| Tarvitsisin tiedon, mistä kirjasta löytäisin suomennoksen Heinrich Böllin novelliin "Wanderer kommst du nach Spa..." |
1256 |
|
|
|
Heinrich Böllin novelli "Wanderer kommst du nach Spa..."(Kulkija, kun tulet Spa...)on julkaistu suomeksi teoksessa "Aadam, missä olit. Proosaa vuodelta 1947-1951".
Kustantaja on Otava ja painokset vuodelta 1965 ja 1974 (2. p.).
|
| Oikeinkirjoitus: 1. kaivukone 2. maarakennuskoneet onko suomea? |
2606 |
|
|
|
1. Kaivukone on oikein. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
kaivukone = kaivuri.
yks. nom. kaivukone
yks. gen. kaivukoneen
yks. part. kaivukonetta
yks. ill. kaivukoneeseen
mon. nom. kaivukoneet
mon. gen. kaivukoneiden, kaivukoneitten
mon. part. kaivukoneita
mon. ill. kaivukoneisiin, kaivukoneihin
2. maarakennuskoneet on oikein. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
maarakennuskone
yks. nom. maarakennuskone
yks. gen. maarakennuskoneen
yks. part. maarakennuskonetta
yks. ill. maarakennuskoneeseen
mon. nom. maarakennuskoneet
mon. gen. maarakennuskoneiden, maarakennuskoneitten
mon. part. maarakennuskoneita
mon. ill.... |
| Mistä on tullut nimet tyttö ja poika??? |
3797 |
|
|
|
Poika sanalla on useita etymologisia vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissä kuten karjalan ja vatjan "poika", lyydin ja vepsän "poig" sekä viron "poeg". Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu "pojka". Ruotsin pojke on ilmeisesti lainaa suomesta.
Tyttö sanan vastineita ovat puolestaan esim. inkeroisten "tüttöi", karjalan "tyttö" sekä vatjan "tüttö".
Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004.
|
| Mistä sana "haaksirikko" on peräisin? |
4516 |
|
|
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
|
| Minulla on USA:sta Suomeen joitakin vuosia sitten muuttanut ystävä. Hänellä on laaja suomen kielen sanavarasto, mutta kielioppi tuottaa hänelle vaikeuksia… |
1123 |
|
|
|
Suomen kielen alkeiskursseja ulkomaalaisille on ilmestynyt runsaasti. Löydät ne hakemalla Piki-verkkokirjastossa seuraavilla asiasanoilla: suomen kieli, kielikurssit, ulkomaalaiset. Kurssit ovat hyvin suosittuja. Moneen kirjaan on saatavissa mukaan myös av-materiaalia ja/tai ne ovat moniosaisia. Myös yleisradion opetusohjelmia on saatavissa.
Esimerkkejä kursseista: Supisuomea, Finnish for foreigners, Finn talk, Suomea, ole hyvä, Hyvin menee, Sounds good, Mastering Finnish, Suomea 3 kerroksessa.
Myös pelkkiä kielioppeja on ilmestynyt englanniksi.
|
| Toimipaikka- sanan määritelmä |
5097 |
|
|
|
"Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat.
"Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
|
| Mitä on "suomeksi" tämä loru tai runo (onko se länsimurteita)? "Huroo, pitkii ja hianoi pellavii, juntei kon nurkanpäit, papui kon jakun knapei. naurei kon… |
1558 |
|
|
|
Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
|
| Mistähän kielestä pohjautuu alunperin sana "kamreeri?" |
1621 |
|
|
|
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
|
| Olen kiinnostunut suomen kielen konditionaali-muodosta. Olisin oikein kiitollinen, jos voisitte auttaa minua löytämään kirjoja tai artikkeleita tästä aiheesta. |
1130 |
|
|
|
Seuraavasta väitöskirjasta ja sen lähdeluettelosta saattaisi olla apua. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto : tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista / Anneli Kauppinen. - Helsinki : SKS, 1998.
|
| Kuka/Ketkä on keksinyt on keksinyt suomen sanat taide ja taiteilija? |
1619 |
|
|
|
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
|
| Kiinnostaisipa kovasti tietää, mistä kummasta on kieleemme tullut ilmaus "pitää jöötä". Nykysuomen sanakirjastakin sen voi löytää, mutta mikä on sanan… |
4817 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirjan mukaan sanonta "pitää jöötä" merkitsee pitää järjestystä tai pitää kuria. Sanonnassa esiintyvä sana "jö" tulee ruotsin sanasta "gö", joka merkitsee mm. meteliä, huutoa, rähinää. Selitys on se, että kurinpito tapahtuu usein rähinän voimalla.
|
| Haluaisin kaikkea mahdollista (opetus)materiaalia liittyen Suomen kielen opetukseen ulkomaalaisille, etenkin yläaste-/lukioikäisille suunnattua, jos sellaista… |
1555 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
on kirjaston oma luokka suomea vieraana kielenä opiskeleville.
Alasvetovalikosta saa luokkahakumahdollisuuden. Kun siihen kirjoittaa 88.2073 saa tulokseksi suomen kielen oppikirjat ja kielikurssit ulkomaalaisille.
Yläasteen oppikirjat ovat lasten- ja nuortenkirjastossa. Siellä on esim. Puhutko suomea? -sarjan kirjoja
ja oppikirjoja maahanmuuttajalapsille.
Sekä aikuisten- että lastenosastolla on esim. Hämäläisen Aletaan ja Jatketaan kirjat ja Lepäsmaan Suomen kielen alkeisoppikirja.
Lisää suomen kielen oppikirjoja löytyy yleisemmäsä oppikirjaluokasta 88.207.
Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa esittelevät mm.... |
| Via Baltica-tien rakentamisen yhteydessä mainittiin Puolan alueella Rosboda-sana huonokulkuisen suoalueen "nimenä". Onkohan em. sanalla ja maamme itä-osissa… |
2837 |
|
|
|
Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille.
Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan".
Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa
sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy.
Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian... |
| Olen kiinnostunut tahdonilmaisusta suomen kielessa (imperatiivi, pasiivi,konditionaali). Olisin oikein kiitollinen, jos voisitte auttaa minua löytämään kirjoja… |
1277 |
|
|
|
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta on varmaakin sinulle tuttu: http://finna.fi Kovin suppeilla hakusanoilla ei löydy paljoakaan, kannattaa selata aineistoa hiukan laajemmin.
Voit ottaa yhteyttä myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastoon: http://www.kotus.fi/kirjasto/
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi tämä tutkielma, josta voisi olla hyötyä.
Peltola, Ulla: Mitä sä kiertelet! Sano suoraan! : pragmaattis-semanttinen tutkimus tahtomusten imperatiivisista puhefunktioista näytelmätekstien dialogeissa. Tampere , 1990
Näissäkin voisi olla aiheestasi - ainakin lähdeluetteloita kannattaa tarkastella:
Andersson, Juha: Konditionaalin käytön tarkastelua. Tampere 1994
Löflund, Juhani: Suomen kirjoitetun yleiskielen... |
| Miten sana metakognitio taipuu? |
995 |
|
|
|
Yks.nom. kognitio
yks. gen. kognition
yks. part. kognitiota
yks. ill. kognitioon
mon. nom. kognitiot
mon. gen. kognitioiden, kognitioitten
mon. part. kognitioita
mon. ill. kognitioihin
Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
|
| Kuinka suomalaista sukunimeä Kavaluus taivutetaan? Kavaluuden, Kavaluudelle, Kavaluutta? Kavaluusin, Kavaluusille, Kavaluusia? Vai jotenkin muuten? |
1444 |
|
|
|
Kavaluus näyttää ihan suomen sanalta, joten se taipuu yleissäännön mukaan kuten sana kavaluus : kavaluuden, kavaluutta. Sen nimisiä elää Suomessa melkein 30 henkeä.
|
| On kysymys Hilma-nimestä |
3321 |
|
|
|
Hilma, Helma on saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma, Wilhelmine 'altis, suojelijatar', Helmgund 'kypäräniekka taistelijatar' tai muusta sanan helm kypärä, suoja' sisältävästä nimestä. Hilma kuuluu meillä Ossianin lauluista saatuihin ns. topeliaanisiin nimiin.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi kirjasta Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
|
| Mitä eroa on kireällä ja takakireällä ihmisellä? |
11519 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
|
| Etsin äidinkieleni suomen opasta. Onko minulla montakin mahdollisuutta? Kirjassa pitäisi olla perinteiset oikeakielisyysasiat tietenkin uusimpien sääntöjen… |
1310 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
|
| Kuinka taipuu suomen kielen verbi "kirkua" yksikön ja monikon 1 ja 2 persoonissa? |
3937 |
|
|
|
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
|
Kysy kirjastonhoitajalta