| Eräässä kotimaisessa elokuvassa käytettiin testamentistä nimeä kolostamentti tai sinne päin. Onkohan murre tai vanha sanonta. |
267 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin. |
| Kaupparekisteri käyttää sanaa "rauetettu" tarkoittaen (syystä tai toisesta) "rauennutta" asiaa. Onko tällainen uudissana mielestänne oikeaa suomenkieltä? Jos… |
505 |
|
|
|
Ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta tätä sanaa ei löydy eikä myöskään verkosta löytyvästä Nykysuomen sanakirjan näköisversiosta (1951-1961), jossa kylläkin on sanan raueta lisäksi sana rauentaa, jonka käytön esimerkkinä on lause Varojen puute rauensi seuran toiminnan. Taho, jolta voi kysyä kannanottoa on Kotimaisten kielten keskus, jonka kielineuvonnan lomake löytyy verkosta. |
| Oikeasti-adverbi on yleistynyt puhutussa ja jopa kirjoitetussa kielessämme mielestäni vasta viime vuosikymmeninä. Minusta "oikeasti" ei edelleenkään oikein… |
431 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen. |
| Kuinka hyvin suomenruotsalaiset osaavat suomenkieltä? Taidoissa lienee eroja ikäryhmien ja kotiseudun mukaan. Mitä muita eroja? |
444 |
|
|
|
Tässä joitain tilastotietoja ja artikkeleita asiasta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista löytyy tietoa, millaisia arvosanoja ne opiskelijat, jotka ovat kirjoittaneet suomen toisena kielenä, ovat saaneet. Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja on mahdollista hakea sivuston ohjeiden mukaan.
Folktinget on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia Suomessa. Heidän sivullaan on julkaisuja ja tilastotietoa, joita voi lukea kotikoneelta.
Artikkelissa Kotimaiset kielet työelämässä : suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta on käsitelty myös työntekijöiden omaa käsitystä kielitaidostaan.
Hufvudstadsbladetin artikkelissa ... |
| Onko sana morsian ainoa suomen kielen perusmuodossa oleva an- päätteinen substantiivi? |
419 |
|
|
|
Joitain suoraan vieraista kielistä lainattuja perusmuodossaan an-loppuisia substantiiveja Kielitoimiston sanakirja tuntee (mm. bestman, bantustan, ramadan, sedan, seitan, self-made-man, slogan, stuntman), mutta omaperäisiä sanoja tai suomalaistettuja sanalainoja ei joukosta löydy. |
| Onko "missä lieköön" oikeaa suomen kieltä? |
230 |
|
|
|
Lienee ja sen runokielinen muoto lie ovat olla-verbin muotoja, sen potentiaali. Sitä käytetään silloin, kun vastaavassa varmaksi asian esittävässä tapaluokassa olisi olla-verbi.
Liitteen -kin kielteinen pari on -kaan/-kään. Korrektia olisi sanoa "sun piilos missä lie(nee)kin" tai "sun piilos missä lie(nee)kään". Hermeksen sanat kynäillyt Hector lienee turvautunut runoilijan vapauteen ja uhrannut tiukan oikeakielisyyden loppusoinnun vuoksi (vieköön – lieköön).
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia - Kielikello
Liitteet -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan (kielitoimistonohjepankki.fi) |
| Miten "I always get to where I'm going by walking away from where I have been" (Winnie the Pooh) on suomennettu? |
167 |
|
|
|
Ilman tarkempia kirjan tietoja en löytänyt kysymääsi kohtaa.
Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa "Pääsen aina sinne minne olen menossa kulkemalla poispäin sieltä mistä lähdin." |
| Onko tietoa sanan kosla etymologiasta? |
953 |
|
|
|
Esimerkiksi ajurinistuinta, kuskipukkia tarkoittava sana kosla on tullut suomen kieleen venäjän kuskipukkia merkitsevästä sanasta kozly.
Sana on sittemmin saanut myös merkityksen 'huono, vanha auto'.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_2621f4558edac84a0de…
Heikki Paunonen: Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa (2016)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kosla?searchMode=all |
| Olisiko teillä kirja suosituksia tai verkkokurssi suosituksia suomen kieliopin opiskeluun? En ole käynyt koulua suomessa, olen vaan oppinut puhumaan suomea… |
180 |
|
|
|
Suomen kielen verkkokursseja löytyy koottuna Makupalat.fi-palvelusta, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/suomen%20kieli%20AND%20oppimate…;
Helmet.fi:n kokoelmissa on esimerkiksi
Lue ja opi suomea : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle, Aho, Jenni, kirjoittaja.Helsinki : Oppian, 2022
Hauska tavata! : opin suomea, Paavilainen, Ulla, kirjoittaja. Helsinki : Suomen Kustannusyhdistys ry, 2022.
Suomen mestari-oppikirjasarja, Gehring Sonja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(suomen%20mestari%20%3…. |
| Mistä on peräisin sana hapari? Hapari tarkoittaa rannalta löytynyttä tavaraa. |
255 |
|
|
|
Sana hapari tulee venäjän kielen sanasta habár 'hyöty, voitto, etu, onni jne.'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K (SKS, 1982)
|
| Miksi hyväuskoista sanotaan myös sinisilmäiseksi? |
758 |
|
|
|
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta... |
| Mitä tarkoittaa "ajakka"? On varmaankin murresana. Kuulemma käytetty lauseessa kuten "menee kuin ajakka", nähtävästi nopeaa vauhtia. |
1066 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden... |
| Miksi syvä uni kirjoitetaan erikseen? Eritoten jos vertaa sanaan ilmastonmuutos / ilmaston muutos, joka yhteen kirjoitettuna tarkoittaa tiettyä, ihmisen… |
556 |
|
|
|
Hei, ja kiitos kysymästä!
Mainitsemasi kaksi sanayhdistelmää muodostetaan aivan niin kuin sanoit, eli "syvä uni" ja "ilmastonmuutos". Koetan seuraavaksi antaa perusteet käyttäen Kielitoimiston ohjepankkia:
Sanat "syvä uni" kirjoitetaan tässä tapauksessa erikseen seuraavan säännön perusteella: "kun perusmuodossa eli nominatiivissa oleva adjektiivi (kuten harmaa, kevyt) kuvailee substantiivia, sanat kirjoitetaan tavallisesti erilleen." Sana "syvä" on perusmuodossa oleva adjektiivi, sana "uni" on substantiivi.
Sana "ilmastonmuutos" on myös yhdyssana: "kun sanajonon ensimmäinen sana on n-loppuisessa genetiivimuodossa (esim. äidin) ja kokonaisuudella on erikoistunut, termimäinen merkitys, kyseessä on yleensä... |
| Onko suomessa yleisempi vokaali y vai ä? |
170 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyetään antamaan vastauksia kirjaston tietopalvelun puitteissa eli antamalla tietoa siitä, mikä lähdeaineisto voisi sisältää tiedon, jota etsitään.Tästä aiheesta löysin artikkelin julkaisusta Kielikello 1/1991. Siinä käytetyssä aineistossa on yleisempi ollut ä, https://www.kielikello.fi/-/a-sta-o-hon-suomen-kielen-yleisyystilastoja. Kannattaa kuitenkin kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, onko aiheesta tuoreempaa julkaisua, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| I:tä käytetään suomessa konsonanttiloppuisten myöhäisten lainasanojen (kuten designin) ja erisnimien (kuten Allanin, Julinin) sidosvokaalina, joka tuon sanan… |
161 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje... |
| Portugalilaiset ymmärtävät aika hyvin espanjaa mutta espanjalaiset eivät portugalia. Eikös niin, että virolaiset aika hyvin ymmärtävät suomea vaikka… |
365 |
|
|
|
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta ja aihetta onkin tutkittu jonkin verran. Annekatrin Kaivapalu on tehnyt tutkimusta viron ja suomen keskinäisestä ymmärtämisestä. Hänen kirjoittamansa tutkimus Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen (2020) löytyy Itä-Suomen yliopiston avoimien aineistojen eRepo-palvelusta. Tutkimuksen löytää kun menee osoitteeseen eRepo - Etusivu (uef.fi) ja hakee hakukentästä hakusanalla Kaivapalu.
Tuglas-seura, Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, on julkaissut esim. Kaivapalun ja Helja Kirberin viron kielen ja suomen kielen suhteisiin liittyviä artikkeleita:
Tuglas-seura | Miten virolaiset ja... |
| Mistä voisi kuunnella miten suomen kieltä puhuttiin vaikkapa 1600-luvulla? Käsittääkseni sellaista kieltä voi lukea, siis sitä on painettu. Että sitä voi… |
917 |
|
|
|
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa... |
| Kuka on alunperin kutsunut ilmastointiteippiä jesariksi/jeesusteipiksi ja miten se levisi yleiseen käyttöön? |
905 |
|
|
|
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi. |
| Mitä tarkoittaa arabiankielinen sana "Bismillah"? |
3687 |
|
|
|
Bismillah (بِسْمِ ٱللَّٰهِ) tarkoittaa Jumalan (Allahin) nimessä, Jumalan nimeen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halal
Afrikkaviikko Antell Catering Oy:ssä. Tiina Bask, opinnäytetyö. |
| Interstate Highwayn suomenkielinen terminologia? Esim I-95. Mikä on tämänhetkinen yleisesti hyväksytty suomenkielinen termi amerikkalaisille Interstate Highway… |
290 |
|
|
|
On mahdollista, että ei ole yhtä ainoaa hyväksyttyä termiä, vaan on hyväksyttyä käyttää useampaa eri muotoa.
Käsitteelle "Interstate Highway" en löytänyt käännöstä saatavilla olevista sanakirjoista.
Sanoille "interstate" ja "highway" sen sijaan löytyy useampia käännöksiä:
interstate= osavaltioiden välinen
highway= valtatie, päätie, runkotie, maantie
Verkkosanakirja MOT:n mukaan "interstate" voi myös kääntyä muotoon "päätie", jolloin se viittaa nimenomaan osavaltioiden väliseen päätiehen.
Myös teoksessa Whaddyacallit : Amerikanenglannin slangin ja amerikkalaisuuksien sanakirja sanan "interstate" suomenkielinen takoitus on "osavaltioiden välinen päätie"
Joten ehkäpä "... |
Kysy kirjastonhoitajalta