| Mitä tarkoitetaan parahultaisella? Onko "parahultainen" -sana olemassa? |
4961 |
|
|
|
Suomen kielessä on sana parahultainen ja se tarkoittaa (juuri) sopivaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/parahultainen |
| Mitä tarkoittaa sanonta: "Onko joku lintu vai kala?" |
5740 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.
Lähteet
Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.
|
| Onko ruotsinkielisen virren "En vänlig grönskas rika dräkt" (Waldemar Åhlen) sanoja suomennettu? |
1249 |
|
|
|
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003. |
| Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? |
1903 |
|
|
|
Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d
Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa. |
| Löytyykö buddhalaisen kaanonin Samyutta Nikaya -teoksen sitaatille suomennosta? "Monks. You should train yourselves thus: ‘We will be grateful and thankful and we will not...’” |
318 |
|
|
|
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712. |
| Löytyykö Rigvedan säkeelle 1.66.1 suomennosta? |
295 |
|
|
|
Rigveda, intialaisen kirjallisuuden ja Veda-uskonnon klassikko on kokonaisuus, joka koostuu 10 kirjasta ja 1028 hymnistä. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan on ilmestynyt kaksi suomennosta: Rigveda: valikoima muinaisintialaisia hymnejä (suom. Klaus Karttunen) ja Seitsemän Upanisadia (suom. Marja-Leena Teivonen). Klaus Karttunen on suomentanut 78 hymniä tai niiden osaa, joten suurin osa Rigvedaa on suomentamatta. Kumpikin teos on tällä hetkellä lainassa, mutta niistä voit varmistaa, sattuuko kyseinen säe löytymään suomennoksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&... |
| Mistä sana tyyssija on peräisin? |
3406 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys. |
| Mitä äää tarkoittaa? |
927 |
|
|
|
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta. |
| Tulistelu-sanan syntyperä? |
2381 |
|
|
|
Sana tulistelu näyttää olevan laajemmassa kielenkäytössä suhteellisen uusi, sillä kaikki Google-osumat näyttävät olevan 2000-luvulta ja suurin osa vasta 2010-luvulta. Sanaa ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista, joten sekin viittaa siihen, ettei sitä ole käytetty aikaisemmin laajemmin. On toki mahdollista, että se on esiintynyt murteissa tai erityisesti eräkielessä, koska sillä viitataan ilmeisesti nuotion tekemiseen tai tulipaikan sytyttämiseen.
Sanan tulistelu taustalla lienee pohjimmiltaan sana tuli, joka on Suomen sanojen alkuperän (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan erityisesti itämurteissa esiintynyt sana, joka on ollut kirjakielessä mukana Agricolan ajoista asti, esiintyy... |
| Mitä tarkoittaa kurillaan, muistan kuulleeni sanan muinoin Pohjois-Karjalassa? |
867 |
|
|
|
Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan
Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
|
| Mikä on halsti? (Minulle se on viilto tai haava.) |
1171 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille... |
| Pitääkö paikkaansa, että killinki ja shilling ovat sukulaissanoja? Brittien shillinki (tai šillinki) tulisi muinaisyläsaksan scilling-sanasta. Suomeen sana… |
1243 |
|
|
|
Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä 1: A-K) mukaan killinki eli Ruotsin vallan ajan rahayksikkö on vanhassa suomen kielessä ollut muodossa skillinki. Sanan merkitys on ollut myös 1/48 taalaria, kolikko ja lantti. Samaa kantaa ovat varhaisruotsin skilling, muinaisruotsin skillinger, muinaisnorjan skillinger, keskialasaksan schilli(n)c ja norjanlapin skillig. |
| Mitä sanonnalla ei mitään tarkoitetaan esim jos sanotaan että mutta hei ei mitään palaillaan asiaan ? |
816 |
|
|
|
Riippuu varmasti asiayhteydestä ja siitä, mitä aikaisemmin on puhuttu, mutta se voisi tarkoittaa vaikkapa, että "eipä tässä muuta". |
| Mitä kaikkea tarkoitetaan sanalla kultapoju? |
473 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-... |
| Mistä Oulun Piimäperän nimi on alkujaan? |
342 |
|
|
|
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on... |
| Mikä on sv-korvaus? |
783 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366 |
| Onko suomen kielessä vanhempaa versiota sanasta "keiju", joka olisi samankaltainen kuin englannin "the fair folk"? |
1065 |
|
|
|
Suomen kirjakielessä keiju on mainittu ensi kertaa niiden lisäysten joukossa, joita Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla teki Daniel Jusleniuksen sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745). Tällöin sen merkitykseksi on ilmoitettu 'keinu'. Porthanin lisäyksissä on mainittu myös 'vainajan henkeä' merkitsevä johdos keijukainen.
Kristfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789) kejjuset (keijuset) eli kejjungaiset (keijunkaiset) mainitaan pienten lentävien luonnonhaltijoiden nimityksenä. " -- niitten silmissä, jotka uskovat näkevänsä näitä olentoja ruumissaatoissa, hautausmailla ja teillä, ne muistuttavat lumihiutaleita, pieniä lasten nukkeja, tulensäikeitä; epäilemättä ovat tuhottuja henkiä. Heitä uskotaan olevan valkeita ja mustia... |
| Löytyisikö sanan "kritiikki" etymologia tiiviisti ilmaistuna? Toivoisin saavani tietää myös käyttämänne lähteen / lähteet. Kiitos! |
707 |
|
|
|
Kritiikki-sana on lainattu suomen kieleen ruotsista (kritik), johon se puolestaan on lainattu ranskan kielestä (critique).
Sanan juuret ovat kreikan kielessä. Kreikan sana kritikos ’arvioimaan kykenevä, erittelytaitoinen’ on johdos erottamista merkitsevästä verbistä krinein. Kritike tekhne tarkoittaa arvioimisen taitoa.
Suomen kielessä kritiikki-sanaa on alettu käyttää 1800-luvun loppupuolella. Sana mainitaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä vuonna 1870 ja Agathon Meurmanin sivistyssanakirjassa 1886.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004), s. 493 |
| Sanan "tärpätä" merkityksen ymmärtävät ehkä kaikki, mutta mitä tarkoittaa tärppäyttäminen? Olen törmännyt siihen kirjaston sivuilla kun on ollut kyse lainojen… |
853 |
|
|
|
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Ensimmäinen suomenkielinen viittaus olio-ohjelmointiin |
328 |
|
|
|
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-... |
Kysy kirjastonhoitajalta