| Milloin postiäänestys tuli Suomessa käyttöön? Miten "oteäänestys" (niinkö se oli?) poistui, ja miten se toimi käytännössä? |
5574 |
|
|
|
Ennakkoäänestys eli ns. postiäänestys tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
"Oteäänestys" tarkoitti ennakkoäänestystä edeltänyttä käytäntöä, jossa kotipaikkakunnalta tilapäisesti poissa olleet henkilöt pystyivät äänestämään muualla hankkimalla otteen oman äänestysalueensa vaaliluettelosta. Oma äänestysalue määrittyi (ja määrittyy edelleen) asuinpaikan mukaan.
Tietolähteet:
Nousiainen, Jaakko: "Suomen poliittinen järjestelmä" (WSOY, 1998)
http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/kysymykset/id25498.html
|
| Puhtään kirkon läheisyydessä on sijainnut kestikievari 1700-1800 luvuilla, mahdollisesti vielä myöhemminkin. Jos on niin tarkemmin missä ja mahdollisesti… |
1775 |
|
|
|
Kysyimme asiaa suoraan Pyhtään seurakunnasta. He eivät suoralta kädeltä osanneet vastata kysymykseen. He kuitenkin suosittelivat muutamaa kirjaa, joissa käsitellään Pyhtään kestikievareita:
-Eeva-Liisa Oksanen: "Vanha Pyhtää: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743" (Pyhtään kunta, 1991)
-Herman Hultin: "Pyhtään pitäjän historia" (Frenckell, 1927)
-Juha Tamminen: "Kuninkaasta kulkuriin: Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä pikkupolusta nykypäivään" (Pyhtään kunta, 1997)
Kaksi ensin mainittua kirjaa löytyy Leppävaaran Uusimaa-kokoelmasta. Viimeiseksi mainittu kirja löytyy mm. Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirja on mahdollista tilata näistä kirjastoista Helsinkiin kaukolainana.
Linkki:
http... |
| Mitä tarkoittaa ja mistä tulee sukunimi Pääskylä |
1588 |
|
|
|
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen... |
| Minkän arvoinen on Suomen 1 markan kuparinen kolikko vuodelta 1949? |
1706 |
|
|
|
Alkuperäisenä ja hyväkuntoisena mainitsemasi kolikko on todella arvokas. Arvo vaihtelee kunnosta riippuen 2000 ja 7000 dollarin tienoilla eli n. 1500-5500 euron välillä. Kolikosta on kuitenkin tunnetusti liikkeellä arvottomia väärennöksiä, joten varmuuden kolikon arvosta saat viemällä sen ammattimaisen numismaatikon tai rahaliikkeen arvioitavaksi. Rahaliikkeiden yhteystietoja löytyy joko puhelinluettelosta tai sitten internetistä mm. osoitteista:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.abc.fi/
http://koti.mbnet.fi/jm78/rahaliikkeet.html
Tietolähde:
"2006 Standard Catalog of World Coins. 33rd edition" (KP Books, 2005)
|
| Teen koululle esitelmää asiakaspalvelun/palvelukulttuurin eroista Skandinaviassa. Eli Suomi, Ruotsi, Norja ja ehkä Tanska. Mistä löytäisi kirjallisuutta ja… |
2368 |
|
|
|
Kannattaa lähteä etsimään tietoa tapakulttuuria ja etikettiä käsittelevistä kirjoista. Etikettikirjoissa käydään yleensä läpi myös kohteena olevan maan ja kulttuurin palvelukulttuuria. Näitä kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy runsaasti, erityisesti englanniksi. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
-Charlotte Rosen Svensson: "Culture shock! Sweden: a survival guide to customs and etiquette" (Marshall Cavendish, 2006)
-Charlotte J.DeWitt: "Sweden" (Kuperard, 2004)
-Elizabeth Su-Dale: "Culture shock! Norway" (Kuperard, 1995)
-Linda March: "Norway" (Kuperard, 2006)
-Morten Strange: "Culture shock! Denmark" (Marshall Cavendish, 2006)
-Mark Salmon: "Denmark" (Kuperard, 2006)
-Deborah Swallow: "Culture shock! Finland" (... |
| Minkä arvoinen on 1000 markan kolikko vuodelta 1960? |
9513 |
|
|
|
Kyseessä on hopeinen juhlaraha vuodelta 1960. Kunnosta riippuen sen arvo on 5-30 euroa.
Suomen markan 100-vuotis juhlaraha on viimeinen maksuvälineenä kietänyt suomalainen juhlaraha.
Vastaus perustuu kirjaan Suomen rahahinnasto
|
| Miten ulkosuomalainen voi käyttää kirjaston palveluja, tarkoittaen esimerkiksi tilanteissa, joissa ei ole käynyt tai tulossa Suomeen vuosien aikana? |
1230 |
|
|
|
Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu .... |
| Onko Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa koskaan ollut muita malleja kuin nykyisin tuotannossa olevat pohjaltaan neliön- ja kolmionmuotoiset… |
3717 |
|
|
|
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin... |
| Olisin halukas tietämään taidemaalari J. Kytömaasta ja hänen tuotannostaan eli onko jotakin teosta ( esim.taiteilijamatrikkelit) tai verkkosivuja joista saisi… |
4884 |
|
|
|
Jouko Kytömaa on vantaalainen taiteilija, s. 17.7.1931 Punkalaitumella. Kytömaan puoliso on vuodesta 1956 lähtien Ulpu Kytömaa (s. 3.5.1935 Laurén). Jouko Kytömaa on opiskellut kotiteollisuuskoulussa kaksi vuotta sekä
Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä vuosina 1955-58.
Hänestä ei ole mainintoja taiteilijamatrikkeleissa. Taideteollisen korkeakoulun arkistossa on oppilaskortti, jossa hänestä on lyhyet perustiedot.
Kytömaa on pitänyt näyttelyn Galleria Himmelissä Karstulassa elokuussa 1999. Ehkäpä lisätietoa taiteilijasta voisi löytyä Karstulan kulttuuritoimiston avulla,puh. 014-044 4596 654.
|
| Mistä löytyy tarkempaa tietoa Kjell Westöstä, hänen lapsuudestaan, elämästään ja teoksistaan? |
1097 |
|
|
|
Kjell Westöstä on kysytty tietoa aikaisemminkin, edelliset vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakemalla hakusanoilla Kjell Westö.
Verkosta hänestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivuilta: http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/westo_kjell/fi_FI/westo_kjel… ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=30&lang=FI .
Myös kirjoista löytyy henkilötietoja Kjell Westöstä, ainakin seuraavista teoksista: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), Suomalaisia kirjailijoita (2004), sekä Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000). Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa näitä kirjoja löytyy sekä käsikirjastosta että lainattavasta kokoelmasta hyllyluokasta 86.... |
| Pidän paljon historiallisista romaaneista joiden tapahtumat sijoittuvat Suomeen. Hovimäki-sarjan olen jo löytänyt ja kaipaan lisää "samanlaista"..Voisitteko… |
1293 |
|
|
|
Tässä muutama kiva ehdotus:
Tuominen, Pirjo: Linnat (2005)
Oranen, Raija: Maan aamu-trilogia: Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset
Oranen, Raija: Ketunpesä (2005)
Sund, Lars: Puodinpitäjän poika (1998)
Sund, Lars: Erikin kirja (2004)
Vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, mutta neuvonnassa on bibliografia historiallisista romaaneista.
Esim. Heikkilä, Mirja: Kuin maahisten veri (1982), Unikankareen kellot (1988), Aurajoen tytär (1991)
|
| Asuivatko sotilaat kasarmeilla vai perheensä parissa (kun ei sodittu) Karjalan rakuunarykmentissä vuosina 1712-1737? |
1549 |
|
|
|
Internetistä löytyy tavallisella Google-haulla (www.google.fi) hakusanalla ”Karjalan rakuunarykmentti” jonkin verran tietoa aiheesta Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n ylläpitämällä internet-sivustolla (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/index.htm ). Näin spesifin kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto, yhteystiedot sivulla http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ , palvelee siviiliasiakkaita osoitteessa Maurinkatu 1, 00171 Helsinki, puh. 09-181 26351. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyy teos Vuorinen, Aimo: Sotilaiden Lappeenranta: vanhan varuskunnan vaiheita, Lappeenrannan kilta, 1998. Teoksessa mainitaan ainakin Suomen rakuunarykmentti.... |
| Etsin englanninkielista kirjaa, joka kertoisi (mahdollinen huumori ei haittaa) Suomesta, suomalaisista ja tyypillisista tavoistamme, perinteistamme yms… |
1132 |
|
|
|
Hyvä teos aiheesta on esim. Deborah Swallowin v.2001 ilmestynyt Culture Shock! Finland; a guide to customs and etiquette. Kirja sisältää perustietoa Suomesta ja suomalaisista ja on kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä.
Mahdollista huumoria on löydettävissä myös Roman Schatzin menestyskirjasta Suomesta rakkaudella=From Finland with love (2005). Kirjassa on tekstit sekä suomeksi että englanniksi.
|
| Tarkka-ampuja Sulo Kolkka , onko hänestä tehty kirjaa ? |
2526 |
|
|
|
Sulo Kolkasta on kirjoitettu ainakin teos Simeonin silmäkulma: Sulo Kolkka : intohimoinen urheilumies, kansakunnan rakennusmies; Helsinki, Suomen urheilumuseosäätiö, 2006; tekijä Hannu Pelttari. Teos on lainattavissa Helsingin pääkirjastosta Pasilassa. Hänestä on tietoa myös kahdessa muussa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvässä teoksessa: Vettenniemi, Erkki: Joutavan juoksun jäljillä : kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006, ja Urheilu, historia ja julkisuus, toim. Anssi Halmesvirta ja Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylä, Atena, 1998. Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
|
| Vanhassa hopeakorussa on tekijän tunnuksena v v-o. Kaiverrus ja tyyli viittaa 1960-luvulle. Mistä löytyisi tieto tekijästä? |
1334 |
|
|
|
Nettiosoitteessa http://www.tukes.fi/nimileimarekisteri/ on nimileimaluettelo, jonka mukaan nimileima vv-o kuuluu Veikko Vainiolle. Hän on harjoittanut ammattiaan Haminassa. Nimileima on ollut voimassa 1962-1969 ja 1982-2003.
|
| Etsin luetteloa englanniksi käännetystä suomalaisesta, kirjallisuudesta, lähinnä romaaneista ja novelleista, mielellään myös skandinaavisesta kirjallisuudesta… |
8406 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi ) ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen (http://dbgw.finlit.fi/fili/index.php ) ylläpitämästä käännöstietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) löytyvät tiedot suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Englanniksi käännettyä kaunokirjallisuutta voi hakea seuraavasti: valitse pudotusvalikosta genreksi proosa ja yläpuolella olevasta pudotusvalikosta käännöksen kieleksi englanti. Lisärajauksen voi tehdä koskemaan julkaisuaikaa. Lopuksi paina Hae-painiketta.
Kooste ruotsalaista kaunokirjallisuutta englanniksi löytyy osoitteesta http://www.swedishbookreview.com/ . Skandinaavista kirjallisuutta voi hakea mm. Wikipediasta (vapaa Internet-tietosanakirja... |
| Mistä voi saada nähtäväkseen Regina Linnanheimon Olet mennyt minun vereeni? |
1179 |
|
|
|
Suomen kansallisfilmografian 5. osan sivuilla 476-479 on täydellinen selostus elokuvasta Olet mennyt minun vereeni (ilm.1956)
Helmet-hakemistosta sitä ei löydy, eli se ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Kysy lisää asiantuntijoilta eli Suomen elokuva-arkistosta http//www.sea.fi
|
| Kuka on Suomen kuuluisin jännityskirjailija? |
4637 |
|
|
|
Kysymykseesi on vaikea löytää vastaus. Suomessa ei ole yhtä jännityskirjailijaa ylitse muiden samaan tapaan kuin Agatha Christie. Muutamia tunnettuja nimiä voi ottaa esiin: Mika Waltari, joka on tullut kuuluisaksi varmaan muilla ansioilla kuin jännityskirjoillaan; Aarne Haapakoski eli Outsider, 1940-1960-lukujen tuotteliain jännityskirjailija; Mauri Sariola, niin ikään tuottelias kirjailija vuodesta 1956 1970-luvun puoliväliin saakka; Matti Yrjänä Joensuu, palkittu ja arvostettu jännityskirjailija, jonka kirja Harjunpää ja rakkauden nälkä oli jopa Finlandia-ehdokkaana vuonna 1993; Reijo Mäki, luettu ja suosittu, aloitti kirjailijauransa 1985; Ilkka Remes, modernin toimintatrillerin edustaja, joka on nykyisin teoksillaan myyntilistojen... |
| Kaikkea mahdollista tietoa Popeda yhtyeestä? Ja sit mitä kaikkii kirjoj Popedalta on tullu? Millon ja minkäniminen oli ensimmäinen albumi ja viimeisin? |
3172 |
|
|
|
Popeda-yhtye on perustettu vuonna 1977 Tampereella. Sen ensimmäinen lp-levy Popeda ilmestyi vuonna 1978. Uusin levy Häkää! ilmestyi vuonna 2005.
Popedasta on kirjoitettu yksi kirja ja se on Vesa Kontiaisen Popeda : ilikeesti kiitää (Like, 2001).
Popeda-yhtyeen kotisivun löydät osoitteesta http://www.popeda.com . Siellä esitellään yhtyeen jäsenet ja historiikki. Sieltä löydät myös Popedan diskografian eli ääniteluettelon.
Manserock ilmiö CD-ROM-levyllä kerrotaan Popedasta ja muista tamperelaisista yhtyeistä.
Popedan kappaleista on ilmestynyt yksi nuottikokoelma ja se on nimeltään Nuotteja, kersantti Karoliina! : 20 kaikkien aikojen kovinta Popeda-hittiä (Love-kustannus, 2001). Siinä on kappaleiden sanat, melodianuotinnos ja... |
| Etsin tietoa Porvoon parantolasta. Ilmeisesti tuberkuloosiparantola ja toiminut ainakin 1920-luvun loppupuolella. Haluaisin tietää, missä se on sijainnut,… |
1971 |
|
|
|
Omien etsintöjenne varalta saatan tiedoksi, että esim. Aili Nenolan kirjassa Parantolaelämää; tuberkuloosipotilaat muistelevat ei mainita Porvoossa ollutta parantolaa.
Ainoa löydetty viite, jossa tiedetään tuosta Porvoon parantolasta on Severi Savosen kirjanen Taistelu tuberkuloosia vastaan Suomessa. Lähikirjastossa voi jättää kaukolainapyynnön, jos haluatte teoksen luettavaksenne. Vastauksen lopussa on tuon kirjasen tarkemmat tiedot.
Mainitun kirjasen sivulla 46, Suomen tuberkuloosinhoitolaitokset vuonna 1946, keuhkotautiparantolat -nimisessä taulukossa on mainittu Porvoon parantola. Sen sijaintipaikka oli Porvoo, omistaja Porvoon kaupunki. Se oli avattu vuonna 1914. Sairaansijoja v. 1946 oli 50 kpl. Porvooseen oli ennen vuotta 1917... |