| Terve! Haluaisin tietää, milloin tapaamiset suomalaisten puhujien kanssa ovat? Olen Pietarista, tulen usein. Haluaisin puhua suomea. Kiitos! |
446 |
|
|
|
Tarkoittanet Helmet-kirjastoissa järjestettäviä kielikahviloita, joissa voit harjoitella suomen puhumista rennossa seurassa.
Alla olevasta linkistä löydät listan kaikista Helmet-kirjastojen kielikahviloista.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B5C5AB153-3FB8-4921-8724-4D096C5…
Voit etsiä sopivaa kielikahvilaryhmää myös Helmet-palvelusivuston tapahtumakalenterista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Kielikahvi…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Suomen_kiele…
|
| Mitä tarkoittaa sana vouhka. |
1900 |
|
|
|
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
|
| Mikä on sanan "elo" -n alkuperä, kuten sanoissa: elokuu, elokuva, ja ehkä myös elanto, elävä, elämä... |
2217 |
|
|
|
Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
|
| Miksi joskus d muuttuu j:ksi? Esim. Meijän koira tai teijän kissa. Onko tämä jotain murretta? Miksi näin tapahtuu ja miksi sitä kutsutaan? |
4169 |
|
|
|
Suomen kielessä ei alkujaan ole ollut d-äännettä, esimerkiksi Kalevalassa d-kirjainta ei esiinny. 1500-luvulla Suomen kirjakielen suunnittelija Mikael Agricola päätyi kirjoittamaan th-äänteen d-kirjaimella tai dh-yhdistelmällä. Vuoden 1642 Raamatussa th-äänteen tilalle vakiinnutettiin ruotsin kielestä lainattu d-äänne. 1800-luvulla soinnilliset äänteet olivat ruotsia puhumattomalle kansanosalle vaikeita ja puhekielessä d-kirjain korvattiin helposti jollakin toisella tai jätettiin pois. Tämä d-äänteen korvaaminen on edelleen yleistä. D-äänne lausutaan parhaiten vierasperäisissä sanoissa kuten diabetes tai radon.
Puhekielessä d-kirjain korvataan Länsi-Suomessa esimerkiksi r tai h-kirjaimella lehti – lehren – lehen/saada – saaha/tehdä –... |
| Mikael Agricola, Wikipedia sanoo seuraavaa: "Agricola keksi tai lainasi suomen kieleen lukuisia uusia sanoja. Osa Agricolan sanoista jäi päiväperhoiksi: styyri… |
7585 |
|
|
|
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä... |
| Onko Suomessa aina sanottu esim. Kalle-setä eikä setä Kalle? |
1284 |
|
|
|
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista... |
| Maria Burgundilainen teki 1400-luvulla säätyjen kanssa sopimuksen, joka on saksaksi Das Große Privileg, englanniksi The Great Privilege ja ranskaksi Le Grand… |
2830 |
|
|
|
Maria Burgundilainen (1457–1482) nousi Burgundin herttuattareksi vuonna 1477. Ennen valtaannousuaan Maria joutui kuitenkin myöntämään Burgundiin kuuluneiden Alankomaiden säädyille (Staten-Generaal) tietyt privilegiot, jotka hänen edeltäjänsä olivat lakkauttaneet. Grand Privilège -niminen asiakirja antoi Alankomaiden säädyille oikeuden kokoontua ilman herttuan kutsua. Lisäksi se rajoitti hallitsijan valtuuksia asettaa veroja ja koota sotajoukkoja ilman provinssien suostumusta.
Vaikuttaisi siltä, että Grand Privilège -asiakirjalle ei ole vakiintunutta suomennosta. Kävin läpi sekä kirjaston kokoelmista että internetistä löytyviä suomenkielisiä lähteitä, mutta löysin maininnan kyseisestä asiakirjasta ainoastaan Johan Huizingan teoksesta "... |
| Muutama esimerkki Seitsemästä veljeksestä elämään jääneestä sanontatavasta, kiitos. |
3539 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja.
Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä:
”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”
”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.]
”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.”
”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
|
| "Nyt on lekeet liian levällään!" Mitähän ne nuo lekeet ovat? |
900 |
|
|
|
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella... |
| Mitä mahtaa tarkoittaa nimi Villähde? |
1543 |
|
|
|
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
|
| Mitä alkujaan koreankielistä kaunokirjallisuutta on julkaistu suomeksi? |
641 |
|
|
|
Bandi: Syytös : 7 kertomus Pohjois-Koreasta, 2017
Han, Kang: Vegetaristi, 2017
Shin, Kyung-sook: Pidä huolta äidistä, 2015
Hwang, Sun-Mi: Kana, joka tahtoi lentää, 2015
Lokakuussa ilmestyy Shin, Kyung-sook: Jään luoksesi
Korean kielestä käännettyjä muita teoksia voi etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
https://finna.fi hakusana kor, hakutyyppi alkuteoksen kieli
http://bit.ly/2qKHwIn
|
| Mitä tarkoittaa, että 'kaikki on suhteellista'? sitäkö, että kaikki on subjektiivista, kokijan näkökulmasta koettuna? eli että kaikki asiat koetaan eri tavalla… |
6955 |
|
|
|
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
|
| Mitä sana tihtaali tarkoittaa ja mistä sana on peräisin? Käsittääkseni liittyy jollakin tapaa merenkäyntiin. |
9019 |
|
|
|
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
|
| Pyhäjoen varressa Merijärvellä on Ponnikkaperä niminen paikka. Mikä on ponnikka ja mistä paikka on saanut nimensä? |
983 |
|
|
|
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
|
| Onko Espoossa tai Kauniaisissa kesällä 2017 suomen kielen kursseja leirejä tai kerhoja maahanmuuttajalapsille jotka haluvat oppia kieltä? |
472 |
|
|
|
Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden mukaan tällaista toimintaa ei kaupunki valitettavasti järjestä.
Kaupungin sivuilta löytyy tietoa Espoon tarjoamista lapsiperheiden tapahtumista ja tekemisestä niin pikkulapsille kuin kouluikäisillekin lapsille:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Pikkulapset
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Kouluikaiset
Myös kirjastoista löytyy monenlaisia tapahtumia lapsille:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Lasten%20j…
Monet järjestöt järjestävät kesäleiritoimintaa lapsille. Kesäleiri.fi-sivustolle on koottu kaikki Suomen lasten ja nuorten leiritoimintaa järjestävien yhdistysten tiedot:
http://www.kesaleiri.fi/
|
| Tiedän että on olemassa kirjoja joissa teksti on vieretysten sekä suomeksi että englanniksi. Nyt en vain saa yhtään päähäni. Osaisitteko auttaa? Saisi olla… |
1211 |
|
|
|
Aikuistenkokoelmassamme ei ole kovin montaa monikielistä kirjaa.
Lisäksi niitä on aika hankala hakea Helmet haulla.
Kokelin monella tavalla ja paras tulos näyttäisi tulevan kirjoittamalla hakusanaksi "teksti suomeksi"
Sen jälkeen voi käyttää hakutulokseen kielirajausta englanti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1550416__S%28teksti%20suom…
|
| Miten kirjoitetaan: ordoviki(kausi) vai ordovikki(kausi), entä miten siluri(kausi) vai siluuri(kausi)? Entä kraateri vai kraatteri? Kiitos! |
1930 |
|
|
|
Oikeat kirjoitusasut ovat: ordoviikkikausi, siluurikausi ja kraatteri.
Sanojen oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
|
| Voiko sana lampaalla missään taivutusmuodossa taipua sanaksi lammaksella? |
1257 |
|
|
|
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat... |
| Onkohan Jevgeni Jevtushenkon runoa Dve ljubimyh, 1958, Kaksi mielitiettyä? käännetty suomeksi? Jos on, missä kokoelmassa se löytyisi painettuna? |
493 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
|
| Onko oikeusjutuissa 'vastaaja' rikoksen tekijä / epäilty / syytetty? |
621 |
|
|
|
Oikeusjutuissa tai rikosjutuissa vastaaja on syytetty, asianosainen, jota vastaan kantaja esittää vaatimuksen.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
|
Kysy kirjastonhoitajalta