| “Niin ehkä tosiaan katse, kosketus, ihmisen lämpö riittää elämäksi, koska sen on pakko riittää. Vain aavistus, tunne toisen ihmisen, kaltaisensa,… |
435 |
|
|
|
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)... |
| Kenen ja mistä teoksesta on sitaatti: "Totuus ei pääty tomaatin hintaan"? Käytettään samankaltaisella ajatuksella kuin Truth is out there ... |
289 |
|
|
|
Aloitin hitusen "hakuammunnalla" googlaamalla "totuus ei pääty tomaatin hintaan". Näin löysin Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun artikkelin, jonka perusteella kyseessä voisi olla kirjailija Gabriel García Márquez.
Uusi haku (Gabriel Garcia Marquez quotes) johdatti kaupalliselle sivulle, josta löytyy seuraava sitaatti:
Garcia Marquez and his friend Plinio Apuleyo Mendoza discuss his work in a similar way, "'The way you treat reality in your books... has been called magical realism. I have the feeling your European readers are usually aware of the magic of your stories but fail to see the reality behind it...' 'This is surely because their rationalism prevents them seeing that reality isn't limited to the... |
| Olet pummi tai kuningas kukaties kumpaakin tanssittaa viikatemies mikä alkuperä tällä sanonnalla |
362 |
|
|
|
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä... |
| Terve! Mistä Mozartin aariasta Richard Strauss on todennut seuraavaa: love in its most beautiful purest forms speaks to our feelings Kiitos! |
1105 |
|
|
|
Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart |
| Tarvitsisin kirjasuomennosta varten tiedon, onko George Bernard Shawilta suomennettu ao. sitaatti, ja jos on, missä teolsessa se on ja kuka sen on suomentanut:… |
325 |
|
|
|
Kysymyksen Shaw-sitaatti sisältyy Hannu Tarmion kokoamaan aforismikokoelmaan Elämänviisauden kirja - valitettavasti ilman tietoa kääntäjästä: "Runojen suomentajat on kirjattu, proosamuotoisten ajatusten ja aforismien suomentajia ei. Se ei johdu epäkunnioituksesta suomentajien työtä kohtaan, vaan siitä että tehtävä on mahdoton. Olen vuosien mittaan kääntänyt itsekin satoja, mutta en pysty niitä enää jäljittämään jne. Tätä kirjaa koottaessa ovat minua kääntäjinä avustaneet Jorma Etto ja Seppo Loponen. Tuntemattomien kääntäjien aiempina aikoina suomentamia ajatuksia olen monessa tapauksessa joutunut korjaamaan ja hiomaan."
Järkevä ihminen sopeuttaa itsensä maailmaan; järjetön yksilö sopeuttaa maailman itseensä. Siksi kaikki kehitys on... |
| Miten mahtaa kuulua Shakespearen Halmetin suomennossa kohta "The lady doth protest too much, methinks"? Näytös 3 kohtaus 2, Matti Rossin suomennoksesta. |
399 |
|
|
|
Kyseinen repliikki William Shakepearen Hamletin kolmannen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu Gertrudelle. Matti Rossi on suomentanut repliikin näin: "Kuningatar vannoo liikaa".
Shakespeare William: Hamlet (suom. Matti Rossi, WSOY, s.143) |
| Mitenhän kuuluu suomennettuna seuraava säe Shakespearen Measure for Measure -näytelmästä (Mittä mitasta suom. Tiina Ohinmaa): "Our doubts are traitors / And… |
193 |
|
|
|
Tiina Ohinmaan suomennoksessa ko. kohta William Shakespearen näytelmässä Mitta mitasta (WSOY, 20005, s. 42)kuuluu näin:
Uskon puute on kuin petturi, se huijaa meiltä / voiton panemalla luovuttamaan kesken pelin.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1126/pg1126.html |
| Onko tämä Quasimodon tekstiä vai ”väärennös”? Löytyy mm. Positiivareiden ja Kaarina Davisin julkaisemana (2013 blogi) Quasimodon nimellä: ”Ja äkkiä on ilta… |
1455 |
|
|
|
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito... |
| Onko Göran Tunströmin runoja suomeksi, esim ’När mammor dör då förlorar man ett av väderstrecken. Då förlorar varannat andetag, då förlorar man en glänta. När… |
497 |
|
|
|
Kysymyksen Tunström-sitaatti ei ole runo, vaan katkelma romaanista Berömda män som varit i Sunne. Suomeksi teos on julkaistu Arto Häilän suomentamana nimellä Kuuvieras.
"Kun äidit kuolevat, ihmisiltä katoaa yksi ilmansuunta. Silloin katoaa joka toinen hengenveto, kokonainen aukea. Kun äidit kuolevat, kaikkialla kasvaa vesakkoa." (s. 41-42) |
| 1700-luvulla elänyt kirjailija Samuel Johnson on sanonut, että kun on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään, sillä Lontoossa on kaikkea, mitä elämä… |
531 |
|
|
|
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että... |
| Kuka on sanonut:Suuttuminen on hetkellistä hulluutta. |
273 |
|
|
|
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen". |
| Missä kohti Raamatussa on lause:"Maasta sinä olet tullut ja maaksi pitää sinun tulla?" |
4479 |
|
|
|
Hei,
Ei ihan sanasta sanaan, mutta lähes tuo kohta löytyy 1. Mooseksen kirjasta 3:19. Vanhan 1933 käännöksen mukaan se kuuluu: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
1992 käännöksen vastaava kohta kuuluu: "Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat." |
| Kummityttöni on tänä keväänä valmistunut oikeustieteellisestä tiedekunnasta, ja haluaisin hänen korttiinsa jonkin aiheeseen sopivan latinankielisen sitaatin… |
550 |
|
|
|
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari... |
| Jääköön ( käsi?) siihen mitä tänään teet, ( jalka ?)yöhön kulkemaan... |
235 |
|
|
|
"Käsi jääköön siihen mitä tänään teet, / jalka tiehen kulkemaan" on peräisin Tuomas Anhavan esikoiskokoelmaan Runoja (Tammi, 1953) sisältyvästä runosta Ero. |
| Minä vuonna on esitetty ensimmäinen Kummeli-jakso, jossa esiintyy legendaarinen "Mikä täällä haisee? -MINÄ!"? Ja monessako jaksossa tuo oli? |
382 |
|
|
|
"Mikä täällä haisee? - Minä!" on Kummeli-elokuvasta Kultakuume. Tuomas Marjamäen Kummeli : erittäin hyvin sanottu -kirjan TV-jaksojen sketsilistauksista en siitä löytänyt mainintaa.
Kummeli - Kultakuume - Täähän on BX:n tuulilasi - YouTube |
| Alkuvuodesta ilmestyi mieskirjailijan romaani (muistaakseni esikoinen), joka oli melko filosofisesti suuntautunut. Jostakin arvostelusta luin (ehkä Hesari)… |
203 |
|
|
|
Tämän vuoden puolella julkaistut uutuusromaanit ovat niin hyvin liikkuvaa aineistoa, etten onnistunut saamaan käsiini potentiaalisista ehdokkaista ainoatakaan, joten jouduin harmikseni jäljittämään kysymyksen romaania kirja-arvostelujen avulla. Tutkimistani lehtiarvosteluista lähimmäs kysyjän ei-sanatarkkaa tekstilainausta päästiin Helsingin sanomissa 5.3. julkaistussa Anna Järvisen "arvoitukselliseksi autofiktioksi" luonnehditun esikoisromaanin Uni viime yönä esittelyssä: "Kaikki tärkeältä tuntuva katoaa herkästi eikä jätä juuri jälkeäkään."
Joudun siis tarjoamaan Järvisen Unta viime yönä, vaikkei se kysymyksessä asetettua ehtoa mieskirjailijasta täytäkään, ja jään odottamaan parempia ehdotuksia kevään... |
| Minkä puheen yhteydessä Mauno Koivisto sanoi: "Meistä kaikista ei voi tulla samankaltaisia ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa." |
550 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986 |
| Mistä löytäisin kylmästä sodasta kertovan lausahduksen "Se oli hyvää aikaa" ? |
195 |
|
|
|
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot |
| Tarvitsisin suomennosta Molièren Ihmisvihaajasta, luultavasti kolmannen näytöksen neljännen kohtauksen lopusta. Ranskaksi kohta kuuluu näin: "Alceste, il faut… |
238 |
|
|
|
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään." |
| Marguerite Yourcenarin romaanista Armonlaukaus tarvitsisin lauseen, joka menee sunnilleen näin vapaasti käännettynä: Ystävyys on enen kaikkea varmuutta siitä,… |
295 |
|
|
|
Inkeri Tuomikoski on suomentanut Yourcenarin virkkeen "L'amitié est avant tout certitude, c'est ce qui la distingue de l'amour." seuraavasti: "Ystävyys merkitsee samaa kuin varmuus, se juuri erottaa sen rakkaudesta." - Marguerite Yourcenar, Armonlaukaus (WSOY, 1988), s. 27 |
Kysy kirjastonhoitajalta