| Mistä on saanut alkunsa sana olutlava? |
2331 |
|
|
|
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan... |
| Kävimme viime viikonloppuna Fazer Cafessa Tampereella brunssilla. Siinä tuli puhe, että rakennuksessa on aikanaan ollut Tempon tavaratalo. Muistelin sanontaa … |
1789 |
|
|
|
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai... |
| Mistä ilmaisu "Kuis pyyhkii? " on peräisin? Mistä pyyhkimisestä on aluksi ollut kysymys? |
1935 |
|
|
|
Kuis pyyhkii? tai miten pyyhkii on yksi suomen kielen idiomi, eli Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kahden tai useamman sanan muodostama kiinteä ilmaus, jonka merkitystä ei voi päätellä yksittäisten sanojen merkityksen perusteella, fraasi".
Idiomeja syntyy jatkuvasti uusia, ne muuttuvat ajan myötä, eikä niiden alkuperää useinkaan pystytä selvittämään.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt tämänkään fraasin alkuperään. Erkki Karin Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja kertoo ilmauksen olevan arkikielinen ja tarkoittavan mitä kuuluu?, miten menee?
Hauska artikkeli suomen kielen idiomeista "Idiomeja ihan sikana" on ollut Tiede-lehdessä (10/2011), ja on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/... |
| Mitä tarkoitetaan sanalla kilseä. Kustaa Vilkuna kirjoittaa Vuotuinen ajantieto -kirjassa ... Neitsyt Marian ilmestyspäivänä (25.3.) ei ollut tarjolla mitään… |
1285 |
|
|
|
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
|
| Käytin tänään Kotkassa? oppimaani sanontaa "olla konamoinaa" eli suomeksi "ei olla milläskään". Nyt kiinnoisi tietää sanan etymologia. Ti Google ei tiennyt… |
935 |
|
|
|
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
|
| Pirkanmaalla tuli vastaan sana litta, jota käytetään hippa-sanan tilalla. Mistä tuollainen litta tulee? |
2426 |
|
|
|
Etymologinen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: 1: A-K) kertoo hiippa- ja hippa-sanojen alkuperän olevan samaa sanuetta. Hiippa tarkoittaa korkeaa, suippoa päähinettä, kuten kirjan mukaan mahdollisesti myös leikin nimitys hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Teos ei tunne litta-sanaa, eikä sen merkitystä valitettavasti muualtakaan saatu selville. Sitä käytetään kuitenkin melko yleisesti hippa-sanan tilalla.
|
| Mistä nimi Onatsu juontaa? |
4288 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena.
Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Arvoisa suomalainen kirjastonhoitaja Mulla olisi sellinen pyyntö. Tiedän, että suomen kielen sanan „solu“, joka siis tarkoittaa bioloogista solua otti suomen… |
1128 |
|
|
|
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
|
| Kohteliaimmin tiedustelisin seuraavaa: Mikä lienee etymologinen alkuselitys verbille RISPAANTUA? |
2325 |
|
|
|
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
|
| I would like to know some useful phrases to use in the library in Finnish. Ex. "I have a book reserved." "I have books reserved." "I am here to pick up my… |
1724 |
|
|
|
How to use library in english language please look Yleisradio webpages: http://oppiminen.yle.fi/suomi-finnish/asiointisuomea/kirjastossa
Dictionary you can loan from your library: Junno Liisa: Kirjastosanasto - suomi-englanti-suomi, 2009.
Here some phrases:
Minulla on varauksia. - I have reservations.
Voisinko lainata tämän kirjan? - Can I borrow this book?
Paljonko minulla on maksuja? - How much charges have I got?
Haluaisin maksaa maksuni. - I’d like to pay my charges.
Haluaisin tehdä varauksen. - I’d like to make a reservation.
Voisinko uusia lainani? - Can I renew my loans? Can I borrow this again?
Mistä löydän tämän kirjan? - Where can I find this book?
Missä on vessa? - Where’s the toilet?
Mikä on eräpäivä? - What is the... |
| Onko sana lelu lyhenne leikkikalusta? |
2252 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "lelu"-sanalla on vastineita joissakin lähisukukielissämme. Inkeroisen kielessä ovat sanat "lilla" tai "lillo", karjalan kielessä on sana "lilu" ja vatjan kielessä sana "lello". Näitä vastaavia lelua merkitseviä sanoja ("lelo", "lilu") tavataan suomen kielen murteissa.
"Lelu" kuuluu samaan sanapesyeeseen kuin hoivakielenhemmottelemista merkitsevät sanat "lelliä" ja "lellitellä".
"Lelu"-sanaa on käyttänyt suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Abraham Poppius runossaan vuonna 1820.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
|
| Kuurupiilo - mistä sana tulee? |
5903 |
|
|
|
Olla kuurussa tarkoittaa kyyryssä, kumarassa olemista. Monissa suomen murteissa verbi kuurua, kuuruta tarkoittaa kumarassa tai sokkona piiloleikissä olemista. Kuurupiilossa ollaan siis kumarassa, näkymättömissä piilossa. (lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 1: A-K, 1992)
|
| Jos suomen kielen perussanastossa on noin 100000 sanaa (tieto täältä, muutaman vuoden takaa), niin montako sanaa olisi suomen kielen "selkokielen sanakirjassa"… |
950 |
|
|
|
Samantyyppiseen suomen kielen sanavarastoa koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastauksen mukaan minimaalinen sanavarasto, jolla selviää jokapäiväisestä kanssakäymisestä käsittää 1500-2000 sanaa.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=27d44ba8-91e3-4ca…
ks. myös http://saaressa.blogspot.fi/2009/06/taajuussanasto-loyto.html
|
| Morjens. Haluaisin tietää löytyykö suomalaista tekstiä kappaleeseen MORE elokuvasta Mondo Cane? |
2227 |
|
|
|
More on alkujaan italialainen kappale. Sen sävelsivät Nino Olivero ja Riziero Ortolani. Kari Tuomisaari suomensi laulun muotoon Ken. Ensimmäisenä suomennoksen levytti ruotsalainen(!) Carl-Erik Thörn.
Suomennosta ei ole julkaistu nuottina, joten sanat täytyy kuunnella levyltä. Kirjastoista on saatavissa Markku Suomisen versio vuodelta 1978: Suominen, Markku: Parhaat (Poptori, 2002, SNAPCD-396).
|
| Googlasin, mutten löytänyt vastausta. Onko Suomessa kuntaa tai kylää/kaupunkia, nimeltä Joki? Onko Murtosalo, kylä, kunta vai kaupunki ja onko sitä olemassa?… |
1062 |
|
|
|
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä... |
| Kuka on sanoittanut laulun "Soutuvenheellä Kiinaan"? ja minä vuonna... |
2143 |
|
|
|
Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen).
Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta.
Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
|
| Miksi heinää tehdään, mutta viljaa korjataan? Viljaakaan ei varsinaisesti "korjata" siksi, että siinä olisi joku vika, mutta sanonta on ymmärrettävissä sitä… |
1020 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
|
| Mikä on oikea kirjoitustapa. thaikielinen, thainkielinen, thai kielinen, thai-kielinen, thain kielinen, vaiko joku muu tapa. Mistä linkistä ohje? |
2146 |
|
|
|
Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
|
| Mikä on sanan "körssi" etymologia? Mistä tämä sana tulee? |
5098 |
|
|
|
Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’... |
| Haluaisin tietää, mistä nimi Taava on peräisin ja miksi se on niin harvinainen. |
3310 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’... |
Kysy kirjastonhoitajalta