| Suuresti ärsyttää liitteen -han/-hän käyttäminen, sillä se tekee holhoavan tai alistavan vaikutelman. Viime aikoina ilmiö on yleistynyt. Mistä se on alkunsa… |
752 |
|
|
|
Liitepartikkelilla -han/-hän voidaan ilmaista monia asioita. Sillä voidaan vihjata, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu: Maijahan myöhästyy aina ('kuten tiedämme, Maija myöhästyy aina'). Sillä on myös mahdollista "lieventää" väitteitä, kysymyksiä ja käskyjä: Käytäthän maskia! mieltyy kohteliaampana kuin Käytä maskia!
Partikkelin ilmaisuja pehmentävän luonteen, johon kysymyksessä liitetiedoston perusteella viitataan, ovat kirjoituksissaan noteeranneet esimerkiksi Aarni Penttilä (Suomen kielioppi, 1957) ja Osmo Ikola (Nykysuomen käsikirja, 1974), joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinänsä ole kyse. Myös Nykysuomen sanakirjaan sisältyvässä partikkelin semanttisessa tarkastelussa se on huomioitu.
Sen lisäksi, että -han... |
| Haluaisin tietää, mikä on ' hissukseen' ja verbinä ' hissutella ' sanojen etymologia? Kiitos! |
416 |
|
|
|
Sanoja ei mainita etymologisissa sanakirjoissa, mutta ne lienevät deskriptiivisiä eli äänneasultaan kuvailevia tai onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä. Ainakin sellaisina niitä käsitellään Raija Sandbergin suomen kielen pro gradu -tutkielmassa Peruskoulun neljäsluokkalaisten ekspressiivisten verbien tuntemus (Tampereen yliopisto, 2014):
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96557/GRADU-1419856553.pdf… |
| Onko oikein kirjoittaa. Auto tippui, lentokone tippui maahan, HIFK tipui sarjasta. Vai olisiko Auto, lentokone putosi maahan, HIFK putosi sarjasta. Tippuminen… |
1414 |
|
|
|
Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all
Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all
Eli esimerkissäsi... |
| Äidinäidin veli |
1102 |
|
|
|
Äidin veli on eno. Äidin tai isän eno on isoeno.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoeno?searchMode=all |
| Voiko näin sanoa: Kalle ja Liisa menevät tapaamaan tulevaa naapuriaan, mutta tämä erehtyy pahan kerran heidän henkilöistään. Onko HEIDÄN HENKILÖISTÄÄN oikea… |
297 |
|
|
|
Lause vaikuttaa kieltämättä hiukan kankealta ja epäluontevalta. 'Henkilö'-sanalla voidaan tarkoittaa ihmisen yksilöllistä olemusta kuten tuossa mainitsemassasi lauseessa. Sana ei siis ole väärä, mutta käyttäisin mieluummin muotoa 'hän erehtyi arvioimaan heidän olemuksensa/luonteensa väärin' tai 'hän arvioi heidät väärin ihmisinä' tai jotain vastaavaa.
'Henkilö'-sanalla voidaan myös viitata kirjan henkilöhahmoihin, yrityksen henkilökuntaan, jne. Sanan sävy on aina hiukan vieraannuttava, ja se on usein korvattavissa sanalla 'ihminen'.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hyvä artikkeli 'henkilö'-sanan käytöstä:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_… |
| Käytin keskustelussa huomaamattani verbiä "viirata" sanan "viivytellä" tilalla. Onko tämä ominaista jossakin murteessa vai olenko keksinyt sanalle itse tämän… |
366 |
|
|
|
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa. |
| Mikä on sanan meijeri alkuperä; mistä se juontuu? |
1217 |
|
|
|
Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier.
Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
|
| Jos sanotaan esim. että jonkin iäksi arvioidaan 2000 - 2500 vuotta, miten tuo luetaan? Onko se "kahdestatuhannesta kahteentuhanteenviiteensataan" vai miten? |
329 |
|
|
|
Kielitoimisto ohjeistaa asiasta seuraavasti: "Rajakohtaa osoittavat luvut voi lukea taivuttamatta tai taivuttaen. Pitkien lukusanojen yhteydessä on usein kätevintä ja selvintä jättää lukusanat taivuttamatta ja lukea myös ajatusviiva sanaksi viiva."
Siis näin: Osallistujia on 2 500–3 000. (Luetaan kahdestatuhannestaviidestäsadasta kolmeentuhanteenviiteensataan tai kaksituhattaviisisataa kolmetuhattaviisisataa tai kaksituhattaviisisataa viiva kolmetuhattaviisisataa.
https://www.kielikello.fi/-/ajatusviiva- |
| Mikä on tiettävästi ensimmäinen äänite, jossa puhutaan/lauletaan suomen kielellä? Pääsisikö siihen myös käsiksi jostain? |
1845 |
|
|
|
Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja.
Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta.
Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907.
Artikkeli Ylen sivulla
M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa
Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa
Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä |
| Mistä tulee sanonta Minä vannon kautta kiven ja kannon -sanonta? |
4982 |
|
|
|
Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja kerrotaan sanonnan olevan lastenkieltä, mutta tarkempaa tietoa tai alkuperää ei sille löytynyt. |
| Onko College Fellowship merkitykselle suomenkielistä vastinetta, esim Fellow of Cambridge University College? |
1055 |
|
|
|
Fellowship ja fellow eivät yleensä käänny yksioikoisesti suomeksi. Fellow käännetään yleensä tehtävän mukaan esimerkiksi tutkijatohtoriksi, stipendiaatiksi tai jäseneksi. Fellowship-ohjelmaa käytetään joskus puhuttaessa apurahaohjelmista. Pitäisi luultavasti kirjoittaa, missä ominaisuudessa henkilö on toiminut kyseisessä collegessa.
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellow
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellowship
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
https://fi.linguee.com/suomi-englanti/search?source=auto&query=universi… |
| Mistä ja milloin suomenkieleen on ilmaantunut sana "sössiä"? Kuka on sen äiti? Onko se jotakin uuskieltä, laina tai väännös jostakin vieraasta kielestä? Mitä… |
1087 |
|
|
|
Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4
Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä... |
| Voiko sanoa " Leivotaan leipää ja pullia", edes puhekielessä, vai eikö suomalainen sanoisi noin? |
264 |
|
|
|
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
|
| Miksi suomenkielessä muistetaan ulkoa tai asia on ulkomuistissa, kun tieto nimenomaa on muistajan pään sisällä eikä tallennettuna ulkoisesti paperilapulle tai… |
1513 |
|
|
|
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
|
| Netistä ei löytynyt englanninkieliselle ilmaisulle "character study" muuta suomenkielistä vastinetta kuin teennäinen "hahmotutkimus". Löytäisittekö te… |
715 |
|
|
|
Yleisemmin kirjallisuudentutkimuksessa käytetään termiä henkilöhahmotutkimus. Esimerkiksi teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsittetä (Tietolipas 174, SKS) character-sanan suomenkieliseksi vastineeksi kirjallisuudessa annetaan "henkilöhahmo". |
| Lähellä on Ulpas-niminen lampi. Mitä sana Ulpas tarkoittaa? |
604 |
|
|
|
Suomessa on muutamia Ulpas-nimisiä järviä tai lampia. Sanaa ulpas ei kuitenkaan löytynyt suomen kielen tai suomen murteiden sanakirjoista. Se ei myöskään ole suku- tai etunimi.
Ainut sanasta verkossa oleva viittaus on oheisessa julkaisussa: https://savonkielenseura.files.wordpress.com/2014/10/aakusti_1_2010.pdf
Sivulla 12 mainitaan seuraavaa: "Lönnrotin selitys ulppa, uluppa merkityksessä ́tulvavesi, kevättulva ́ lienee uskottavin, myös geologisin perustein. Näin ainakin Lapinlahden Pajukankaan kohdalla: Uluppaasta ei liene muinoin ollut lasku-uraa, jokea tms, joten vesi on matalimmasta kohdasta tulvinut ja kulkeutunut omia aikojaan Onkiveteen. Ganander, Lönnrot ja Renvall ovat esittäneet lisäksi, että ulappa, hulappa olisi jäälle... |
| Mistä tulee sanonta "viimeisen päälle"? Minkälainen tausta sanonnalla on? Yritin kaivaa netistä, mutta vastausta ei löytynyt. |
2741 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisesta päälle-sanan käytöstä esimerkin: viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/p%C3%A4%C3%A4lle
Päälle-sanalla on monta merkitystä. Yksi niistä on tämänkaltainen arkinen ilmaus, jota painettu Kielitoimiston sanakirja (2. osa, L -R, 2006) kuvailee sanan vieraanvoittoiseksi, yleiskielessä kartettavaksi käytöksi. Kyseessä voi siis olla jostakin muusta kielestä suomen kieleen siirtynyt ilmaisu. |
| Elämmekö tanään vusikymmenen 2010 viimeistä vuotta? Meediassa monesti puhutaan 2020-luvusta. Mielestäni vuosikymmenen viimeinen vuosi on 0-loppuinen, koska 0… |
243 |
|
|
|
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie… |
| Tyrväällä käytetään sanaa klinissä. Onko tuttu ja mitä tarkoittaa. En löytänyt googlesta |
611 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
|
| Volter Kilpi käyttää kirjassaan Alastalon salissa sanaa "siltakarkku". Mitähän tuo sana tarkoittaa? Arkkusillan tiedän, mutta sana ei siis ole "arkku" vaan … |
796 |
|
|
|
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults |
Kysy kirjastonhoitajalta