| Miten kuuluu Tove Janssonin kirjoittama lausahdus "Maybe my passion is nothing special, but at least it’s mine." suomen kielellä? Mistä tämä lausahdus on? |
48 |
|
|
|
Lausahdus on Tove Janssonin novellista Åttiårsdag, joka sisältyy kokoelmaan Resa med lätt bagage (1987). Novellikokoelma on suomennettu nimellä Kevyt kantamus ja muita kertomuksia (suom. Oili Suominen, 1987) ja tämä novelli on siis nimeltään Kahdeksankymmenvuotispäivät.Etsimäsi lausahdus on aivan novellin lopusta ja Oili Suominen on suomentanut sen näin: "Ei tämä minun haluni ehkä ole niin kaksinen, mutta se on ainakin minun omani". (Alkukielellä: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min".) |
| Onko todella niin, ettei Kjell Westön ”Missä kuljimme kerran” kirjaa ole käännetty englanniksi. 🤔 |
108 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Kjell Westön teosta Dän vi en gång gått (suom. Missä kuljimme kerran) ei ole käännetty englanniksi. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN |
| Mistä Gösta Ågrenin teoksesta löydän runon Eurooppalaisista katedraaleista? |
92 |
|
|
|
Gösta Ågrenin runo Europas katedraler on kokoelmasta Den andre guden (1985). Runon on suomentanut Caj Westerberg ja se on suomenkieliseltä nimeltään Euroopan katedraalit. Runon voi lukea teoksesta Ågrenin runojen kokoelmasta Katve : valittu runous 1955-1985 (1991).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/ |
| Missä runokirjassa on Claes Anderssonin runo suomeksi "Det finns en väg som ingen gått före Dig" |
386 |
|
|
|
Alun perin kokoelmassa Dikter från havets botten (1993) julkaistu runo löytyy suomeksi Pentti Saaritsan kääntämästä Anderssonin runojen valikoimasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962–1993 (WSOY, 1996). |
| Saanko sanat Elmer Diktoniuksen runoon Sankarihaudat ja Aira Sinervon runoon Raja? |
179 |
|
|
|
Jukka Kuja on suomentanut Elmer Diktoniuksen runon Hjältegravar, Sankarihaudat. Runo on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 1/1936. Voit lukea runon myös teoksesta Lävistetty sydän : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 1979)
Etsimäsi Aira Sinervon runo, jonka otsikko on itseasiassa Ei ole enää tietä, on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 15/1935. Runo on luettavissa myös teoksesta Aseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 2007).
https://www.finna.fi/Record/piki.237332?sid=4183102998
https://www.finna.fi/Record/piki.788906?sid=4183111542
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/689703?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502361?page=21 |
| Kuka on suomentanut Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu? |
281 |
|
|
|
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
|
| Onko Edith Södergranin runoa " En strimma hav" suomennettu? Mistähän kokoelmasta se mahtaa löytyä suomeksi? |
259 |
|
|
|
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Olisiko jostain Claes Anderssonin runoista vaiko irrallinen mietelause? |
749 |
|
|
|
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Anderssonin runo: kesät me muistamme aina |
1663 |
|
|
|
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
|
| Kuka on suomentanut Bo Carpelanin runon Mustarastaan laulu? |
399 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/ |
| Kuka on suomentanut Bo Carpelanin runon Toisenlaiset? |
400 |
|
|
|
Bo Carpelanin runon Annorlunda, Toisenlaiset, kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora (1988) on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/ |
| Onko suomenruotsalaisen kirjailijan Gunnar Björlingin purosta kertovaa runoa (kokoelmasta Luft är och ljus, 1946) suomennettu? Runolla ei välttämättä ole… |
172 |
|
|
|
Kyseessä on Gunnar Björlingin runo kokoelmasta Luft är och ljus (1946), sen kuudennesta osasta. Runo alkaa rivillä "Nån gång gick strömmen förbi...".
Valitettavasti kyseisestä runosta ei löydy suomennosta.
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2523.pdf
https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Bj%C3%B6rlingG/titlar/Luft%…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/ |
| Etsin Claes Anderssonin yhtä runoa / runoteosta. |
276 |
|
|
|
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19). |
| Suomenruotsalaisia 2010-2020 -luvun kirjailijoita, uutta tuotantoa ja nuoria kirjailijoita. Proosa, populaari, dekkari, lastenkirjallisuus. Saanko joitakin… |
798 |
|
|
|
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus. |
| Kiitos hyvästä vastauksesta suomenkielisten runoilijoiden englanniksi käännettyihin antologioihin. Lisäkysymys: onkohan suomenruotsalaisia (loistavia niin… |
141 |
|
|
|
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joihin on koottu englanniksi käännettyä suomenruotsalaista runoutta. Linkeistä voit lukea lisää tietoa teoksista.
New Finland-Swedish writing (Swedish book review, Supplement, 0265-8119 ; 1992)
https://finna.fi/Record/helka.998839083506253
Ice around our lips : Finland-Swedish poetry (1989)
https://finna.fi/Record/helka.992417393506253
Speak to me = Tala till mig : swedish-language woman poets = svenskspråkiga kvinnliga poeter (1989)
https://finna.fi/Record/helka.9928411743506253
Songs of the North : a collection of poems (1926)
https://finna.fi/Record/piki.32561
SKS:n ylläpitämästä tietokannasta voi etsiä... |
| Onko englanniksi käännettyjä runoantologioita suomalaisten uudempien runoilijoiden runoista? |
368 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo... |
| Etsin Johan Bargumin novellia Jouluaatto. Mistä löytyy? |
155 |
|
|
|
Novelli Jouluaatto sisältyy Johan Bargumin novellien kokoelmaan Novelleja 1965-2015 (suomentaneet Rauno Ekholm ja Marja Kyrö, Teos, 2015).
Vastikään ilmestyneessä novellikokoelmassa Ikämiehiä (suomentanut Outi Menna, Teos, 2022) on Jouluaatto uudelleenmuokattuna.
Ikämiehiä-kokoelma Helmetissä
Novelleja 1965-2015 Helmetissä
|
| Tunteeko kukaan runomuotoisia sanoja Z. Topeliuksen tekstistä "Satu Lillin nenästä? |
145 |
|
|
|
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
|
| Onko Claes Anderssonin Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider , 1969, suomennettu? Jos, millä nimellä? Löysin tällaisen runon (Tapaus 258?), josta… |
303 |
|
|
|
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
|
| Mistä löydän Claes Anderssonin runon Kesät me muistamme? Entä onko Kiurujen kesä Hannu Salakan yksittäinen runo vai runokokoelman nimi? |
1038 |
|
|
|
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta