| Kysyisin mikä on sukunimen Surakka alkuperä? Entä Erkkilä? |
4338 |
|
|
|
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla... |
| Mitä tarkoittaa sukunimeni: Korhonen? |
10625 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Korhonen” tai sen muunnelmista ovat 1540-luvulta. Sukunimeä on pidetty vahvasti savolaisena, koska jo 1500-luvulla Korhosia on asunut Savossa runsaasti. Koska nimi on noin vanha, mitään täyttä varmuutta sen alkuperästä tai syntymisajasta ei pysty sanomaan. Niinpä edellä mainitut merkityksetkin ovat vain arveluja.
|
| Pikku muutettu sukunimeksi Vähänen 1900 luvulla.esim Johan Pikku.Onko Pikku ollut sukunimi ja missä esiintyy.Onko Pikku ollut sotilasnimi.Missä esiintyy… |
1156 |
|
|
|
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (... |
| Mistä Salmela sukunimi on lähtösin? Mitä tarkoittaa Salmela? |
2467 |
|
|
|
Salmela-nimi ei ilmeisesti tarkoita varsinaisesti mitään vaan on useimmiten peräisin asuinpaikan nimestä. Salmela nimi on yleistynyt sukunimenä vasta 1800-luvun lopulta lähtien. Nimeä suosivat 1900-luvun alussa ruotsinkielisten nimien suomentajat. Ainakin Strand-, Mironow-, Spännar- ja Stenholm-nimiset henkilöt ovat suomentaneet nimensä Salmelaksi. Tällä hetkellä Suomessa elää 5393 Salmela-nimistä henkilöä.
Lähde: Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkala, Sirkka Paikkala. Teoksessa Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki, 1988
tai
Suomelaiset sukunimet. Weilin+Göög, 1993
tai
Sukunimet. Otava, 2000
Väestörekisterikeskus
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Mistä Nurminen sukunimi on lähtöisin |
1596 |
|
|
|
Nurminen kuuluu 1800-luvun lopun uusiin nimiin. Se oli vielä 1900-luvun alun sukunimien otossa melko suosittu. 1900-luvun alussa Nurmisia asui linjan Kotka - Jyväskylä - Pori länsi- ja eteläpuolella lähes joka pitäjässä, runsaimmin Jämsässä, Hartolassa, Sysmässä, Hollolassa, Tampereen seudulla ja Nurmijärvellä. Sen sijaan 1800-luvun puoltaväliä vanhempia tietoja ei juuri ole: Jac. Nurminen 1848 Rautalampi. Nimen sisällön osalta viitataan kantasanaan nurmi. Nurmi yleistyi erityisesti 1800-luvun lupulla ja 1900-luvun alussa. Nurmi tunnetaan vanhana kylännimenä sekä talonnimenä. Nimen oletetaan pohjaavan nurmi-sanan yleiskieliseen merkitykseen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo. Sukunimet. Otava 2000, Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
|
| Haluaisin tietää mistä sukunimi Suhonen on tullut. Muistan joskus ala-asteella käyneeni Heurekassa ja siellä oli sukunimikirja. Mikähän se mahtaisi olla?… |
2464 |
|
|
|
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan Suhonen-nimestä seuraavaa:
Viipurin linnassa oli 1500-luvulla asemies nimeltään Maram Suha. Ja Parikkalassa on löytynyt maakirjoista nimi Ifwan Suchojoff, Pielisjärvellä taas Jöns Suhoin. Kyseseessä on siis savokarjalainen nimi, joka on levinnyt 1500-luvun lopulla Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
|
| Sukunimi Hirn? |
2061 |
|
|
|
Saksankielen substantiivi das Hirn tarkoittaa aivoja. Teoksessa Deutsche Namenkunde: Mit einer EinfÞhrung in die Familiennamenkunde, jonka tekijä on Max Gottschald ja uusin painos vuodelta 1982, viitataan nimen Hirn yhteydessä myös nimeen Horn, joka puolestaan tarkoittaa sarvea.
http://books.google.fi/books?id=FgHcPgx1QIYC&pg=PA252&lpg=PA252&dq=name…
|
| Mistä sukunimi Nuutinen on peräisin? Mitä se tarkoittaa? |
3883 |
|
|
|
Kirjan Sukunimet, jonka ovat toimittaneet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala ja joka on ilmestynyt v. 2000 mukaan sukunimi Nuutinen on kansankielinen muoto Knuutinen -sukunimestä. Se on lähtöisin pohjoismaisesta miehennimestä Knut. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että tämä etunimi merkitsee ylpeää tai reipasta, muinaissaksassa sana knuz merkitsee urheaa. Eniten Nuutisia asuu Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
|
| Mitä nimi Tomann tarkoittaa? |
1298 |
|
|
|
Nimi Tomann ja sen eri variaatiot kuten Toman ja Thomann esiintyvät pääosin sukunimenä, mutta sitä käytetään myös etunimenä. Sukunimeä tavataan Englannissa, Irlannissa ja entisen Tsekkoslovakian alueella.
Englannissa nimen jälkiosa -man (600-luvulle saakka -mann) oli ammattia kuvaava sana. Se tarkoitti palvelijaa, jonka herran nimi ilmeni nimen alkuosasta (tässä tapauksessa Tom tai Thom). Nimi Tomann ja sen variaatiot tarkoittavat siis Tomin palvelijaa. Tom puolestaan pohjautuu nimeen Thomas, joka on peräisin aramean kielestä ja tarkoittaa kaksosta. Sukunimen muotoja Thomasman ja Thomeman on tavattu 1300-luvulta lähtien, muotoa Toman 1600-luvulta lähtien.
Myös entisen Tsekkoslovakian alueella nimi Tomann on johdettu Thomas -nimestä.... |
| Knihtilä sukunimen alkuperä? Mitä tarkoittaa? |
1604 |
|
|
|
Knihtilä on siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Talonnimenä se on ollut varsinkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Nimi liittyy ammatinnimeen knihti tai nihti (ruotsiksi knekt), joka tarkoittaa asepalvelijaa tai vanginvartijaa. Aiemmin kirjurit käyttivät ruotsinkielisiä ammatinnimityksiä myös suomenkielisistä kirjattavistaan. Osa näistä nimityksistä siirtyi sukunimiksi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
|
| Olen jo pidempään yrittänyt selvittää sukunimeni historiaa. Isäni sukunimi on Kuusisto ja hän on Huittisten seudulta kotoisin ja äitini on Vampulasta ja hän… |
2408 |
|
|
|
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/... |
| Mitä sukunimeni Sekirkina tarkoittaa ja mistäpäin se alunperin tulee? |
1152 |
|
|
|
Kysyimme nimestä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastolta.
He kertovat, että missään heidän kirjastossa olevassa venäläisiä sukunimiä käsittelevissä hakuteoksissa ei mainita sukunimeä ”Sekirkin” (mask.) tai ”Sekirkina” (fem.).
Internetistä he sitä vastoin löysivät sivun, josta löytyi tieto, että nimi on venäläistä alkuperää tai valkovenäläistä, ukrainalaista… – lähde kertoo myös muista mahdollisuuksista. Nimen oletetaan olevan peräisin varhaisten kantajiensa nimestä, lempinimestä tai ammatista.
Edelleen sivu kertoo, että sukunimi ei ole Venäjällä kovin yleinen. Aristokraattien säätyyn kuuluvista pihkovalaisista pajareista sukunimeltään ”Sekirkin” on mainintoja 1500-1600 –luvun kronikoissa. Sukunimen historialliset juuret löytyvät... |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Lammervo? Muistan kuulleeni taannoin sen liittyvän jonkinmoiseen veden pyörteeseen... Kiitos! |
1294 |
|
|
|
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Lammervo. Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ei löydy selitystä sanalle lammervo.
Salon seudun sukututkijat ry:n sivulta löytyy tieto, että Jouko Nivalinna on tutkinut perniöläisiä sukuja. Luettelosta löytyy sukunimi Lammervo. Jouko Nivalinnaan saanee yhteyttä Salon seudun sukututkijoiden välityksellä
http://suvut.genealogia.fi/sssry/jvlsuvut.htm
http://suvut.genealogia.fi/sssry/topyhtey.htm
|
| Mitä nimi Lankinen tarkoittaa? |
2895 |
|
|
|
Lankinen on Lanki- ja Lankila-nimien tavoin kehittynyt sekä saksalaisten että ruotsalaisten käyttämästä Lang tai Lange -nimestä. Se tulee saksan sanasta lang eli pitkä. Lankinen-nimestä on tietoja Karjalan kannakselta ja Laatokan luoteisrannalta jo 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
|
| Kysyisin sukunimen Hovilainen historiaa ja mahdollista tarkoitusta. Suojattu sukunimi? Kiitos. |
1475 |
|
|
|
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
|
| Mistä sukunimi Ruuth peräisin? |
5453 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
|
| Mitä sukunimi Pantsar tarkoittaa? |
3735 |
|
|
|
Pantsar-nimen arvellaan kehittyneen sukunimeksi esimerkiksi sotilaalle tai asesepälle annetusta lisänimestä. Esimerkiksi Käkisalmen linnassa on maininta knekt Peer Pantzarista vuodelta 1618. 1700-luvulla esiintyy Pantzar tai Pantsar sotilasnimenä esimerkiksi Pohjanmaan, Turun läänin ja Kymenkartanon läänin rykmenteissä.
Lisää tietoa löydät esimerkiksi Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000).
|
| Mitä sukunimi Joona tarkoittaa? |
1299 |
|
|
|
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Kiinnostaisi tietää mitä sukunimi Keisu merkitsee ja mistä se on lähtöisin? |
2376 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukuniemt -kirjasta(2000)löytyy useampikin selitys nimelle. Keisu on mm. Iittiläinen talon- ja sukunimi, joka perustuu viljelysnimeen (keiso = "sarjakukkainen putkikasvi"). Saulo Kepsun kokoamassa teoksessa Pohjois-Kymenlaakson kylännimistä (198I) Kejsu on merkitty vuosilta 1860-66. Keisu-nimien alue löytyy myös pohjoisesta. Ylitorniolla on satoja vuosia vanhaksi sanottu Keisun talo, jonka mukaan asukkaat ovat ottaneet myös sukunimen. Pellosta löytyy niemi, jonka nimi on selitetty sanasta keisu, "mutkalle kasvanut mänty".
|
| Mikä on saastamoinen nimen alkujuuri |
4983 |
|
|
|
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-... |
Kysy kirjastonhoitajalta