarvitsen sitä vasta toukokuussa kaksikielistä lausuntailtaa varten täällä Saksassa… 2645 Suomalaisen kirjallisuuden seura, jonka keskeistoiminnot liittyvät muun muassa suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseen, tarjoaa sivuillaan osoitteessa http://www.finlit.fi/ monipuolisia kirjallisuuden hakumahdollisuuksia. Etusivun yläreunan pudotusvalikosta Fili/Kääntäminen avautuu hakulomake, johon voi pudotusvalikoista valita käännöksen kieleksi saksa ja julkaisuajaksi haluttu vuosi, esim. 2005, jolloin saa suoraan tulostettavan luettelon suomalaisen kaunokirjallisuuden kyseisen vuoden saksannoksista. Luettelosta löytyy myös antologioita. Etusivun pudotusvalikosta kohdasta Kirjasto, löytyy tietoa seuran kirjasto- ja tietopalveluista. Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, puh....
Kuka esittää ja mikä on kyseisen iskelmäbiisin nimi??? Kertosäe menee jotenkin näin: "kyllä kukkamekko tietää sen, nyt on kesä ikuinen... hymyyn taipuu suu… 3037 Kappaleen Kukkamekko esittää yhtye Mieskone ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Mieskonen. Kukkamekko löytyy Mieskoneen levyltä Kaislavene (1999). Nuotinnoksena se löytyy kokoelmasta Hits 98, Warner/Chappell Music Finland 1998.
Mistä kirjoista saisin tietoa Suomen nykypäivän kirjallisuushistorian tilanteesta? 853 Uuusin ja kattavin Suomen kirjallisuudenhistoria on Yrjö Varpion toimittama kolmeosainen Suomen kirjallisuushistoria. Sen kolmas osa (ilmestynyt v. 1999) ulottuu 1990-luvulle. Kai Laitisen Suomen kirjallsuuden historia -teoksen uusin painos on ilmestynyt 1997 ja siinä on jonkin verran 1990-luvun tapahtumia. Turun kaupunginkirjastosta kokoelmista löydät lisää tämänaiheisia teoksia yhdistämällä asiasanat kirjallisuudenhistoria ja Suomi ja 1900-luku.
Teen tutkielmaa Pirkko Saision romaanista Kainin tytär. Voisitko neuvoa minulle hyviä sivustoja, joista löytäisin tietoa Pirkko Saision elämän vaiheista?… 1774 Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101 Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min… Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa: https://areena.yle.fi/1-1335091
Olen kuullut, että Eetu Iston maalauksesta Hyökkäys olisi myös myöhempi versio mahdollisesti jonkun toisen maalaamana. Milloin ja kuka sen on tehnyt? 5496 Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa. Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen", jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu. Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley. Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta: Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Puolan ensimmäinen kapina, suomalaisten osuus sen kukistamisessa? Helsingin Sanomat 12.2. yllätti kertomalla että suomalaiset ovat Ruotsi-Suomen suurvalta… 3585 Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomien 12.2.2006 D1 sivun artikkelissa "Herra Eurooppa, oletan" mm seuraavasti: "Suomalaisen itsekeskeisen - joidenkin mielestä kyynisen - linjan voidaan sanoa alkaneen jo vuodesta 1831, kun Suomen kaartin sotilaat marssivat hurraa-huutojen saattelemina Helsingissä laivaan kukistamaan Puolan ensimmäistä kapinaa. Puolalaiset olivat nousseet Venäjää vastaan itsenäistyäkseen imperiumista. Puolan toinen kapina yhtä sukupolvea myöhemmin oli suomalaisille jo vaikeampi asia. Maa jakautui ensimmäisen kerran poliittisesti: lojaalisuutta Venäjän tsaarille korostanut J.V. Snellman vastaan Puolan kansan oikeuksia korostaneet liberaalit." Selasimme kirjoja: Suomen poliittinen historia 1809-1999 / Osmo Jussila...
Löytyykö tietoa perhepäivähoidon historiasta Helsingissä? 2233 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) voi hakea aineistoa aiheesta valitsemalla hakutavan sanahaku, jossa voi yhdistää useampia hakusanoja. Hakusanoilla päivähoito historia Helsinki löytyy seuraava teos: Valli, Siiri: 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä, Helsingin kaupunki, 1988. Hakusanoilla päivähoito historia Suomi löytyy mm. teos Välimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla, Helsinki, Suomen kuntaliitto, 1999. Valitsemalla hakutyypiksi aihehaun ja antamalla hakusanaksi perhepäivähoito saa tulokseksi parisenkymmentä viitettä. Klikkaamalla kutakin viitettä (teoksen nimeä) saa näkyviin kuvailutiedot (asiasanat), joista käy ilmi...
Mistä löydän tietoa Suomen kansankulttuurin esineistä? 1413 Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta): Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989. Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983). Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997). Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
Missä runossa esiintyy teksti: "kiire, kiire, kiire on, me kierrämme ympäri auringon"? Kyseessä on mahdollisesti lastenloru. 4061 V. A. Koskenniemen runo Planeettain laulu (kokoelmassa Kootut runot, 1998) alkaa näin : "Kiire on, kiire on, me kierrämme ympäri auringon". Runo on kirjoitettu tervehdykseksi maisterinvihkiäisiin vuonna 1914. Olisikohan kyse juuri tästä runosta? Kyseinen teos on lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta, saatavuustiedot voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi.
Mistä kirjasta löytyisi sanat lauluun, jonka kertosäe alkaa: Jotkut päivät on kultaa ja kiveä muut... Haluaisin saada koko laulun ja tietää sen kirjoittajan. 5387 Laulun nimi on "Jotkut päivät on kultaa" ja se on alunperin käännöskappale. Alkuperäinen nimi on "Some days are diamonds (some days are stone) ja säveltäjä ja sanoittaja Dick Feller. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pekka Myllykoski ja kappaletta esittää yhtye Freud Marx Engels & Jung. Sanat lauluun löytyvät nuotista "Yhteislauluvihko II", joka löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Etsin kirjaa, jossa on kaskuja eri teollisuuden alojen edustajien ja tutkijoiden (ilmeisesti tieteellis-teknisessä yhteistyössä) kommelluksista… 2106 Kaipaamasi teos lienee Moskovitsit eli Idänkaupan iloiset tuulet / toim. Matti Pajula [Espoo] : Weilin + Göös, 1979. Kirjaa on vielä saatavilla muutamissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/).
Mistä löytäisin Arto Paasilinnan romaaniin perustuvan elokuvan Ulvova Mylläri? 1840 Haku maakuntakirjastojen tietokannasta tuotti vain tulokseksi Myllykosken kirjaston Myllykosken kotiseutukokoelman, jonka aineistoa ei voi lainata. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot www.helmet.fi Elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan elokuvalla on ollut useita videolevittäjiä (Magnum Video videolevitys; Videofirma Makuuni videolevitys ; Makuuni Kuopio videolevitys ; Musiikki- ja Videokellari) 1990-luvulla. Niistä sitä saattaisi hyvällä onnnellä löytää. Lisäksi Videodivareja: - Videodivari www.videodivari.com - Hohdon videodivarilista luettelee videodivareita ympäri Suomea. Esim. Elokuva-Aitta, Näsilinnank. 16, 33210 Tampere 03-212 2510 ; Cult Fiction Oy, Maariankatu 10 20100 TURKU p. (02) 251 6400 http://www.hohto.to...
Nuorisojalkineet 50-luvun Suomessa 1979 Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä. Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´...