| Etsin Claes Anderssonin yhtä runoa / runoteosta. |
48 |
|
30.11.2022 |
|
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19). |
| Suomenruotsalaisia 2010-2020 -luvun kirjailijoita, uutta tuotantoa ja nuoria kirjailijoita. Proosa, populaari, dekkari, lastenkirjallisuus. Saanko joitakin… |
47 |
|
26.10.2022 |
|
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus. |
| Kiitos hyvästä vastauksesta suomenkielisten runoilijoiden englanniksi käännettyihin antologioihin. Lisäkysymys: onkohan suomenruotsalaisia (loistavia niin… |
28 |
|
11.10.2022 |
|
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joihin on koottu englanniksi käännettyä suomenruotsalaista runoutta. Linkeistä voit lukea lisää tietoa teoksista.
New Finland-Swedish writing (Swedish book review, Supplement, 0265-8119 ; 1992)
https://finna.fi/Record/helka.998839083506253
Ice around our lips : Finland-Swedish poetry (1989)
https://finna.fi/Record/helka.992417393506253
Speak to me = Tala till mig : swedish-language woman poets = svenskspråkiga kvinnliga poeter (1989)
https://finna.fi/Record/helka.9928411743506253
Songs of the North : a collection of poems (1926)
https://finna.fi/Record/piki.32561
SKS:n ylläpitämästä tietokannasta voi etsiä viitetietoja suomalaisen,... |
| Onko englanniksi käännettyjä runoantologioita suomalaisten uudempien runoilijoiden runoista? |
40 |
|
9.10.2022 |
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo... |
| Etsin Johan Bargumin novellia Jouluaatto. Mistä löytyy? |
55 |
|
3.10.2022 |
|
Novelli Jouluaatto sisältyy Johan Bargumin novellien kokoelmaan Novelleja 1965-2015 (suomentaneet Rauno Ekholm ja Marja Kyrö, Teos, 2015).
Vastikään ilmestyneessä novellikokoelmassa Ikämiehiä (suomentanut Outi Menna, Teos, 2022) on Jouluaatto uudelleenmuokattuna.
Ikämiehiä-kokoelma Helmetissä
Novelleja 1965-2015 Helmetissä
|
| Tunteeko kukaan runomuotoisia sanoja Z. Topeliuksen tekstistä "Satu Lillin nenästä? |
16 |
|
8.9.2022 |
|
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
|
| Onko Claes Anderssonin Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider , 1969, suomennettu? Jos, millä nimellä? Löysin tällaisen runon (Tapaus 258?), josta… |
48 |
|
19.8.2022 |
|
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
|
| Mistä löydän Claes Anderssonin runon Kesät me muistamme? Entä onko Kiurujen kesä Hannu Salakan yksittäinen runo vai runokokoelman nimi? |
176 |
|
20.6.2022 |
|
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
|
| Onko runoa "Sotilaspoika" käännetty saksaksi? |
15 |
|
14.5.2022 |
|
Johan Ludvig Runebergin Sotilaspoika-runo (Soldatgossen) Vänrikki Stoolin tarinoiden toisesta osasta on luettavissa teoksen saksannoksesta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teoksesta on saksannos Fähnrich Ståls Erzählungen (1910, saks. Wolrad Eigebrodt).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digital.zlb.de/viewer/image/34070939/93/
|
| Onko suomalaista kirjallisuutta käännetty vietnamiksi ja mistä niitä olisi mahdollista löytää/ostaa? |
51 |
|
25.3.2022 |
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan vietnamiksi on käännetty muutama suomenkielinen kaunokirjallinen teos. Nämä ovat Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Bảy anhem (2015) Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, Dâu chân trên cát (2000) , F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä, Người trong đêm hè (2016), Katja Ketun Kätilö, Bà đỡ : Tình yêu ngày tận thế (2018). Kalevalasta on kaksi vietnaminnosta Calêvala : truyên dân gian Phân Lan (1986) ja Kalêvala (1994) ja myös osa Kantelettaresta on käännetty vietnamiksi, Tiêng đàn Kantele (1990). Lisäksi vietnamiksi on luettavissa kokoelma suomalaista runoutta ja lyhytproosaa (ks. linkki alla) .
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=16552... |
| Kuka on kirjoittanut kyseisen runon ja onko sitä suomennettu? Jos on, kuka on suomentaja ja missä se on julkaistu? Mod Den, som saknar mod, vågar inte vara… |
88 |
|
15.12.2021 |
|
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg. |
| Kaipaisin tietoa seuraavien runojen suomentajista: Jaan Kaplinski Perunat on nostettu Marita Lindquist Marraskuun puu Ellen Niit Vuosilla… |
94 |
|
17.11.2021 |
|
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208). Aila... |
| Onko seuraava Lars Huldénin runo suomennettu? Jos on, kuka sen on suomentanut ja koska sekä mistä teoksesta löytäisin suomennoksen. |
65 |
|
25.10.2021 |
|
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406 |
| Muistelen, että olen seurannut televisiosta suomalaisen kirjallisuuden vaiheista ja tyylisuunnista kertovaa, kiinnostavaa tv-sarjaa. Tästä voisi olla aikaa… |
92 |
|
25.8.2021 |
|
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa. |
| Kenen kirjoittama on runo, jonka alkusäe alkaa: Hiukan erikoinen voi olla vain henkensä kaupalla. Lisäksi runossa on merkintä: 129. runo |
148 |
|
17.6.2021 |
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Märta Tikkasen kirjaa "Nyt huomenna" en löydä mistään. Eikö sitä ole lainattavana? |
127 |
|
7.1.2021 |
|
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
|
| Etsimme Claes Anderssonin runoa, joka on mahdollisesti suomennettu nimellä Sinun tiesi. |
141 |
|
17.12.2020 |
|
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Tunnistatteko kirjaa näillä tiedoilla? Luullakseni kyseessä oli jokin palkittu - tai ainakin muuten suuresti huomioitu - fiktiivinen teos, luullakseni… |
160 |
|
29.6.2020 |
|
Olisikohan kyseessä Agneta Aran teos Unohdettujen ovien talo (Huset med de glömda dörrarna, suom. Marja Kyrö,1995). Ara sai teoksesta Runeberg-palkinnon vuonna 1996.
Voit lukea teoksesta alla olevista linkeistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.122275 |
| Pidän kovasti Kjell Westön kirjoittamista romaaneista. Olisiko jotakin samantyylistä kirjallisuutta tai muuta vastaavaa lukemista, joka voisi sopia minulle,… |
204 |
|
16.4.2020 |
|
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)
Fagerholm... |
| Mitä suomalaisia kirjoja on käännetty puolaksi? |
254 |
|
27.11.2019 |
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n... |
Kysy kirjastonhoitajalta