| Mistä on alkujaan sana joppari, joka Pohjanmaalla tarkoittaa pyörän tavaratelinettä? |
6269 |
|
|
|
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 5; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Edita, 1997) kertoo, että sanan ”jobbari” tai ”joppari” merkityksessä ’polkupyörän tavarateline’ väitetään tulleen siitä, että ensimmäisen maailmansodan aikana trokarit eli jobbarit keksivät ensimmäisinä valmistaa polkupyöriinsä tavarankuljetustelineen. Sanaa siis käytetään sekä b- että p-muotoisena myös tavaratelineestä.
Paavo Pulkkisen teos ”Lokarista sponsoriin” (Otava, 1984) kertoo, että ”jobbari” on tullut ruotsin kielen sanasta ”jobbare”, joka puolestaan on peräisin englannin sanasta ”jobber”.
|
| Kysyisin, että mistä sanonta "jätti kuin nallin kalliolle" tai "jäi kuin nalli kalliolle" juontaa juurensa? |
12066 |
|
|
|
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_lause arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä kalliolle, kun muut linnut ovat jo lähteneet etelään. Tuossa muodossa olevassa sanonnassa tapahtuu helposti... |
| Mitkä sanat ovat suomenkielen alkuperäissanoja? Olen kuullut, että noin 65% suomenkielen sanoista olisi lainasanoja ja loput 35% olisi alkuperäissanoja. Etsin… |
9031 |
|
|
|
Jouko Vesikansan toimittaman Nykysuomen sanavarat –kirjan mukaan suomen kielen vanhoja omaperäisiä sanoja ovat ne , jotka ovat peräisin vähintään kantasuomesta, eli ainakin 3000 vuoden takaa (WSOY, 1989). Sanoja on lainautunut ja lainautuu suomen kieleen, kuten kaikkiin muihinkin kieliin, eri aikoina jatkuvasti. Alkuperäisiä kantasanoja, jotka yhä kuuluvat kielemme jokapäiväiseen ydinsanastoon, on hyvin vähän.
Vanhimmat suomen kielen sanat, jotka siis olivat yhteisiä kaikille uralilaisille sukukielillemme, liittyvät kirjan mukaan ruumiinosiin ja fysiologisiin toimintoihin, luonnonympäristöön, sukulaisten nimiin, tulentekoon, keittämiseen ja metsästykseen. Ikivanhoja sanoja ovat esimerkiksi sanat emä, me, muna, nimi, pala, pesä, poski... |
| Mikä on luodon ja saaren ero? Ts. milloin luoto muuttuu saareksi? |
10797 |
|
|
|
Vuoden 1962 Nykysuomen sanakirjassa luoto määritellään pienehköksi, autioksi, puuttomaksi saareksi, isoksi kariksi. Luodolla voi myös kasvaa muutama tuulen tuivertama mänty.
Samassa sanakirjassa saari määritellään maa-alueeksi, jota vesi ympäröi joka puolelta. Kovin tarkasti ei luodon ja saaren eroa esimerkiksi koon suhteen ole määritelty, mutta yleisesti ottaen saaren erottaa luodosta se, että saari voi olla hyvinkin suuri, asuttu, metsäinen.
Wikipedian mukaan saari on veden kokonaan ympäröimä mannerta pienempi maa-alue. Hyvin pieniä saaria voidaan kutsua luodoiksi tai kareiksi, joskin suomenkielisissä paikannimissä sana luoto voi sisältyä perusosana myös suurehkojen saarteen nimiin, kuten Olkiluoto ja Hailuoto. Saari voi olla myös... |
| Mistä tulevat ja mitä merkitsevät sukunimet Rauvala, Sihvo ja Temonen? |
4331 |
|
|
|
1.) Rauvala pohjautuu muinaisskandinaaviseen miehennimeen Ragnvald, josta on meillä käytetty myös muotoa Raval. Nimi on ollut yleinen maamme ruotsalaisseudulla, mutta myös suomalaiset ovat sitä käyttäneet jo keskiajalla. Rauvala-nimisiä taloja on Kemissä, Kaarinassa ja Hollolassa, eniten kuitenkin Satakunnassa (Tyrvää, Vampula, Eura). Sukunimenä Rauvalaa on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Torniossa. Viime sotien jälkeen on muutamia Rauvala-nimisiä muuttanut myös Valkjärveltä ja Sakkolasta.
2.) Sihvo-nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, jota on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen on on Sihvo voinut siirtyä suvun kantasiän tai talon nimestä. Sihvo on sukunimenä lähinnä eteläkarjalainen; pääsukuhaarat... |
| Onko olemassa englanti-suomi taiteen sanakirjaa? |
2059 |
|
|
|
Valitettavasti taidesanakirjat ja -sanastot ovat useimmiten yksikielisiä. Joitakin kaksi- tai monikielisiä taidesanakirjoja toki kirjastoistamme löytyy, mutta ne ovat yleensä eurooppalaisilla valtakielillä. Alla kuitenkin kolme teosta, joista saattaisi olla apua. Mikäli esim. ruotsi, saksa tai ranska sujuu, niin kolmas vaihtoehto olisi lähin.
McGifford, Anja: Käsi- ja taideteollisuussanasto = Glossary of arts and crafts : suomi-englanti-suomi. Porvoon julmapaino, 2003. ISBN 952-5424-10-3. http://www.helmet.fi/record=b1635061~S9*fin
Sanasto : taide- ja kulttuurihallinnon sanastoa / [toimitus: Eija Ristimäki ja Tellervo Hyttinen]. Taiteen keskustoimikunta, Valtioneuvoston kanslia, 1998. ISBN 952-5253-02-3. http://www.helmet.fi/record=... |
| Jos ihmisestä sanotaan "hän kuului maan hiljaisiin". Mitä se tarkoittaa? |
2757 |
|
|
|
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
|
| Millä sanalla tai sanoilla kirjoitetaan "hung parliament" Suomen kielellä kun sellaista poliittista vaali tulosta käsitelään mm. lehdistössä? Esimerkkinä… |
1447 |
|
|
|
Ilmaisun "hung parliament" sisältämän ajatuksen lähin suomenkielinen vastine lienee "päätöksentekoon kykenemätön parlamentti". Esimerkiksi Suomen kuvalehti käyttää tätä Britannian vaalitulosta kommentoidessaan: "Lopputuloksena on heikko, päätöksentekoon kykenemätön parlamentti, jota britit kutsuvat hung-parlamentiksi. Tällaiseen pattitilanteeseen jouduttiin viimeksi 1974." Kansan uutisten verkkolehti täsmentää tätä kyvyttömyyttä seuraavasti: "Mutta tänä keväänä alkoi näyttää mahdolliselta, että vaalien tuloksena syntyykin poikkeuksellinen 'hung parliament' eli parlamentti, jossa yhdelläkään yksittäisellä puolueella ei ole yli puolta paikoista hallussaan."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/britannian-vaalit-epaselva-tul…
http://www.... |
| Mikä on oikea kirjoitusmuoto tuliselle paprikalle, jalapenolle? Onko se jalapeno vai jalopeno? |
13333 |
|
|
|
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
jalapeno1 eräs maustepaprika.
yks. nom. jalapeno
yks. gen. jalapenon
yks. part. jalapenoa
yks. ill. jalapenoon
mon. nom. jalapenot
mon. gen. jalapenojen
mon. part. jalapenoja
mon. ill. jalapenoihin
|
| Mikä on sanan karistin etymologia? Myllypurossa on Karistimentie, ja ihmettelemme mitä se mahtaa tarkoittaa? Kiitos! |
4226 |
|
|
|
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis.... |
| Löytyyköhän mitään kielikurssia puolalaiselle, joka haluaa oppia suomea? Olisiko muuta kuin sanakirjoja puolasta suomeen? |
869 |
|
|
|
Ei valitettavasti löydy suomen kielen oppikirjoja, joissa olisi opetuskielenä puola. Erilaisia sanakirjoja löytyy. Kelpaisiko suomen kielen kurssi, jossa on opetuskielenä englanti? Finnish for foreigners, Sounds good, Finn talk, Beginner's Finnish, From start to Finnish...
|
| Olen miettinyt pääni puhki, miten löytäisin tietoa sulkujen käytöstä kaunokirjallisessa tekstissä (lähinnä millä asiasanoilla hakea, kun Vesastakaan ei ollut… |
1397 |
|
|
|
Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-... |
| Mietin sanan kuri etymologiaa. Onko sanalla alunperin tekemistä eläinten kanssa? Oliko se jonkinlainen ränni, jossa esim. lehmien oli kuljettava? |
12736 |
|
|
|
Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa.
Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen.
*kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta
lähteet:
Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten... |
| Kuinka monta sanaa ihminen tuntee? Kaksplus-lehdessä kerrottiin, että 6-vuotias tuntee jopa 12 000 sanaa. Itse muistelen, että korkeakoulutettu henkilö tuntisi… |
9163 |
|
|
|
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä... |
| Äitini mielestä sana sukkalintu tarkoittaa kälyä, onko hän oikeassa? |
1807 |
|
|
|
Äitisi on oikeassa. R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murresanakirjan mukaan sukkalintu on miehen sisar vaimolle.
|
| Mitä tarkoittaa pitkäniskainen? |
1641 |
|
|
|
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen.
Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa.
"Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi.
Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin... |
| Etsin suomen kielen aloituskurssia (teksti, äänite, harjoituskirja ym. vast aineisto) englanninkieliselle aloittajalle. En onnistu saamaan tietoa hausta,… |
1039 |
|
|
|
Yksi tällainen kurssi on Maija-Hellikki Aaltion Finnish for foreigners -kurssin osa 1. Kurssista on Helmet-kirjastoissa monenlaisia versioita: yhdessä on harjoituskirjan lisäksi kaksi cd-levyä. Saatavana on myös pelkkä oppikirja.
Kurssin löytää Helmet-hausta kirjoittamalla etusivun hakuun suomen kieli englannin kieli kielikurssit (www.helmet.fi).
|
| Mitä arkkiatra tarkoittaa? Saako hän työstään palkkaa? |
3887 |
|
|
|
Haluat varmaankin tietää arkkiatrista?
Arkkiatrilla on juurensa kreikankielisessä nimityksessä ’arkhiātrόs’, joka sananmukaisesti aikoinaan tarkoitti ylintä lääkäriä tai pääparantajaa. Suomen kieleen termi on kulkeutunut ruotsista, jossa tunnetaan sana ’arkiater’, lääkärikunnan korkea-arvoisin edustaja tai hallitsijan henkilääkäri.
Antiikin valtakunnissa Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä arkkiatreiksi tunnustettiin tavallisesti juuri hallitsijoiden henkilääkärit. Myöhemmin Roomassa kehittyi järjestelmä, jossa kullakin neljästätoista hallintoalueesta oli oma arkkiatrinsa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa alueen muita lääkäreitä ja toimia tietysti itsekin lääkärinä – mutta kuitenkin ilman erillistä korvausta työstään.
Pohjolaan ensimmäinen... |
| Koska on tehty ensimmäinen suomenkielen sanakirja? Onko Poppius laatinut sanakirjan? |
1681 |
|
|
|
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
|
| Televisioruudussa käytetään kahta erilaista aikamerkintää. 1. merkintä 18.10 2. 18:10 Kumpi on oikein? Eikö televisiossa pitäisi näyttää vain yhtä ja oikeaa… |
895 |
|
|
|
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
|
Kysy kirjastonhoitajalta