| Onko mikään taho koonnut kirjoituksia ja kokemuksia (tai tietoja yleensä) luovutetulta alueelta lähtemään joutuneilta pojilta ja tytöiltä talvisodan syttymisen… |
480 |
|
|
|
Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu.
Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016)
Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana... |
| Luin noin viisi vuotta sitten kirjan, jossa kerrottiin nuoren tytön näkökulmasta sota-ajasta Petsamossa. Tyttö oli paikallisen nimismiehen tytär. Ymmärtääkseni… |
891 |
|
|
|
Etsimänne kirjailija on kaiketikin Naantalissa asuva Tuulikki Soini (s. 1929). Häneltä on ilmestynyt useampikin romaani, jotka sijoittuvat sota-aikojen Petsamoon.
Soinin teos Sotasaalis : Petsamon sotapäiväkirja (1997) on omaelämäkerrallinen päiväkirjaromaani nuoren tytön näkökulmasta. Olisikohan se etsimänne teos?Alla on linkki Sotasaalis-romaanin kuvailuun Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19536#.WdoNtGAUnSc
Soinin kolmiosaisen Petsamo-sarjan ensimmäinen osa Petsamo ilmestyi vuonna 1985. Sarjan toinen osa Petsamo, Suomen siirtomaa julkaistiin seuraavana vuonna, samoin kolmas osa Petsamon laulu.
Myös Petsamo-sarjasta löytyvät kuvaukset Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%... |
| Suomalaisten sotalastenkoti Sunnemossa? Lasten nimet ja opettaja |
548 |
|
|
|
Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.
Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä.
Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa.
Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se).
Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä... |
| Voiko olla totta ettei pääkaupunkiseudun kunnallisissa kirjastoissa ole seuraavaa teosta: Kuntakohtainen selvitys talvi-, jatko- ja lapinsodassa kaatuneista /,… |
526 |
|
|
|
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas... |
| Kysyn omia tietojani ja veljeni tietoja. Henkilöt Finska Barnhemmet Gamla Prästgården Norrtorp Sunnemo Råda Ja Barnhemmet Klingsbo Store Skedvi |
705 |
|
|
|
Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.
Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä.
Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa.
Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se).
Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä... |
| Onko Suomessa olemassa jotain paikkaa, esim. arkistoa, kirjastoa yms. mistä voisi saada tietoja sotarintamalla olleiden vaiheista ja mitä he ovat siellä… |
840 |
|
|
|
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
|
| Etsin kirjaa, jossa kerrotaan sodan 1939-44 aikana viihdytysjoukoissa yms. toimineista taiteilijoista. Kuulin, että sellainen olisi julkaistu 2000-luvulla… |
1028 |
|
|
|
Sota-ajan viihdytysjoukoista kertovia kirjoja on ainakin seuraavasti:
Suomi sodan jälkeen : pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen, 2015
Elämää juoksuhaudoissa : sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla / Helena Pilke ja Olli Kleemola
"Jees, teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy : sotateatterit 1941-1944 / Heikki Eteläpää, 2002
Kokonaismaanpuolustus : sisua ja sivistystä / Tapani Sarvanti, Timo Soininen (toim.), 2013
Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945 / Viljo Korpela, 1991
On elon retki näin, eli, Miten viihteestä tuli sodan voittaja : viihdytyskiertueita, kotirintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939-45 / Maarit Niiniluoto, 1995
Niiniluoto, Maarit
Ilta-... |
| Olen kuullut, että heti toisen maailmansodan jälkeen ei ole saanut matkustaa vapaasti Suomesta ulkomaille. Milloin kielto poistui ja mihin sääntö perustui? |
1921 |
|
|
|
Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947.
Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta.
Sotatilan aikana monia... |
| Suomesta vietiin sotalapsia pohjoismaihin. Osa jäi uusiin kotivaltioihinsa, suurin osa palasi. Tanska oli saksalaisten miehittämä. Mihin aikaan Tanskasta… |
1450 |
|
|
|
Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
|
| Mistä saan tietoja vaaristani sota-ajalta?? Kantakortit yms. |
20816 |
|
|
|
Kantakortin voi tilata arkistolaitoksen ylläpitämän Portti-verkkopalvelun kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Tietoa sivustolta:
Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta.
Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla.... |
| Monissa suomalaisissa toisen maailmansodan aikaisissa mitalien myöntökirjoissa on marsalkka Mannerheimin allekirjoitus eli sana "Mannerheim". Ovatko kaikki… |
5569 |
|
|
|
Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä.
Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja.
Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin.
Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan... |
| Saako mistään selville Ruotsin kummeja sota-ajalta. Isäni on ollut kaksi vuotias vuonna 1944, kun hänelle on hankittu kummi Ruotsista. Kummi pyysi valokuvan ja… |
720 |
|
|
|
Professori Aura Korppi-Tommola on käsitellyt tutkimuksessaan ”Ystävyyttä yli Pohjanlahden : Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942-1980” Ruotsin apua Suomen lastensuojelutyölle jatkosodan aikana ja raskaina jälleenrakentamisen vuosina.
Suomen Kansallisarkistoon on tallennettu Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimikunnan Keskusliiton sekä Sotakummivaliokunnan asiakirja-aineistoa, joista löytyy tietoja sotakummilapsista. http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
|
| Kuinka pitkä oli alakansakoulunopettajan äitiysloma keväällä 1941? |
1980 |
|
|
|
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja... |
| Löytyykö mistään vihkosta nimeltä HOPEATORVET, Asemiesiltojen ja toivekonserttien lukemisto, N:o 21 vuodelta 1943. Vihkosessa pitäisi olla juttu Rudolf… |
856 |
|
|
|
Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa.
Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
|
| Etelän media kirjoittaa, että "Auf Wiedersehen Finnland" tulipalokuvat ovat Rovaniemen palosta. Kuka niitä siellä filmasi? Olin luullut, että palokuvat, joita… |
819 |
|
|
|
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,... |
| On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… |
9667 |
|
|
|
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu... |
| Etsin kirjaa tai kirjoja taivalkoski sodassa tai lähdttämistäsaatietoa |
1225 |
|
|
|
Tässä ainakin yksi sopiva kirja: Isänmaan asialla : Taivalkoskelaiset sodassa (tekijät Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo, 1996). Kirjan voi lainata mm. Taivalkosken pääkirjastosta.
|
| Mistä löytäisin nuotit sota-ajan lauluun "Puuhellalla ajetaan" |
1985 |
|
|
|
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä, 2003
Solistiyhtye Suomi, 1984
|
| Haluaisin tietää lääketieteestä vuosina 1890-1920, lääkkeistä, menetelmistä, koulutuksesta ja käytännöistä erityisesti Britanniassa ja sotilaslääkärin työstä… |
1448 |
|
|
|
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800-1956 (1965).
Englanninkielisiä artikkeleita voi katsoa... |
| Onko kirjoitettu talvi- ja/tai jatkosodan ajalle sijoittuvia suomalaisia nuortenkirjoja? Entä 1920-30-luvuille? |
2174 |
|
|
|
Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat).
Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan... |
Kysy kirjastonhoitajalta