| Mistä sukunimi LOUIS on historiansa lähtöisin: katolilainen, onko sodanjumala tai kristitty/raamatullinen.... |
361 |
|
|
|
Sukunimen alkuperä on frankkilaisessa Hlúdwig tai Hlōdowik-nimessä, joka tarkoittaa englanniksi "famous (in) battle".
Tämä oli frankkien ensimmäisen kuningasdynastian perustajan nimi. Frankit olivat germaaninen kansa, joka asettui asumaan nykyisen Ranskan alueelle 400-luvulla. Frankit puhuivat länsigermaanista kieltä, mutta omaksuivat kielekseen alueen väestön enemmistön puhuman latinan kansanomaisen murteen, josta satoja vuosia kestäneen roomalaisvallan aikana oli tullut alueen valtakieli.
Ranskan kieli syntyi varhaiskeskiajalla, kun tähän kansanlatinan murteeseen sekoittui vaikutteita frankkien puhumasta germaanisesta kielestä. Ajan saatossa frankinkielisestä Hlúdwig-nimestä muotoutui ranskankielinen Louis... |
| Mistä nimi Littu on peräisin |
559 |
|
|
|
Littu nimi näyttäisi Sukunimi-infon perustellaa olevan kotoisin Turun seudulta. Nimi on harvinainen. Sen kantajia on Suomessa vain parisenkymmentä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/littu.html
Kielitoimiston nettisanakirja ei tuntenut sanaa Littu, mutta litu sieltä löytyi. Litu on "kahdesta emilehdestä muodostunut kuiva, aukeava hedelmä." https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Littana on tietysti myös läheillä. Merkitykseltään littana. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 |
| Matarma nimisiä |
195 |
|
|
|
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
|
| Miten Walt Disneyn sukunimi Disney lausutaan? |
417 |
|
|
|
Kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA-merkein kuvattuna Disney lausutaan seuraavasti: /ˈdɪzni/
Ääninäytteen voi kuunnella esimerkiksi täältä: https://myefe.com/transcription-pronunciation/disney |
| Hollantilaiset sukunimet on hassuja, kuulemma. Heli Laaksosen kirja Lähtiks Föli? kertoo, et he saivat itse keksiä joskus nimensä ja valitsivat vitsillä tosi… |
1328 |
|
|
|
Alankomaissa avattiin väestörekisteri, burgerlijke stand 1811 ranskalaisen hallinnon aikaan http://www.historien.nl/burgerlijke-stand-wordt-ingevoerd/. Tähän rekisteröitiin väestön tiedot, syntymät, avioliitot ja myös nimet. Nimiä oli ollut aiemminkin eikä sukunimijärjestelmä syntynyt tällöin, mutta tuohon aikaan syntyi paljon uusia sukunimiä. Alankomaalaisista sukunimistä löytyy lähteitä, mutta ne ovat pääosin hollanninkielisi, tämä sukunimipankki toimii osittain myös englanniksi https://www.cbgfamilienamen.nl/nfb/.
Esimerkiksi seuraavissa artikkeleissa kuvataan sukunimiä De naammythe van Napoleon http://www.naamkunde.net/?page_id=162, De geschiedenis van de achternaam http://www.historien.nl/de-... |
| Mistä juontaa sukunimi Nyrhinen ja milloin se mainitaan ensimmäisen kerran sukunimenä? |
646 |
|
|
|
Sukunimi Nyrhinen mainitaan asiakirjoissa ainakin jo vuonna 1631. Lähes sata vuotta vanhemmissa asiakirjoissa on myös nimi Nyrhi. Nimi on ollut käytössä Laatokan luoteisrannalta Itä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Nimi saattaa tulla etupäässä itämurteissa tunnetusta sanasta nyrhi, joka on merkinnyt tylsää puukkoa tai kirvestä sekä hidasjärkistä ja huonoa lukumiestä.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 1992) |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Kaattari ? Mistä se on peräisin ja miltä ajalta? |
1108 |
|
|
|
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
|
| Mikä on sukunimen RUOHIO historia? |
419 |
|
|
|
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)... |
| Mistä nimi kirs tulee /ratsutilan perustaja Suomenniemi |
698 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000) |
| Mikä mahtaa olla Spring-sukunimen alkuperä? |
263 |
|
|
|
Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina.... |
| Mitä tarkoittaa/mistä mahdollisesti voisi juontua sukunimet: Kullanen ja Kurvi? |
388 |
|
|
|
Kullanen on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kullanen on tai on ollut sukunimenä vain 20 henkilöllä. Kurvi on hiukan yleisempi: 437 henkilöllä on tai on ollut se sukunimenään:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimeä Kullanen ei löytynyt kirjaston nimioppaista tai muista lähteistä. Nimi Kulla keskittyy Kokkolan, Vaasan ja Pietarsaaren ympäristöön. Sana kulla tarkoittaa kukkulaa ja kumpua.
Kurvi on alunperin karjalainen nimi. Paikannimissä Kurvi selitetään yleensä mutkaksi tai kaarteeksi, mutta henkilönnimenä sen katsotaan tarkoittavaa kuore eli norssi -nimistä kalaa, jota Etelä-Karjalassa nimitetään kurviksi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000
|
| Onko teillä tietoa sukunimestä Heldan alkuperästä ja Suomeen tulosta? |
311 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Heldan on tai on ollut Suomessa alle 51 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Valitettavasti kirjaston nimioppaista tai muistakaan lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. |
| Luen parhaillaan kirjaa suomalaisista ns. suomalaismetsissä. Ruotsiin ja Norjaan muutti aikoinaan tuhansia / kymmeniätuhansia suomalaisia Savosta ja muualtakin… |
584 |
|
|
|
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm |
| Mitä sukunimi Paajanen tarkoittaa? |
822 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paajanen” sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Tietoja nimestä on 1500-luvun puolivälistä alkaen Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Paikoin vanhat kirjoitusasut voitaisiin lukea Paija tai Paja –nimiksi. Vuonna 1998 Suomessa on asunut 1930 Paajasta. |
| Onko sukunimi Keurulainen lähtöisin Keuruulta? Jos ei ole niin mistä? |
716 |
|
|
|
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000) |
| Mistä sukunimi Pöllönen on saanut alkunsa? |
1201 |
|
|
|
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet |
| Mikä on ”Souru” -paikannimen alkuperä? |
767 |
|
|
|
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Mitä tarkoittaa sana pöykiö (sukunimi, osana paikannimiä, esim. Pöykiö(n)niemi)? |
656 |
|
|
|
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt. |
| Sukunimi Glasin; alkuperä ja levinneisyys? |
620 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Glasin on tai on ollut sukunimenä vain alle 25 suomalaisella. Valitettavasti lähteistämme ei löytynyt tietoa nimen taustoista.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1 |
| Sukunimien Sainio ja Sainiemi alkuperä ja merkitys? |
688 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, Sainio nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä maamme lounaisosassa sekä myös Itä-Suomessa. Ensimmäisiä nimenottajia oli Frans Viktor Sillberg, joka näin liittyi ylioppilasnuorison keskuudessa alkaneeseen sukunimien suomalaistamisliikkeeseen. Sainioksi on myöhemmin muutettu myös nimiä Iivari, Jakobsson, Karenius, Mariantytär, Salonius ja Sonninen.
Taivassalossa ja Halikossa on tavattu sana sainio merkityksessä reki, ajoreki, Satakunnassa saini on ollut kirkkoreki, leveä reki; näiden sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa.
Mikkosen teoksen mukaan meillä tunnetaan sukuniminä myös Saynyola, Saini, Sainiala,... |
Kysy kirjastonhoitajalta