| Mikä on hihhulin lisäksi toinen suomen kielen sana, jossa on kaksi h-kirjainta peräkkäin? Kuulemma Arto Nyberg on joskus luvannut tarjota kahvin ja viinerin… |
3227 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy hihhuli-sanan lisäksi toista suomen kielen sanaa, jossa on keskellä kaksi h-kirjainta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Savonlinnassa Pihlajavedellä sijaitsee Kongonsaari. Mistä nimi tulee? Vastaukseksi on ehdotettu saaren konkoa muotoa, saaristolaivan kongia ja ruosinkielen… |
1200 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen ja Karttakeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kongonsaaren nimen sisältö on valitettavasti epäselvä. Nimen alkuosaa voi verrata sanoihin konka, konko ’koukku’ ja konkelo ’mutkainen, kaatuva tai kaatunut puu’
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannim… (2019) |
| Onko kasvin siemen sama kuin jyvä? |
1118 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan siemen on siemenkasvien lisääntymis- ja leviämismuodostuma, josta kehittyy uusi yksilö. Jyvä puolestaan on vain viljakasvin siemen. Kasvitieteessä puhutaan heinäkasvin pähkylästä. Siemen on näin ollen jyvää laajempi käsite.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Enhän minä mutta nämä miehet Kaisaniemen metroaseman yläkerran kahvilassa kysyvät - ja kun vain minulla on tämä älykännykkä - että mistä tulee, siis vaikkapa… |
642 |
|
|
|
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut ... |
| Mitä tarkoittaa "Äkyttää" https://www.lukuhetki.fi/mad-pokkari-4-don-martin-akyttaa/14419 |
632 |
|
|
|
Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen... |
| Mihin perustuu vanhanaikainen nimitys "armo"? Esim. Kaari Utrion historiallisissa romaaneissa nimitetään kartanon emäntää 1800-luvulla armoksi. |
984 |
|
|
|
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
|
| Mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine sanale unisex? |
300 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'. |
| Mitä tarkoittaa löperö? Olen törmännyt sanaan Kainuussa. Mikä on sanan alkuperä? Jotain löysää asiaa? |
992 |
|
|
|
Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty. |
| Mistä tulee sana "lautanen"? |
1027 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen... |
| Mahtaako tanskalaisen Adam Gottlob Oehlenschlägerin runosta "Guldhornene" löytyä suomennosta? Kiitos vastauksesta jo etukäteen! |
194 |
|
|
|
Valitettavasti ei löydy.
Adam Gottlob Oehlenschlägeristä löytyy wikipediasta tietoa: https://fi.wikisource.org/wiki/Luokka:Adam_Gottlob_Oehlenschl%C3%A4ger
Linkki maailman runouteen tietokanta löytää 12 suomennosta, mutte ei runoa Guldhornene http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=f1a0d45d-d67a-4ab3-b53d-c0bdecd71e2d&LanguageID=&Country= |
| Onko mahdollista lainata e-videoita. Esim. ulkomaisia elokuvia, joissa suomenkielinen teksti, jotta heikkokuuloiset ikääntyneet pystyisi seuraamaan. |
263 |
|
|
|
Valitettavasti ei. Helmet kirjastot eivät kuulu Kirjastokinon kirjastoihin.
Meillä on kyllä BD- ja DVD-levyjä lainattavina ja niissähän on tekstitys.
Joissakin suoratoistopalveluissa voi valita osaan ohjelmista myös suomenkielisen tekstityksen. Esim. Netflix
Ylen areenassa toimii Suomalaisten ohjelmien suomenkielinen tekstitys läppärilla ja Ylen kanavilla ja MainosTV:ssä digiboksin kautta. https://yhteiso.elisa.fi/elisa-viihde-sovellus-ja-nettipalvelu-16/tekstitys-jaelleen-515146 |
| Kysymykseeni "maakaama" voi sana olla myös "maakaami". Mitä sana tarkoittaa ? |
247 |
|
|
|
Kumpaakaan sanaa ei lähteistämme löytynyt. Kaama-antiloopit ovat lehmäantiloopin alalaji, mutta tämä ei liene etsimäsi sana:
https://www.seeprasafaris.com/kaama-antilooppi.html |
| Tuleeko nelistäminen numerosta 4? Entä sadatteleminen numerosta 100? Etymologiaa tarkoitan. |
521 |
|
|
|
"Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'.
Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'. |
| Mikä on sanan huora etymologia? |
2718 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen. |
| Mitä tarkoittaa rissa? |
4854 |
|
|
|
Sana rissa, trissa tai trissu tarkoittaa joissakin suomen murteissa pyörää (kangaspuiden tai rukin osana), pientä väkipyörää, rullaa, kelaa tai joskus myös sompaa. Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta trissa, joka tarkoittaa kiekkoa, kehrää, pyörää, kelaa tai sompaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3, R - Ö, 2000) |
| Kapustarinta, kurmitsa, hömötiainen... monilla linnuilla on outoja ja hauskoja nimiä. Löytyisikö kirjaa, jossa selitettäisiin miten lintujen nimet on "keksitty… |
699 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Linnun nimi on verraton lähdeteos lintujen nimien historiasta kiinnostuneelle. |
| Mikä on sanan ”rokote” etymologia? |
1607 |
|
|
|
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000) |
| Mistä tulee sana Kemi, se tarkoitti minulle lapsena karkkia. |
1822 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 1: A -K) -kirjan mukaan kemi tarkoittaa eri murteissa joko ketoa, kenttää, tannerta, huonosti kasvaa niittyä tai veteen sortunutta jokiäyrästä tai korkeaa, kuivaa, kumpuista heinämaata, jossa kasvaa mm. katajapensaita. Viimeksi mainittuun merkitykseen liittyvät luultavasti myös nimet Kemi ja Kemijoki ja -järvi, ja ehkä myös Kemiö. |
| Onko nokkos oma itsenäinen sanansa? |
333 |
|
|
|
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
|
| Miksi suomenkielessä puhutaan lupaamisesta, kun kyse on ennustamisesta? |
445 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/luvata) luvata-verbillä on suomen kielessä useita eri merkityksiä:
1. ilmaista tai vakuuttaa antavansa jollekin jotakin, suostua tai sitoutua tekemään jotakin, antaa lupaus, sanansa jostakin
2. antaa jollekulle lupa tai suostumus tehdä jotakin
3. antaa aihetta odottaa jotakin, antaa toiveita jostakin, enteillä, olla lupauksena jostakin
Sääennusteen kohdalla kyseessä on siis kolmantena mainittu merkitys. Samanlainen enteilevä merkitys luvata-verbillä on esimerkiksi ilmaisussa "tämä ei lupaa hyvää" (vrt. "tämä ei ennusta hyvää").
|
Kysy kirjastonhoitajalta