| Mikä on sanan kato vastakohta? |
694 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kato tarkoittaa joko sadon tuhoutumista epäedullisten (sää)olojen takia tai nopeaa vähenemistä, katoamista tai tuhoutumista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Varsinaisia vastakohtia sanan merkityksille ei suomen kielessä liene. Sadon tuhoutumisen vastakohta voisi olla runsassatoisuus, ja vähenemisen, katoamisen ja tuhoutumisen vastakohtina vaikka runsaus tai ilmestyminen.
|
| Kumpiko kirjoitustapa on oikea? 1. Amerikkalaisen kirjailija Edgar Allan Poen tuotanto. 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen tuotanto. Mikäli… |
316 |
|
|
|
Erisnimen seurana olevien titteleiden ja eli nimikemääritteiden taivuttamista on käsitelty esimerkiksi Sari Maamiehen artikkelissa Someaktivisti ja tasavallan presidentti –Tittelit ja niiden taivuttaminen, joka on julkaistu Kielikello-lehdessä 2/2019. Kielikello on kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. https://www.kielikello.fi/-/tittelit-ja-niiden-taivuttaminen
Artikkelissa todetaan, että jos tittelillä on adjektiivimäärite, tittelin ja määritteen kokonaisuus tavallisemmin taipuu nimen mukana. Esimerkiksi Norjalaisen kirjailijan ja toimittajan Åsne Seierstadin kirja Bokhandlaren i Kabul on Ruotsin taskukirjojen myyntilistan kärjessä.
Eli suositeltavampi tapa on 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan... |
| Mikä on suomen kielen näyttelijä-sanan etymologia? |
582 |
|
|
|
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika... |
| Mitä tarkoittaa sana ainata? Laulussa sanotaan: Oli mulla ennen mustanpruunit sukat, vaik ei niitä oltu kurottukaan. Kyllä ne sitten kurothan kun ensin lanka… |
759 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
| Minun siskoni lapsenlapsi, mikä hän on minun pojalleni? |
598 |
|
|
|
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf |
| Onko Tuusulaan tilattu Kersti Juvan juuri ilmestynyt kirja? Varaisin sen, mutten löytänyt aineistosta. |
182 |
|
|
|
Kersti Juvan tänä teos Löytöretki suomeen (SKS, 2019) kuuluu Tuusulan kunnankirjaston sekä muiden Kirkes-kirjastojen kokoelmiin. Teoksesta on useita varauksia. Voit tehdä kirjasta varauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1364538 |
| Melicoccus bijugatus -kasvin suomenkielinen nimi? |
310 |
|
|
|
Melicoccus bijugatus -kasville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R039… antaa kolme suomenkielistä vastinetta: espanjanlimetit, mamoncillot ja genipit. Tutkimistani kasvioppaista ei sitä löytänyt. |
| Termi King-Post Roof Truss suomeksi? |
707 |
|
|
|
Kirjastossa käytössä oleva MOT Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja antaa termille king-post truss merkitykseksi ’yksinkertainen riippuansas’. Luulen, että tuota voisi käyttää mainitsemastasi kattorakenteesta. Vastaavaa rakennetta kuvataan esimerkiksi osoitteesta https://livady.fi/wp-content/uploads/2019_Livady_Mikkeli_Lyytikk%C3%A4l%C3%A4n_talo_Restaurointikirja_lowres.pdf löytyvässä Lyytikkälän talo -restaurointikirjassa.
Suomenkielinenkään termi tosin ei sellaisenaan aukea maallikolle, joten jos termiä aikoo käyttää jossakin yleisemmässä tekstissä, sen merkitys kannattaisi kirjoittaa auki.
Jos tarvitset kaavion muille termeille suomenkielisiä vastineita, muita hyviä lähteitä rakennustekniikan sanastosta ovat Rakennusalan sanakirja... |
| Mistä henkivartijan nimitys gorilla tulee? |
614 |
|
|
|
Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että sana gorilla on lainattu suomeen englannista ruotsin ja saksan kautta. Apinaa koskeva nimitys on englannin kielessä syntynyt vuonna 1847, ja Häkkisen mukaan sitä on jo pian sen jälkeen ryhdytty käyttämään gorillaa muistuttavista ihmisistä. Suomessa gorilla apinaan viittaavana sanana on esiintynyt ainakin jo vuonna 1861 Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 9.
Häkkinen toteaa, että suomen kielessä sanaa gorilla on käytetty turvamiehestä ainakin 1950-luvulta lähtien. Arvattavasti tässä on sama syy kuin vielä vanhemmassa kuvainnollisesti gorillaa muistuttavuudessa merkityksessä: usein kai turvamiehet ovat olleet kohtuullisen isoja ja voimakkaita kuin gorillat.... |
| Puhutaanko ihan kaikkialla Suomessa veistelemisestä, jos tarkoitetaan vitsailua, vai onko se erityisesti jollain tietyllä alueella? |
248 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Hulppea ....mita se on ? |
686 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on arkikielinen ja tarkoittaa komeaa ja upeaa. Esimerkiksi maisema voi olla hulppea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Löytyykö suomennettua / suomenkielistä teosta Yhdysvaltain sisällissodasta? Jos teoksia löytyy niin voisinko saada vähän listaa kirjoista. |
962 |
|
|
|
Yleisissä suomenkielisissä historiateoksissa on myös Yhdysvaltojen sisällissotaa käsitelty, mutta kokonaista omaa teostaan ei aiheesta suomeksi tunnu löytyvän. Englanniksi taas löytyy paljonkin tietoteoksia, jotka keskittyvät pelkästään sisällissotaan. Kaunokirjallisuutta ja elokuvia löytyy aiheesta suomeksi paljonkin.
Alla muutamia yleisiä suomenkielisiä historiateoksia, joissa myös Yhdysvaltojen sisällissotaa on käsitelty:
Henriksson, Markku: Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan (Gaudeamus, 1990)
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia (Otava, 1991)
Miller, William: Yhdysvaltain historia (WSOY, 1969)
Grimberg, Carl: Kansojen historia 20: Liberalismi ja kansallisuusliikkeet (WSOY,... |
| Erikielisten nimien ääntäminen? |
770 |
|
|
|
Kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Nimen lausumisen vaikeus on riippuvainen siitä, miten paljon se eroaa puhujan oman kielen ääntämyksestä ja äänteistä. Yksittäisten nimien kohdalla voi olla paljon vaihtelua.
Esimerkiksi englannissa th-kirjaimilla kirjoittavat äänteet (θ ja ð) voivat olla vaikeita oppia suomalaisille, koska niitä ei suomen kielessä esiinny. Vastaavasti r-kirjaimella merkittävät äänteet voivat vaihdella englannin eri murteissa kovasti, mikä vaikeuttaa suomalaisten r-kirjaimen sisältävien nimien ääntämistä oikein, esimerkiksi juuri etunimeä Iiro. Venäjän kielessä taas saattaa olla haastavaa ääntää sellaisia nimiä, joissa on äänteitä, jotka suomenkielinen puhuja voisi mieltää yhdeksi ja samaksi s-kirjaimen... |
| Miksi sanotaan, että haukku ei tee haavaa? |
2617 |
|
|
|
Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys.
Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla... |
| Mitä tarkoittaa juntturoiminen? |
824 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Jos mahdollista, kiinnostaisi tietää mistä suomen kielen sana "muukalainen" juontaa juurensa. |
1099 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004) |
| Mikä seuraavista vaihtoehdoista on kielioppisääntöjen mukaan oikein? |
623 |
|
|
|
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131... |
| Miksi aataminomenaa on suomessa kutsuttu ennen ko. kristillisen sanan lainaamista? |
682 |
|
|
|
En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
| Mikä on varastamisen ja anastamisen ero? |
1045 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan varastaa ja anastaa ovat synonyymejä eli niiden merkitys on sama.
www.kielitoimistonsanakirja.fi |
| Huume-, huumausaine-, huuma- ja hurma-sanojen etymologiasta löytyykö mitään tietoa? |
956 |
|
|
|
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo... |
Kysy kirjastonhoitajalta