finska

934 osumaa haulle. Näytetään tulokset 401–420.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Mitkä ovat hoksottimet? Mikä on sanan historia ja miten se liittyy oivaltamiseen?	3411	23.4.2020	Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy. Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784). Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
Mitä tarkoitetaan sanalla "larvamaa"?	1369	22.4.2020	Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016) https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
10 vuoden sisään?	410	21.4.2020	Jonkin tapahtuminen 10 vuoden sisään tarkoittaa sitä, että sen toteutumiseen menee korkeintaan 10 vuotta, mutta periaatteessa asia voi tapahtua vaikka jo huomenna tai seuraavan tunnin aikana. Mitään vähimmäisaikaa ilmaus ei sisällä. Toki käytännön elämässä voi olla suhteellisen vähän sellaisia asioita, joiden mahdollinen toteutumisväli olisi yhdestä tunnista kymmeneen vuoteen. Jos erilaiset aikailmaisut kiinnostavat, osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_vinkit_2018/tuohikuussa_vuonna_miekka_ja_kirves.27453.news löytyy koko joukko Kotuksen linkkejä monenlaisia aikailmauksia käsitteleviin kirjoituksiin.
Mistä tulee murresanonta mennä kartanolle kun mennään ulos? Ainakin täällä pohjoisessa sanotaan menevämme kartanolle ulos mentäessä.	2099	14.4.2020	Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3 Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kuinka monta sanaa agricola keksi yhteensä?	732	9.4.2020	Nykytutkimuksen on hyvin vaikea arvioida tarkasti, kuinka monta sanaa Agricola keksi käännöksiä tehdessään. Kyse on joka tapauksessa isosta määrästä. Suomentaessaan vieraskielisiä tekstejä Agricola tarvitsi uutta suomenkielistä sanastoa erityisesti hengellisen elämän, hallinnon ja talouden alalla. Varsinkin abstrakteille käsitteille ja termeille oli kehittettävä suomenkielisiä ilmaisuja. Agricola johti uusia sanoja suomen murteiden vanhoista sanoista ja osan hän keksi itse muun muassa yhdistelemällä vanhoja sanoja tai antamalla niille uuden merkityksen. Suurin osa Agricolan teoksissaan käyttämistä sanoista on kuitenkin sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen Agricolaa. Agricolan teoksissa...
Mitä tarkoittaa sana orma? On sukunimi ja myös järven nimi.	1381	6.4.2020	Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Onko kieliopillisesti oikein sanoa: "Talot ovat rakennetut" Luin jostakin väitteen, että olisivat, koska rakennetut on tässä partisiippi, joka toimii…	1262	2.4.2020	Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty". Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu". Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta: https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
Lukiessaan hän koki elävänsä. Mitkä kaikki verbit edellisessä lauseessa ovat nominaalimuodossa?	262	24.3.2020	Lauseessa ovat nominaalimuotoja lukiessaan ja elävänsä. Sanassa lukiessaan on aktiivin 2. infinitiivi, sanassa elävänsä on aktiivin 1. partisiippi. https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2522.htm
Edesmennyt isoäitini eli "Mamma" tapasi käyttää päivittelevää tai kauhistelevaa ilmausta "Juutinan tähden!" Mitä tämä käsittääkseni pohjalainen ilmaus…	1283	24.3.2020	Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana. Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina) Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005) Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat...
Onko suomen kielessä tai missään murteessa olemassa sanaa "rankuttaa" ja jos on, mitä se tarkoittaa? Olen kuullut tätä käytettävän kun on tarkoitettu…	1495	19.3.2020	Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa). Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Mikä mahtaa olla sanan "julma" etymologia?	589	19.3.2020	Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mikä on vallasnainen?	1407	26.2.2020	Vallasnainen (säätyläisnainen, herrasnainen) on vallasäätyyn kuuluva nainen. Vallassääty tarkoitti aikaisemmissa oloissa vallassa olevia, yhteiskunnan yläluokan muodostaneita säätyläisiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Nykysuomen sanakirja 3. (WSOY, 1980)
Miten käännetään knowledge formation process suomeksi?	370	25.2.2020	Kyseessä vaikuttaisi olevan käsite, joka ei ole täysin vakiintunut suomen kieleen. Yleisin suomennos näyttäisi olevan yhdyssana tiedonmuodostusprosessi (ks. Googlen hakutulos). Jonkin verran käytetään myös ilmaisua tiedonmuodostuksen prosessi (ks. Googlen hakutulos).
FB-ryhmässä syntyi pientä kitkaa muki- ja pupu-sanojen taivutuksesta. Käsittääkseni tällaisten uudehkojen tai mukailtujen lainasanojen genetiivi on…	624	19.2.2020	Kotimaisten kielten keskuksen Iso suomen kielioppi sanoo, että suomen kielessä on kaksitavuisia sanoja, joissa on yksinäisklusiili (p, t, k, d, (b, g) vokaalien välissä. Sanat ovat yleensä nuorta sanastoa: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä. Muun muassa nämä sanat jäävät astevaihtelun ulkopuolelle. Pupu ja muki kuuluvat näihin sanoihin, ja taipuvat siis mukin, pupun. Alla linkki kieliopin verkkoversion sivulle: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Haluaisin tietää mikä sijamuoto on sanassa "edullisesti". Edullinen on adjektiivi, mutta onko edullisesti adjektiivin taivutusmuoto. En löytänyt tuolle netistä…	576	19.2.2020	Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62 Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista.
Törmäsin ristikossa tällaiseen vihjeeseen kuin (pahoittelen todella omalta osaltani sanaa) "neekeriheimo". Kysynkin onko tuollaista termiä hyväksyttyä käyttää…	396	19.2.2020	Kirjasto ei ota kantaa sanan käyttöön, mutta sen eettisyydestä ja hyväksyttävyydestä voi kysyä mielipidettä Kotimaisten kielten keskuksesta. Eritellyt yhteystiedot suomen kieleen liittyviin tiedusteluihin löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/sahkopostiosoitteet. Lisäksi voi tietysti laittaa palautetta lehdelle, jossa kyseinen ristikko on julkaistu.
Onko paasi-sanalla yhteyttä rajakiviin vai tarkoittaako se ainoastaan isoa ja sileää kiveä? Mistä kyseinen sana tulee? Kiitos!	1687	8.2.2020	Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin. Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen. Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Häkkinen, Kaisa:...
Miten voidaan tulkita tekstin päättymistä kolmeen pisteeseen "Paljon olimme kierrelleet maailmaa, mutta nämä viimeiset sata metriä olivat raskaimmat..."	387	8.2.2020	Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet moniin oikeakielisyys ongelmiin. Kolmesta pisteestä kerrotaan näin: "Kolmella pisteellä voidaan osoittaa, että lause jää kesken. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä, jossa ilmauksen kesken jättäminen mahdollistaa esimerkiksi vihjailevan tai tunnelmoivan sävyn." Lisää voitte lukea alla olevasta linkistä. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kolme%20pistett%C3%A4/ohje/47 Lukujen merkitsemisestä Kielitoimisto ohjeistaa näin: "Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä teksteissä, kuten teknisissä, tilastollisissa ja talouteen liittyvissä teksteissä, käytetään selvyyssyistä yleensä numeroita, kun...
Onko lausahdus "Loihe Erkki lausumahan" oikea, tai suositeltava ,vai pitäisikö sen olla "Loihe Erkki lausumaan"?	795	5.2.2020	Loihe lausumahan -ilmaus on peräisi Kalevalasta, ja sillä viitataan Väinämöiseen. Jos halutaan käyttää sitä kalevalaisessa muodossaan, käytetään muotoa lausumahan, ei lausumaan. Tosin Erkki ei tähän ilmaukseen alkujaan kuulunut. Ilmauksesta löytyy pari artikkelia (lähinnä loihe-verbiä käsittelevää), Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta ja Kielikello-lehdestä (2/1993): https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/loihesi_lausumahan https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
Mikä on pätö-sanan etymologinen tausta?	1680	30.1.2020	Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä. "Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'." "Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin." "Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen...