| Mitkä maat ovat vanhoja sivistysmaita? Ja mitkä nykyiset maat katsotaan sivistysmaiksi? |
1145 |
|
|
|
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa eteenpäin ”pimeän ajan” eli keskiajan synnyttämän... |
| Etsin Jukka Itkosen runoa, joka kertoo sudesta, lampaista ja lukemaan oppimisesta. Kirja on julkaistu ennen vuosisadan vaihdetta enkä sitä enää löytänyt… |
1457 |
|
|
|
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole... |
| "Sivistynyt ihminen ei kiroile". Onko kiroilemattomuus sivistyksen mittari? Miksi kiroileminen ei ole sivistynyttä? |
2633 |
|
|
|
Ilmaisulla ”sivistynyt ihminen” varmaankin tarkoitetaan ”kunnollista tai hyvin käyttäytyvää ihmistä”. Sivistys opillisena tietämyksenä ei sinänsä oikein mitenkään olla kytköksissä kiroilemiseen.
”Uudessa käytöksen kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1997) Sirkka Lassila on sitä mieltä, että ”[e]rilaiset hävyttömyydet ja kirosanat eivät kuulu hyvään keskusteluun. Eivät ylipäätään minkäänlaiseen keskusteluun” (s. 52). Lassila kritisoi etenkin nuorten kielenkäyttöä ja väittää voimasanojen olevan vain oman puheen ja olemuksen – arvatenkin Lassilan mielestä turhaa – pönkittämistä. Aikuisten kiroilua Lassila pitää paheksuttavana, koska lapset ja nuoret oppivat kiroilun heidän antamastaan esimerkistä.
Jari Tammi on puolestaan aivan eri linjoilla ”Suuren... |
Kysy kirjastonhoitajalta
