| Mahtaako tämä usein esitetty tarina pitää paikkansa? Kenelle sanoi ja koska? Tarina kertoo, että toisessa maailmansodassa Saksan aloitettua hyökkäystoimet… |
441 |
|
|
|
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill... |
| Onko johonkin koottuna kirjojen viimeiset lauseet? |
185 |
|
|
|
"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta. |
| John Steinbeckin kirjassa "Matkalla Neuvostoliitossa" - näin oletan - on kohta, joka menee englanniksi näin: Wherever we have been in Russia... the magical… |
154 |
|
|
|
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy kirjan 7. luvun alusta. Olli Mäkisen suomentamana se kuuluu näin: "Missä me Neuvostoliitossa olimmekin, [Moskovassa, Ukrainassa taikka Stalingradissa,] sukelsi taikasana Gruusia tavan takaa esiin. Ihmiset, jotka eivät olleet koskaan olleet siellä eivätkä ehkä koskaan pääsisikään sinne, puhuivat Gruusiasta jotenkin kaihoten ja suuresti ihaillen." (s. 140) |
| Erilaisissa artikkeleissa ja verkkosivuilla mainitaan Ernst Hemingwayn todenneen, että “There are only three sports: bull fighting, motor racing, and… |
179 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on jo pitkään kulkenut Ernest Hemingwayn nimissä, mutta on täysin mahdollista, ettei hän koskaan ole näin sanonut – saatikka kirjoittanut. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole onnistunut esittämään sen kiistatta Hemingwayhin kytkevää lähdeviittausta.Härkätaistelun, autourheilun ja vuorikiipeilyn yhdistävän "Hemingway-sitaatin" todennäköisin lähde lienee autoihin erikoistunut amerikkalaiskirjoittaja Ken Purdy, joka 27.7.1957 Saturday Evening Post -lehdessä julkaistussa novellissaan Blood sport sanaili seuraavasti: "'There are three sports that try a man,' she remembered Helmut Ovden saying, 'bullfighting, motor racing, mountain climbing. All the rest are recreations.' Ernest Hemingway on tiettävästi ollut Purdyn... |
| Mistä kirjasta on seuraava lainaus: Muistaakseni se on jostakin Kalle Päätalon kirjasta. Sanoja on kivityömies Lahti. ”Minusta taas on alkanut näyttää, että… |
141 |
|
|
|
Lahden Erkki, vakaa kivityömies, lausuu nämä sanat Kalle Päätalon kirjassa Pyynikin rinteessä, kolmannen luvun neljännessä osassa: – Minusta on taas alkanut näyttää, että arkkitehti opettaa kohta meitä rukoilemaan! Ettekö ole pannut merkille, miten tärkeän näköisenä sovittelee sormiensa päitä vastakkain. Seuraava vaihe on, kun antaa sormiensa lipsahtaa toistensa ohi... (s. 100) |
| Haluaisin tietää, miten William Shakespearen näytelmässä "The Two Gentlemen of Verona" (en ole varma, mikä sen nimi on suomeksi) on suomennettu kohta "In love,… |
388 |
|
|
|
Kyseinen sitaatti on William Shakepearen näytelmästä Kaksi nuorta veronalaista (The Two Gentlemen of Verona), sen viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1910 kyseinen kohta kuuluu näin: PROTEUS.Lemmess' / Ei ystävää.SILVIA.Ei, totta, Proteuksella.https://www.gutenberg.org/cache/epub/44839/pg44839-images.htmlLeena Tamminen suomensi nämä rivit näin: PROTEUSKuka rakkaudessa / muka kunnioittaa ystävää?SILVIAKaikki paitsi Proteus.William Shakespeare: Kaksi nuorta veronalaista (suom. Lenna Tamminen, WSOY, 2005, s. 130) |
| Tarvitsisin apua, tai täsmennystä, erään Nietzsche-sitaatin kanssa. Etsin sitaatin ”Ja kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun” suomentajaa ja… |
737 |
|
|
|
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun." |
| Maalatessani tartun tähän hetkeen ja siirrän sitä tulevaan Maalatessani teen katoavaa pysyväiseksi, ojennan kättäni ajan yli |
154 |
|
|
|
Löysin lainauksen netistä rajaamalla tulokset täsmä hakuun. Lauseet on julkaistu Tapiolan lähiseudun asiakaslehdessä 3/2005 ja liittyy Ellan ja Heli-Minttu Hyppäsen Näyttelyyn Tapiolan kirkon aulatiloissa 1.4.–31.4.2005. Linkki lehteen |
| Tuntemattomassa sotilaassa sanotaan: "Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat". Tarkoitetaanko tässä, että hoidetaan vain pakolliset asiat,… |
2479 |
|
|
|
Ensimmäinen vaihtoehtosi lienee lähempänä totuutta. Lauseelle etsittiin englanninkielistä vastinetta ja silloin lausetta tulkittiin näin: Se kuvastaa tapaa toimia; työt hoidetaan kunnolla, mutta sen lisäksi ei tarvitse patsastella tai pokkuroida. Kilpailun kaunokirjallisen sarjan tarkin ja kuvaavin käännös oli ”When duty calls, we react, when bunk calls, we relax.” – Petri Linja-aho Eli kirjaimellisesti: Kun velvollisuus kutsuu, me reagoimme, kun sänky kutsuu, me rentoudumme.Turun sanomat 26.4.2012Tuntematon sotilas -käännöskilpailu |
| Miten menee Shakespearen runo Mikä luomus onkaan ihminen? |
267 |
|
|
|
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri... |
| Miten Hamletin kohta "And each particular hair to stand on end, Like quills upon the fretful porpentine" on suomennettu Paavo Cajanderin käännöksessä? Entä… |
115 |
|
|
|
Kyseiset rivit ovat Hamletin ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 ne kuuluvat näin: "Ja joka hiuskarvan pystyyn nostais / Kuin hurjan piikkisian harjakset."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMatti Rossi on suomentanut saman kohdan seuraavasti: "(---) niin että hiukset nousisivat pystyyn / kuin raivostuneen piikkisian piikit."William Shakespeare: Hamlet (suom. Matti Rossi, 2013) |
| Miten " I am not your justification for existence " on suomennettu Margaret Atwoodin kirjassa Orjattaresi? |
324 |
|
|
|
Matti Kannosto on suomentanut kyseisen Orjattaresi-romaanin 20. luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa esiintyvän lauseen näin: "En minä rupea olemaan sinun olemassaolonoikeutuksesi, -- ". |
| Mikä runo kyseessä? Siinä mainitaan jotenkin niin että "otin hyllystä maljakon ja selasin sitä". |
145 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajista tunnistanut sitaatin lähdettä. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi runon? |
| Mistä teoksesta on sitaatti, joka menee jotakuinkin näin: "Elämä elämän päälle ladottuna on liian vähän ihmiselle." |
121 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut sitaattia. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä se on peräisin? |
| " Once you've accepted your flaws, no one can use them against you. " Onko tätä suomennettu? Kenen sitaatti? |
120 |
|
|
|
Goodreads.com-sivuston mukaan kyseessä on George R. R. Martinin kirjoittama lause, jonka lausuu hahmo Tyrion Lannister Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa. Kirjasarjan on suomentanut Satu Hlinovsky. Kollegani muisti, että lause saattaisi esiintyä ensimmäisessä osassa Miekkamyrsky. Kirjan voit lainata Helmet-kirjastosta.Kirjasarjaan perustuva televisiosarja Game of thrones puolestaan on esitetty suomeksi tekstitettynä. Hypable-sivuston mukaan sama asia on muotoiltu tv-sarjassa (S01E01, Winter is Coming) näin: “Let me give you some advice, bastard. Never forget what you are. The rest of the world will not. Wear it like armor, and it can never be used to hurt you.”Lähteet:Goodreads.com. https://www.goodreads.com/quotes/tag/tyrion-... |
| Kuka kirjoitti: ” Ei kirjoittaminen ole kovaa, ei kovempaa kuin ojan kaivaminen”? |
144 |
|
|
|
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers |
| Miten tämä lainaus on suomennettu C. S. Lewisin kirjassa Mere Christianity: “Good and evil both increase at compound interest. That is why the little decisions… |
193 |
|
|
|
Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei... |
| Miten on suomennettu "The end is where we start from" runossa, joka on alkup. nimeltään Little Gidding, teoksessa T. S. Eliot: Autio maa: neljä kvartettia ja… |
297 |
|
|
|
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin viidennestä runosta Little Gidding seuraavasti:"Siinä on loppu mistä me lähdemme matkaan."Juha Silvon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin:"Lopusta me aloitamme."T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettiä ja muita runoa (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Sinikka Kallio-Visapää et al., 1972, s. 176)T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 1979, s. 83) |
| Mistä on teksti joka alkaa: Näyttäkää minulle maailmassa ihminen joka tuntee pilvet ja rakastaa niitä enemmän kuin minä. Tai näyttäkää minulle mikä on… |
283 |
|
|
|
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter... |
| Miten on suomennettu "Experience Is the Name Everyone Gives to Their Mistakes" Oscar Wilden näytelmässä Lady Windermeren viuhka? |
159 |
|
|
|
Lady Windermeren viuhka on kyllä suomennettu teatterikäyttöön ja meillä näytelmää on esitetty, mutta painettuna sen käännöksiä ei ole julkaistu. Näytelmätekstin ovat suomeksi tulkinneet ainakin Eino Palola ja Kersti JuvaKysymyksen Wilde-sitaatin voi kuitenkin löytää suomeksi useasta aforismeja ja lentäviä lauseita sisältävästä kirjasta. Esimerkiksi Maunu Sinnemäen toimittama Lentävien lauseiden sanakirja esittää sen tällaisessa muodossa: "Kokemus on nimi, jonka ihmiset antavat erehdyksilleen." Jarkko Laineen toimittama Lentäviä lauseita taas muotoilee sen näin: "Kokemus on vain nimi jonka annamme virheillemme." |
Kysy kirjastonhoitajalta