sitaatit

Tilaa aihepiirin sitaatit RSS-syöte
467 osumaa haulle. Näytetään tulokset 181–200.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä Lassi Nummen runosta on seuraava lainaus:" Kun ihminen lähtee sieltä, missä asui maan päällä, jokin lähtee myös sieltä missä hän yhä asuu, sisimmästäsi… 2565 Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta. Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän. Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi...
Mitä Dorothy sanoo suomeksi, kun englanniksi lause on "Toto, I have a feeling we're not in Kansas anymore. We must be over the rainbow!"? (lähde: L.Frank Baum,… 805 Baumin kirjassa Dorothy äimistelee pyörremyrskyn jälkeistä olinpaikkaansa sanaakaan sanomatta. Kysymyksen sitaatin on Dorothyn suuhun tuonut vasta Noel Langleyn, Florence Ryersonin ja Edgar Allan Woolfin käsikirjoittama ja Victor Flemingin ohjaama elokuva Ihmemaa Oz (The wizard of Oz, 1939). Vuonna 2009 julkaistun DVD-version suomenkielisellä tekstitysraidalla repliikki on käännetty näin: "Toto, minusta tuntuu, ettemme ole enää Kansasissa. Olemme varmaan sateenkaaren tuolla puolen!"
Piispa Olaus Magnuksen väitetään vuonna 1519 sanoneen näin: ”Denna stad har ett särdeles vackert och förmånligt läge, och ingen annan handelsplats i hela… 331 Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta. Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon...
Onko tätä suomennettu "Paradoxically, the ability to be alone is the condition for the ability to love"? 187 Goodreads sivuston mukaan kyse on Erich Frommen lausahduksesta. Erich Frommen kirja The Art of Loving on suomennettu nimellä Rakkauden vaikea taito. Sitaatin suomennos löytyy varmasti kirjasta. Helmet
Haluaisin tietää, mistä ovat peräisin seuraavat sitaatit: "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” ― Anais… 222 Sitaatti "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” on Anaïs Ninin teoksesta The Four-chambered Heart (1959, s. 18). Teosta ei ole suomennettu. Françoise Sagan tunnettiin viehätyksestään vauhtiin ja hienoihin autoihin. Hyvin kuuluisa on myös usein siteerattu Saganin lausahdus "Quitte à pleurer, je préfère pleurer dans une jaguar que dans un autobus." (“Money may not buy happiness, but I’d rather cry in a Jaguar than on a bus.”, "Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin linja-autossa."). Valitettavasti siitä ei kuitenkaan löydy tietoa, missä yhteydessä hän on näin lausunut. E-kirjoina luettavissa olevista Saganin teoksista lausahdusta ei löytynyt. https://...
Oliko Kapteeni ahabin viimeiset sanat kuinka suomenettu? (From hell's heart I stab at thee! For hate's sake I spit my last breath at thee!) 589 Herman Melvillen Moby Dick on suomennettu kahteen otteeseen. Antero Tiusasen tuoreempaa suomennosta (Otava 2002) ei ollut kirjastossa vapaana, mutta Seppo Virtasen ensimmäisessä suomennoksessa (WSOY 1956) Ahabin viimeiset sanat kuuluvat näin (s. 642): "Sinua minä lähestyn, sinä kaiken hävittävä mutta aina häviävä valas, viimeiseen asti minä pidän sinusta kiinni kynsin hampain, helvetin sydämestäkin minä isken sinua, vihan tähden minä puhallan viimeisen henkäykseni vasten kasvojasi! Upota kaikki ruumisarkut ja ruumisvankkurit samaan kurimukseen! Ja koska kumpikaan niistä ei voi tulla minun osakseni, niin anna minun sitten hinautua riekaleiksi, kun olen vielä sinun vanavedessäsi, sinuun sidottuna, sinä kirottu valas! Näin minä sinkoan...
Missä teoksessaan Sidonie-Gabrielle Colette kirjoittaa: Älä kosketa sormellasi perhosen siipeä (Ne touche pas du doigt l’aile de ce papillon)? 181 Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44. La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu. https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577 https://kansalliskirjasto.finna.fi/    
Sain niin hienosti vastauksen edelliseen kysymykseeni, että uskallan kysyä tätäkin. Kyse on Bertolt Brechtin tekstistä, mutta en tiedä mistä teoksesta se on… 216 Englannin- ja italiankielisissä käännöksissä itsenäiseltä aforismilta vaikuttava miete on alun perin osa laajempaa tekstikokonaisuutta. Se on peräisin Brechtin Arbeitsjournal-päiväkirjaansa 13.8.1942 kirjoittamasta osuudesta: "bei adorno diskutieren horkheimer, pollock, adorno, marcuse, eisler, stern, reichenbach, steuermann über HUXLEYS 'brave new world'. den h[uxley] beunruhigen einige phänomene der neuzeit. er stellt ein absinken der kulturellen bedürfnisse fest. je mehr iceboxes, desto weniger huxley. wenn man die körperlichen bedürfnisse allzusehr befriedigt (vizepräsident wallace hat bereits ein glas milch für alle menschen in aussicht gestellt), leiden die geistigen bedürfnisse. das leiden hat die kultur geschaffen;...
Olen suomentaja ja tarvitsisin yhtä suomenkielistä sitaattia, koska kirja pitäisi saada kohta painoon. En saa kuitenkaan nyt lainaksi mistään Nassim Talebin… 267 Suomenkielisessä kirjassa ( Taleb, Nassim Nicholas: Antihauras. Suom. Kimmo Pietiläinen. 2013. Terra Cognita.) sitaatti on sivulla 189. "Käsitykseni modernista stoalaisesta tietäjästä on ihminen, joka muuntaa pelon järkevyydeksi, tuskan informaatioksi, virheet uusiksi aluiksi ja halun toimeen ryhtymiseksi."
Yritän selvittää, kuka on alkujaan suomentanut Heinrich Heinen kuuluisan kohdan näytelmästä Almansor: "Missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä… 927 Fennican mukaan näytelmää ei ole julkaistu suomeksi, tässä hakutuloksessa löytyy Heinrich Heinen suomennettu kaunokirjallisuustuotanto, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm Almansor saksankielisenä löytyy Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm Hassan. Das war ein Vorspiel nur, dort wo man Bücher Verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen. (Almansor, 243-244) Suomennos löytyy myös muodossa: Se oli vasta pelkkää alkusoittoa; kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. Esim. Euroopan unionin Euroopan historian talon oppiaineistosta, https://historia-europa.ep.eu/sites/default/files/Discover/EducatorsTea… Lause on kaiverrettu Berliinissä...
Kenen runo : Siis kuule sä neuvoa ystävän: mitä rakastat kaikista enemmän se kiireimmin heitä sä luotasi pois kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. Jos muutu… 253 "' -- Siis kuule sa neuvoa ystävän: / mitä rakastat kaikista enimmän, / se kiireimmin heitä sa luotasi pois / kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. / Ja jos muutu ei kohtalos siitä, / ei vielä sun uhrisi riitä.'" on yksi V. A. Koskenniemen runon 'Polykrates ja hänen ystävänsä' yhdeksästä säkeistöstä. Se on Koskenniemen tekstissä loppuosa Egyptin kuninkaan ystävälleen Polykrateelle kirjoittamasta viestistä (säkeistöt 4-6). Alun perin runo julkaistiin Koskenniemen vuonna 1917 ilmestyneessä kokoelmassa Elegioja.
Olen sukututkija ja kiinnostunut tällä hetkellä ripillepääsyjuhlista 1800-luvun lopulla. Nykysuomen sanakirjassa (1956) on `rippipyhä` -hakusanan kohdalla… 385 Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä. Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin...
Mikä oli Senecan runo, jonka Mariska lausui Vain elämää -ohjelman lopussa? Siinä puhuttiin elämästä ja rakkaudesta. 1660 Kyseessä oli ilmeisesti katkelma Senecan teoksesta Elämän lyhyydestä (Otava 2018). Seneca-sitaatteja löytyy Internetissä suomeksi esim. osoitteesta http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit1.ht… ja englanniksi osoitteesta https://www.goodreads.com/author/quotes/4918776.Seneca.  
Kuinka on suomennettu seuraava kohta Daphne du Maurierin romaanissa Rebecca (ilmeisesti luvussa 5): "I wish I was a woman of about thirty-six, dressed in black… 235 Helvi Vasara on kääntänyt kysymyksessä mainitun kohdan Rebekan viidennestä luvusta näin: "Toivoisin olevani kolmekymmentäkuusivuotias rouva", [sanoin hurjasti, sillä muistin vielä hänen naurunsa ja annoin hienon käytöksen mennä taivaan tuuliin], "ja että ylläni olisi musta silkkipuku ja kaulassani helminauha."
Kuuluuko Adolf Ivar Arwidssonin lausumaksi väitetty lause suomeksi "ruotsalaisia emme ole..." vai "ruotsalaisia emme enää ole..."? Olen kuullut molemmista… 2888 Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisun Adof Ivar Arwidssonista kertovassa artikkelissa kerrotaan, että tämä lause on "epähistoriallinen ja perustuu J. V. Snellmanin 1861 esittämään kärjistykseen Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimestä." Artikkelin mukaan lause kuuluu näin: "ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia". Kansallisbiografian artikkelit ovat vapaasti luettavissa yli 120:ssä julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa, mm. tämä artikkeli Arwidssonista: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/...
Pari suomennoskysymystä: Eckhart Tollen teoksesta Stillness Speaks, 2003 on otettu lainaus: “Life has no opposite. The opposite of death is birth. Life is… 236 Kaivattu lainaus löytyy kirjan 9. luvusta Kuolema ja ikuisuus: "Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista." (s. 115)
Onko Haanpäältä tämä lause: Järki on peto. 270 Pentti Haanpään novellissa Kaiken vanhan kohtalo (1948) Antti Maa pohtii kristinuskoa järjen valossa. ”Vanha saarnamies” toistaa Antille novellissa useaan kertaan: ”Järki on peto, järki on peto.” Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018, ss. 275 – 280)
Tällainen muistovärssynä käytetty säe mainitaan Aleksis Kiven kirjoittamaksi: ”Onnellinen hän, joka painaa pään iankaikkisen isän syliin”. 858 Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi." Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista. http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k…
Mistä löydän, kenen sitaatti on: Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdentaminen itsestäänselviltä… 236 Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13. "Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Kenen sitaatti on tämä ja mihin sillä viitataan? "On helppo olla herttainen kun onnen lähde on syvä". 175 Emme valitettavasti saaneet selville sitaatin kirjoittajaa.