| Vanhempieni ikäpolveen kuuluvista monet ovat omaksuneet termin "luokkaretki" sanana joka yhdellä kertaa kiteyttää sen kokemuksen jonka niin monet kävivät läpi… |
1957 |
|
|
|
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä... |
| Mistä tulevat tai mitä ovat aikoinaan tarkoittaneet sanat samperi, saakeli tai himskatti? Peeveli on ilmeisesti muunnos sanasta pyöveli? |
11444 |
|
|
|
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) tosiaan kertoo, että kirosana ”peeveli” juontuu varhaisemman uusruotsin ja nykyruotsin sanasta ”böfvel”, jonka merkitys on ’pyöveli, paholainen’. Taustalla on keskialasaksan sana ”bodel”, jonka merkitys on ’oikeudenpalvelija, pyöveli’.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta.
Sanan ”himskatti” alkuperään ei löytynyt tietoa tutkimistani lähteistä,... |
| Mitä ovat/on rahkeet? |
3130 |
|
|
|
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
|
| Mikä on sukunimen Levoniemi tausta ja merkitys? Nimi on äidin äitini eli mummoni tyttönimi. Voinko ottaa sen halutessani käyttöön nyt kun olen eronnut ja oma… |
2039 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä... |
| Lasse Liemolan laulussa Diivaillaan lauletaan: "Heti stailin omaksuu ja oppii tsaivaamaan". Mitä tämä tsaivaaminen tarkoittaa? |
2102 |
|
|
|
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
|
| Englanninkielellä tutuksi tullut elämänasenteita luotaava kysymys selvittää onko lasi vastaajan mielestä puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä. Suomeksi voidaan… |
1102 |
|
|
|
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
|
| Mistä tulee sana poliisilukko? Poliisilukkohan on asuntojen ovissa normaalin lukon yläpuolella olevan astetta vantteramman lisälukon nimitys. Miksi sitä… |
2713 |
|
|
|
Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”.
Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
|
| Mikä mahtaa olla verbin näytellä ja subjektin näyttelijä etymologia? On niin poikkeava monien muiden kielten vastavista ilmaisuista, jotka yleensä viittaavat… |
992 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’.
Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia... |
| Virtuaalisen Vanhan Kirjasuomen -nettisivuilta löysin tietoa minen-johtimella verbistä muodostetuista johdoksista, lainaus: "Verbeihin olla ja käydä liittyvät… |
725 |
|
|
|
Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien... |
| Urheilutoimittajat sanovat aina, että peli pelattiin esimerkiksi Hartwall Areenassa tai Madison Square Garden -Areenassa. Miksi näin? Korvani sanoisi, että… |
1445 |
|
|
|
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
|
| Miten lausutaan/äännetään sukunimi Arnkil? Rolf Arnkilista on siis kysymys. |
1734 |
|
|
|
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
|
| Kun taivutetaan ruis-rukiin, kiuas-kiukaan, nauris-nauriin niin miksi ei hauis-haukiin vaan hauiksen? |
2100 |
|
|
|
Sanat kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Ruis, kiuas ja nauris kuuluvat taivutustyyppiin 41 ja taipuvat kuten vieras, vieraan, vieraiden/vieraitten. Sanoissa ruis ja nauris on lisäksi astevaihtelu -:k, jossa taivutusmuotoihin tulee k. Sana hauis kuuluu taivutustyyppiin 39 ja taipuu kuten vastaus, vastauksen, vastausten/vastauksien.
Suomen kielen taivutustyypit löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Sanan yhteyteen on merkitty taivutustyyppi ja mahdollinen astevaihtelu ja sanakirjasta löytyvät myös kunkin taivutustyypin esimerkkimuodot sekä astevaihtelutaulukko. Sanakirjan verkkoversio on vapaasti käytettävissä. Kirjastoista löytyy myös painettu Kielitoimiston sanakirja.
Kielitoimistolla on myös neuvontapuhelin, jossa vastataan suomen kielen... |
| Mistä mahtaa olla peräisin paikan nimi Kulennoinen? Onko kulento ehkä polku tai sen tapainen, ja kulennoinen siitä johdettu/johtunut käytössä? Entäpä purho?… |
1610 |
|
|
|
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy... |
| Olen tekemässä lehtijuttua suomenkielisen veneily- ja merenkulkusanaston herkullisimpien termien historiasta, josta tarvitsisin tietoa. Minulla on Suomalainen… |
755 |
|
|
|
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä... |
| Miksi tulla sanan taivutuksista - tulen, tulet, tulee, tulemme, tulette, tulevat - häviää toinen l-kirjain? |
1573 |
|
|
|
Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
|
| Etsin tutun ilmaisun "vellosten" oikeaa merkitystä verkosta löytämättä sitä. Ilmaisua käytetään puhuttaessa veljeksistä ja vähän kurittomista sellaisista. Onko… |
2775 |
|
|
|
”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen.... |
| Mikä on suomen kielessä ennen käytetyn sanan TOLTTI historia merkityksessä KIOSKI - ilmeisesti se tulee ruotsin sanasta TOLFT, mutta miten lautamitasta on… |
3033 |
|
|
|
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
|
| I live in Montevideo, Uruguay and am really interested in learning the Finnish language because it is my desire to visit your beautiful country. I tried to… |
689 |
|
|
|
I am sorry to hear about your mothers passing.
Via Infopankki you find some Finnish courses online. There you can also do grammar and vocabulary online. Infopankki is a website published by City of Helsinki:
http://www.infopankki.fi/en/living-in-finland/finnish-and-swedish/finni…
|
| Mikä on sanan lutka etymologia? Kuulostaa jotenkin venäjän lainalta? |
5650 |
|
|
|
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
|
| Mistä juontaa juurensa venäläisistä tarkoittava sana slobo? |
12088 |
|
|
|
Slobo on vanha Helsingin slangin venäläistä tarkoittava sana. Sana on venäläisperäinen laina. Se on yleensä merkitykseltään kielteinen ja halventava. Nämä tiedot slangi.net-sivustolta ja Kielitoimiston sanakirjasta:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/H217.html
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - Stadin slangin suursanakirja (2000) mainitaan sen muiksi merkityksiksi myös nämä: venäjän kieli (1900-1930-l.), neuvostovenäläinen, neuvostoliittolainen (1930-1980-l.), sotilas yleensä (1910-1930-l.), venäläinen sotilas ja venäläinen sotilasslangi).
|
Kysy kirjastonhoitajalta