suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
957 osumaa haulle. Näytetään tulokset 901–920.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on "tieto" -sanan etymologia? 5165 Yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan itämerensuomalaisten kielten tietää-verbi on johdos vanhemmasta tie-sanasta. Tämän mukaan tietää olisi alkuaan merkinnyt 'tuntea t. osata tie', mahdollisesti myös 'seurata jälkien muodostamaa uraa', josta helposti on voinut kehittyä myös yleisempi menettelytavan tuntemisen tai selon hankkimisen merkitys. On kuitenkin esitetty myös mahdollisuus, että tietää olisi lainaa samasta germaanisesta juuresta kuin sietää verbikin. Suomen kielessä tietää on esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Myös tietää-verbin johdos tieto on esiintynyt kirjakielessä alusta alkaen. Johdos näyttää olevan kantasuomalainen siitä päätellen, että vastaavia johdoksia on myös...
Haluaisin tietää mistä nimi Nina on lähtöisin/alkuperä. Onko mahdollisesti jotain "raamatullista" merkitystä? 1709 Nimen yksi selitys on, että se on venäläinen hellittelymuoto Annasta. Välimuotona Annina. Etunimien alkuperästä ja yleisyydestä saa tietoa kirjasta: Vilkuna, Kustaa: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen. - 4., uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 - 288 s. ISBN: 951-1-18892-5 (sid.) Kirja on saatavissa useimmissa kirjastoissa.
Mikä olisi sopiva sana näille suomen- tai muunkielisille sanaleikeille, kuten esim. sju sjösjuka sjuksköterskor, der Flugplatzspatz nimmt auf dem Flugblatt… 3288 Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru". Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus". Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Mikä yhteys on sanoilla inho ja inhiminen (ihminen) ? Mikä on ihminen eskimon kielellä? 2174 Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ . Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Kotiseudullani esiintyy paikanniminä ja sukuniminä sellaisia nimiä kuin Lemmetynjoki ja Inhottujärvi. Mitä sanat lemmetty ja inhottu alunperin tarkoittavat?… 3730 "Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta. "Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta. "Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä...
Muistelen, että joskus on julkaistu kirja, jossa on selitetty, mistä yleisimmät sanonnat ovat lähtöisin. Jos tällainen teos löytyy, mikä sen nimi on ja milloin… 1783 Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (3. uud. p. 1981, 6. korj. p. 1985) sisältää kunkin hakusanan merkityksen, usein myös alkuperän.
Tarvitsisin hyviä tietolähteitä kääntäessäni eräästä tekstistä englanninkielistä armeijasanastoa suomeen päin. Olisin kiitollinen vinkeistä! 3761 Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista: Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992 Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003 Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases, Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000 Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
CD-Factan mukaan Caesaria on Kesaria, mutta centurio on senturio (sata = cent = sent, sen ymmärrän). Esim. tanskalainen sanoo Caesarian s:llä. Mikä on oikein? 1234 Aiheesta on ollut pitkiä keskusteluja. K:n ja s:n välillä valitsemisen ongelmaan yksinkertaista ja selvää sääntöä ei ole. Klassisessa latinassa c on ääntynyt k:na, mutta myöhemmässä latinassa (ja siitä kehittyneissä kielissä, mm. ranskassa) tiettyjen äänteiden yhteydessä s:nä. Tähän perustuu se, että latinasta suomeen saaduissa sanoissa c:n vastineena on toisinaan k, toisinaan s. Joissakin on vaihtoehtoina molemmatkin muodot (kritikoida ~ kritisoida). Lähde: Sirahveja savannilla / Riitta Eronen (http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml). Aiheesta saa lisää tietoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimistönhuollon neuvontapuhelimesta (09) 701 9365, jossa vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden...
Onko olemassa kirjaa, josta voisi katsoa valmiita riimejä? Siis semmoista, jossa olisi sanoja ryhmiteltynä loppusointujen mukaan? 1483 Juuri tuollaista sanaluettelokirjaa loppusointujen mukaan en tiedä. Erilaisia oppaita runoilijoille kyllä löytyy, esim. Risto Ahdin RunoAapinen. Sanasato 2002. On myös kirjallisuutta metriikasta yleensä, esim. Leino, Pentti: Kieli, runo ja mitta. SKS 1982 ja Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta. SKS 1949. Mahtaisiko apua olla Suomen kielen käänteissanakirjasta? Sellainen on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1972. Siinä kielemme sanoja on lueteltu käänteisessä järjestyksessä, siis loppukirjaimen mukaan, toisin kuin esim. Nykysuomen sanakirjassa.
Onko engl. Robert Goddardin (s. 1954) jännäreitä lainkaan suomennettu. Jos ei, niin osaisitteko arvata tai kysyä joltain kustantajalta, miksei? 1156 Robert William Goddardin (s.1954) teoksia ei ole toistaiseksi suomennettu. Makupalat -aihehakemistosta http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm näkee paljon suomalaisia kustantajia, joihin voi ottaa yhteyttä ja kysyä haluamiaan kysymyksiä. Satu Haarlahti WSOY:ltä painottaa kirjan tai kirjailijan tärkeäksi kokemisen henkilökohtaisuutta. Esim. WSOY:llä ei ole keskusteltu Goddardin kääntämisestä toistaiseksi. Haarlahti kehotti esittämään toivomuksen Goddardin teosten kääntämiseksi esimerkiksi jollekin pienelle kustantajalle.
Miten määritellään esine? Onko esimerkiksi nostokurki esine? 2248 Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä. Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot. Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
Lapsena meillä oli perheessä tapana sanoa, että joku istuu kuin "Myssynkuva" kun istuu hiljaa. Onko tämä sanonta tyypillinen esim. Lounais-Suomessa josta… 1293 En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Sanonnassa joutua mieron tielle, mikä tai kuka mahtaa olla tämä miero ja onko kyseisellä sanonnalla jotakin erityistä historiaa? 30873 Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri"; tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä. "Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä. Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...
Kuka on sanonut: ken ymmärtää suomen kielen, ymmärtää ... mielen? 3870 Kyllä se kuulee suomen kielen,/ joka ymmärtää kaiken mielen -sitaatti on Mikael Agricolan Rucouskiria Bibliasta. Mikael Agricolasta löytyy hyvää tietoa Opetushallituksen kokonaisuudesta Mikael Agricolan elämä ja työ https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-t…. Rucouskirja Bibliasta löytyy verkosta, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43445/p20-06_rucouskiria.pd… ja helpommin luettavana versiona, https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml
Tulisiko mieleen mitään suomenkielisiä kaunokirjallisia tekstejä (romaaneja, runoja, novelleja) jotka olisi käännetty englanniksi ja joiden suomenkielisissä… 2297 Valitettavasti kaunokirjallisuuden sisältöjen avaaminen on kesken kirjastomaailmassa. Joten on jokseenkin vaikeaa etsiä kirjastojen tietokannoista nimenomaan etsimäsi kaltaisia teoksia. Valmiita listoja ei valitettavasti ole antaa käyttöösi. Yksi mahdollisuus aloittaa haun tekeminen on etsiä kirjallisuutta, jotka on asiasanoitettu eli kuvailtu termeillä hän tai minä (kertoja). Omasta PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 löytyy jo jonkin verran suomenkielistä kaunokirjallisuutta näin asiasanoitettuna ja tämäntyyppistä kirjallisuutta voi hakea kirjoittamalla kohtaan ASIASANA termi minä tai hän (vain yksi sana hakuriville) ja rajaamalla haku kaunokirjallisuuteen. Näin hakiessa tietenkin löytää vain murto-osan minä- tai...
Haluaisin tietää onko Suomen kieliopista saatavilla kasetti- tai cd-versiota, tai kirja+cd/kasetti-kokonaisuutta? 1266 Pelkästä suomen kieliopista ei näytä löytyvän cd- tai kasettiversiota eikä myöskään kielipakettia. Kielten opetusäänitteethän yleensä kyllä sisältävät myös kieliopin teoriaa ja harjoituksia. Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit hakea ko. äänitteitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuikkunaan s:suomen kieli ja valitsemalla aineistovalikosta vaihtoehtoisesti cd-levyt tai c-kasetit. Saat listan kaikista äänitteen sisältävistä suomen kielen kursseista. Cd-rom muodossa löytyy muutama suomen kieliopin opetusohjelma, esim: Tupla : sanansija : sanatohtori. 1998. Kielioppi : oppikirja : suomi. 2004. Sijainti- ja saatavuustiedot saat em. Helmet-tietokannasta.
Hunsvotti-sanan merkitys ja alkuperä. Azkabanin vangissa "Marauder's map" on puolannettu sanalla joka näyttää muistuttavan suomen hunsvottia. Puolantaito ei… 11008 Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992): "hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks." Lyhenteet: sm = suomi nr = nykyruotsi as = alasaksa ns = nykysaksa id = idem (samoin) oik. = oikeastaan vi = viro murt. = murteen, murteissa, murteellinen t. = tai Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Mikä on suomen kielen "rukous" -sanan etymologia? 3703 Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta (IV)Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura 1969 sivulta 858 löytyy selitys rukoilla sanalle. Teoksessa ei ole erillisenä hakusanana sanaa rukous. Lainaus teoksesta : "rukoilla (Agr. rucoelen, rueolen, eij - rukoele, rucolca[t), rucolkam ym.; murto yl.), rukuella (Kuhmal., Eräj., Läng., Jaala) 'pyytää, anella', rukuilla (Verm1., Viitas., Pälkj.) 'rukoilla'; rukous (Agr. rucous, rucoxel), rukuus (Länsip., Tornionjokilaakso, Et.-Pohjanm., Satak., K.-Suomi, Verm1., Suomenlahd. saar., Ink.; myös Agr. rucuus, rukuxen) 'rukous, (Ink. myös) rukoushuone (us. pl. rukuukset 'hartaushetki, -seurat')', rukoustaa (Itä-Satak., K.-Suomi, Savo, Karj.) 1. rukuustaa (paikoin ed. alueella, Verml. ja Ink.) 'rukoilla,...
Haluaisin Thaimaasta Suomeen muuttaneelle vaimolleni jotain yksinkertaisia kieliharjoitteita. Vaikeutena on ollut löytää riittävä helppoja harjoitteita. Mitä… 1586 Turun kaupunginkirjastosta ei löydy thainkielistä suomen oppikirjaa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia oppikirjoista tai kielikursseista, joissa on sanasto myös englanniksi: Heikkilä Satu: Hyvin menee!: suomea aikuisille, Hämäläinen, Eila: Aletaan! Jatketaan!: suomen kielen oppikirja vasta-alkajille, Salmela, Anna-Liisa: Suomea, ole hyvä!: suomea aikuisille maahanmuuttajille. Kokonaan englanninkielisiä kursseja ovat White, Leila: From start to Finnish: a short course in Finnish ja vanha mutta suosittu Aaltio, Maija-Hellikki: Finnish for foreigners. Kirjaston kotisivulta löytyy vasemmalta kohdasta valikoimaluettelot mm. Suomen kielen oppimateriaalia vieraskielisille http://www.turku.fi/kirjasto/ josta nämäkin kielikurssit löytyvät.
Onko Viitahaka nimen genetiivimuoto = Viitahaan? 1246 Kirjan Nykysuomen käyttötieto (Otava, 1997) mukaan haka -sanan taivutusmuodot ovat haan, hakaa. Esim. Timo Sorjasen kirjassa Suomen kieli: käyttäjän käsikirja (Gummerus, 1998) kerrotaan, että k:n astevaihteluna esiintyvät v (puku - puvun), j (järki -järjen) tai kato (pako - paon).