| Onko Pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla Disneyn Pocahontas-elokuvan suomenkielistä soundtrackia? Etsin nimenomaan pelkät laulut sisältävää … |
1531 |
|
|
|
Pocahontas: tarina ja laulut elokuvasta/ ohjaus ja suomennos Pekka Lehtosaari; musiikki ja alkuperäiset sanoitukset Alan Menken, Stephen Schwarz, 1995
Ulkoasu: 1 CD-levy (n.56 min)
Laulut: Virginia Company; Virta minne veneen vie: Kuuntele sydäntäsi; Kaiva, kaiva, kaiva; Tuulen värit; Villejä.
Esittäjä: Reijo Salminen (kertoja), Arja Koriseva (Pocahontas), Santeri Kinnunen (John Smith) ym.
Äänitteen löydät pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta http://www.helmet.fi ja näet missä kirjastossa se on paikalla (voit noutaa ilman varausmaksua) tai teet varauksen (maksaa 50 snt),jolloin tilaus toimitetaan haluamaasi kirjastoon. Voit asioida myös puhelimitse.
|
| Mistä ja miten saan Suomi-Ruotsi sanakirjan tietsikkaan? |
1266 |
|
|
|
Voit ostaa tai lainata rompulla olevan sanakirjan tai etsiä netistä sopivat sivut. Internetistä löytyy sanakirjoja esim. Makupalojen sivulta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm Löydät nettisanakirjoja myös hakukoneen avulla. Esim. Googleen voi kirjoittaa hakusanoiksi peräkkäin: sanakirjat suomi ruotsi (tai suomen kieli ruotsin kieli). Sekä Makupaloista että Googlella löytyi ainakin osoite http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml Kirjaston rompulla olevia sanakirjoja voi hakea Helmet-aineistohaulla. Osoite on www.helmet.fi Sanahaku-vaihtoehdossa voi valita aineistoksi cd-romit ja hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa sanakirjat suomen kieli ruotsin kieli.
|
| Lähiseutujeni kirjastoista ei löydy suomi-saami sanakirjaa.Mahtaisiko sellaista päästä selailemaan netin kautta? |
2227 |
|
|
|
Valitettavasti saamen kielen sanakirjaa ei taida olla internetissä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma internetin sanakirjoista http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=6d05d57d-89d6-4f05-b11a… .
Mikäli lähikirjastostassasi ei ole em. sanakirjaa voit pyytää lähikirjastoasi tilaamaan sen kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 saamen kielen sanakirjat saa esiin esim. luokkahaulla 88.42038. Esimerkkejä sanakirjoista: Suomi-saame-suomi sanakirja, 1992 ja Pekka Sammallahden tekemät saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja, 1993 ja säämi-suoma-sänikirje, 1993.
|
| Löysin eräästä kansanlaulusta sanan ”nureksia” ja olen yrittänyt löytää sille synonyymejä suomen kielestä. En ole onnistunut. Internetistä sanan löytää kerran,… |
1832 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
|
| Mistä löytäisin murrerunojen äänikirjan tai muuta mukavaa materiaalia sekä kuvia Suomesta, luontoa ja maisemia itsenäisyyspäivän tapahtumaan. |
1178 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta löytyy ainoastaan yksi murreruno - äänite. Laaksonen, Heli: Jänes pussis, korvallissi runoi. Äänite sisältää tunnetun murteiden puolestapuhujan Heli Laaksosen runoja, jotka kirjailija itse tulkitsee. Valitettavasti äänite odottaa vielä käsittelyä kaupunginkirjaston hankintaosastolla. Kun äänite on käsitelty ja valmis lainattavaksi löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muita murreäänitteitä voisit tiedustella Suomalaisen kirjallisuuden seurasta http://www.finlit.fi/index.htm
Helmet-aineistohausta löytyy runsaasti Suomi-aiheista materiaalia: kirjoja, videoita, musiikkia. Esimerkiksi videoita voisit hakea näin: Sanahaku -> Suomi, matkailu ->... |
| Mitä tarkoittaa lyhenne HTT |
2117 |
|
|
|
HTT tarkoittaa hallintotieteiden tohtoria. Lähde: Vesikansa, Jouko: Lyhenteet(1979).
|
| Onko olemassa paperiteollisuuteen erikoistunutta englanti-suomi sanakirjaa? |
1921 |
|
|
|
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
|
| Mistä löydän EU-hymnin (Oodi ilolle)suomenkieliset sanat? |
5008 |
|
|
|
Oodi ilolle löytyy Suuresta toivelaulukirjasta 4 s. 123, suomalaiset sanat on Kerttu Juvan.
|
| Tarvitsisin näytteitä maahanmuuttajien suomen kielellä kirjoitetuista teksteistä. Löytyisköhän jostakin sellaisia. Tarvitsija on opettaja, joka joutuu… |
1675 |
|
|
|
Maahanmuuttajilta on kyllä julkaistu suomenkielisiä tekstejä mutta ne ovat usein jo varsin hyvää suomen kieltä. Tälläisia julkaisuja ovat mm.
- Kassandra : kertomuksia suomalaisuudesta
- Sama taivas, eri maa : maahanmuuttajan tarina
- Hedelmät jotka eivät tuoksu ruudille : maahanmuuttaja-antologia (runoja ja novelleja)
- Baghbani, Kiamars: Jalanjäljet lumessa (runoja, teksti persian ja suomen kielellä)
- Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä : välähdyksiä maahanmuuttajanaisten elämästä
Teos sisältää haastatteluja joiden kieliasua ei ole muokattu.
Suomen kielen opettamista ulkomaalaisille käsittelevissä kirjoissa on asiaa luonnollisesti pohdittu yleisemmin, tekstinäytteitä niissä ei juurikaan ole. Kirjoja aiheesta... |
| Mistä saan tietoa tilkesanojen määrittelystä ? |
2134 |
|
|
|
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
|
| Onko tietoa mistä mahtaa olla lähtöisin tarina suomalaisesta, joka joen alajuoksulla näki lastun ja lähti kirves kourassa tulijaa yläjuoksulle "tapaamaan"?… |
3923 |
|
|
|
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
|
| Miten määritellään lyhyesti ja ytimekkäästi käsite "perhe"? |
2423 |
|
|
|
Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
|
| Onko olemassa minkäänlaista muinaissuomen sanakirjaa? |
4926 |
|
|
|
Suomen kielen kehitykseen ja vaiheisiin voi tutustua esim. seuraavien teosten avulla:
- Lehikoinen, Laila 1994: Suomea ennen ja nyt
- Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva 1998: Kirjasuomen kehitys
- Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa.
Kuinkakohan vanhasta suomen kielestä olet kiinnostunut? Minkäänlaista "muinaissuomen" sanakirjaa ei liene ainakaan vielä kirjoitettu, sillä ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja säilyneet käsikirjoitukset ovat vasta 1500-luvulta. Sitä ennen suomen kieli eli vain puhuttuna. Sanakirjathan useimmiten pohjautuvat teksteihin. Kannattaa kuitenkin tutustua esim. seuraaviin sanakirjoihin:
- Vanhan kirjasuomen sanakirja 1 - 2 (käsittelee Ruotsin vallan ajan kirjakieltä, aakkosissa... |
| Olen tässä miettinyt, montako Saarijärvi-nimistä paikkaa (tai järveä...) Suomesta löytyy. Ja missä päin maatamme ne sijaitsevat. Itse olen tähän mennessä… |
2086 |
|
|
|
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle... |
| Mistä johtuu, että sana "laki" taivutetaan seuraavasti: laki - lain tai laki - laen (ehdotus laille tai mäen laelle)? Eihän erilaisen merkityksen pitäisi… |
5021 |
|
|
|
Eräs selitys asialle voisi olla se, että sanat ovat kovin eri-ikäisiä. "Laki" (käyttöyhteyksissä "sisäkatto", "kitalaki", "päälaki", "suulaki", "tunturin laki") on Lauri Hakulisen mukaan suomen kielen vanhimpia, omaperäisiä kulttuurisanoja (teoksessa Suomen kielen rakenne ja kehitys, Otava 1979, s. 331 - 332), eli se on jossain muodossaan kuulunut suomen kielen ja sen esimuotojen sanastoon jo kenties vuosisatojen ellei -tuhansien ajan. "Laki" (lainopillisessa merkityksessä) on taas suomen kielen sanana huomattavasti nuorempi ruotsalais- tai skandinaavisperäinen lainasana (Hakulisen teos, s. 369 - 370). Saattaa siis olla, että kun lainopillinen sana "laki" on lainautunut suomen kieleen ruotsista, on sitä alettu taivuttaa "mäen laesta"... |
| Tämä ei nyt ole varsinaisesti kirjaston sisälle kuuluva ongelma mutta ajattelin, että Te ehkä tietäisitte vastauksen. Ongelmana on, että minun pitäisi löytää… |
1073 |
|
|
|
Hei!
Suunnilleen vastaavaan kysymykseen löytyy palvelumme arkistosta vastaus jo ennestään: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen
sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/ Sen mukaan
verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd-
versiona. Lisäksi sivuilla mainitaan mm. Suomen kielen tekstipankki, joka sisältää 180 miljoonan sanan verran 1990-luvun tekstejä. Ulkopuoliset tutkijat voivat käyttää
pankkia tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n koneilta.Tekstipankin osoite on http://www.csc.fi/kielipankki/opas/x633.phtml Oletko katsonut Makupaloista? Sinne on koottu sanastoista ja sanakirjoista linkkejä osoitteeseen http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
|
| Onko kirjaa suomen kielen alkeet ulkomaalaiselle? |
2093 |
|
|
|
Tässä vaihtoehtoja: Lepäsmaa: Suomen kielen alkeisoppikirja; Aaltio: Finnish for foreigners; Suomea suomeksi; Karanko: Tottakai; Hämäläinen: Aletaan; Nuutinen: Suomea suomeksi. Saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voi katsoa aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
|
| Missä osoitteessa netissä pääsen lukemaan Suomi-Kiina, sanakirjaa tai Suomi-Japani, sanakirjaa ja miten? |
3121 |
|
|
|
Suomi-japani ja suomi-kiina sanakirjoja ei tunnu verkosta vielä löytyvän. Näitä tarvitsevien lienee parasta vielä turvautua painettuihin sanakirjoihin.
Suomi-japani sanakirjoja löytyy muutama:
Suomi-japani-suomi 5000 sanaa ja sanontaa, Jyväskylä, Atena, 1996, Kopijyvä. (ISBN 951-796-039-5)
Heinonen, Sirkka, Suomalais-japanilainen sanaluettelo, [Hki], Mundus-kirjat, 1987. (ISBN 951-95052-3-7)
Suomi-kiina sanakirjaa Li, Guangyun
Teos Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas / Li Guangyun
Julktiedot Helsinki : Art House, 2004
Li, Guangyun, Suomi-kiina : suursanakirja / Li Guangyun
Helsinki : Art House, 2005
Voisit ehkä yrittää katsoa, olisiko suomen kielen opetuskirjan sanaluettelosta jotain iloa sinulle:
Nuutinen, Olli, Suomea suomeksi suomi... |
| Etsin suomen kielen CD-ROM -opiskeluohjelmaa saksalaiselle perheelle, kyseeseen voi tulla joko saksalais-suomalainen tai englantilais-suomalainen… |
1300 |
|
|
|
Ainakin seuraava monikielinen suomen kielen kieliromppu löytyy: Suomea: kehitä kuullunymmärtämistaitoasi ja puhetaitoasi (London: Eurotalk, 1999), (ISBN: 1-862-21613-4). Tämä romppu kuuluu World talk -sarjaan.
Lisäksi on olemassa romppu Opi suomea:oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (London: Eurotalk, 1996), mutta käyttökielenä on suomi. Kielirompussa Opi suomea: lapsille (1996) käyttökielenä on 40 eri kieltä.
|
| Onko suomen kielessä sanaa avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle? Mistä tieto löytyi? |
4231 |
|
|
|
Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi.
Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä.
Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi.
Suomen kieltä koskevia... |