sitaatit

Tilaa aihepiirin sitaatit RSS-syöte
478 osumaa haulle. Näytetään tulokset 261–280.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten nämä otteet Paavo Haavikon runoista mahtavat kuulua suomeksi: Politik, att göra det möjliga tills det till slut blir omöjligt JA Stormakterna skriker, im… 395 Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II: 8. Politiikka, mahdollisen tekemistä      lopulta mahdottomaksi. 14. Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa                                     kahlehdittuina.      Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Miten mahtaa kuulua suomeksi seuraava lainaus Vladimir Nabokovin teoksesta Puhu, muisti: "En sommarmorgon in min barndoms legendariska Ryssland gick min första… 275 Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta: "Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Kenen runoilijan omakuva sisältää säkeet: on paksu nahka läskipohjanahka - - - äkämän nostaa 837 Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka. "On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
Mistä Max Blecherin kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä julkaistua suomennosta: ”En gång började det brinna i biografen. Filmremsan… 211 Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu.
Mistä Coetzeen kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä suomennosta: ”Vem kan för övrigt säga om de känslor han skriver om i dagboken… 277 Kysymyksen alun perin englanninkielinen Coetzee-sitaatti on peräisin Scenes from provincial life -trilogian toisesta osasta Youth: "Besides, who is to say that the feelings he writes in his diary are his true feelings? Who is to say that at each moment while the pen moves he is truly himself? At one moment he might truly be himself, at another he might simply be making things up. How can he know for sure? Why should he even want to know for sure?" Ruotsinkielinen lainaus on Thomas Preisin käännöksestä Ungdomsår : scener ur ett liv i provinsen: 2. Kirjan suomentaja Seppo Loponen tulkitsi samaisen tekstikohdan seuraavasti: "Kuka sitä paitsi voi sanoa, että hänen päiväkirjaan kirjoittamansa tunteet ovat hänen todellisia...
Tällaiseen C.S. Lewisin Sanontaan etsin lähdettä: "I believe in Christianity as I believe that the Sun has risen not only because I see it but because by it I… 299 Tämä lausahdus on peräisin Lewisin esseekokoelmaan The weight of glory and other addresses sisältyvästä esitelmästä "Is theology poetry?" Matias Pehkonen on suomentanut sitaatin Kristillisessä lääkärilehdessä 1/2016 julkaistuun artikkeliinsa "Lääketieteen syvintä olemusta etsimässä" seuraavasti: "Uskon kristinuskoon kuten uskon auringon nousseen: ei pelkästään siksi että näen sen, vaan koska sen paistaessa näen kaiken muun." (s. 25)
Mistäköhän teoksesta seuraava sitaatti mahtaa olla peräisin? ”Elämän antaminen toiselle on sitä, että on täynnä pyhää ihmettelyä ja kunnioitusta toisen ihmisen… 221 Kysymyksen Vanier-sitaatti on peräisin Anna-Maija Raittilan suomentamasta teoksesta Murrettu ruumis (vuoden 1989 painoksessa s. 58, 1995 s. 65).
Tarvitsisin lähdetietoja, joita en ehdi enää itse tarkistaa suoraan teoksesta, mutta mahtaakohan tämä Augustinuksen sitaatti löytyä esimerkiksi Jarkko Laineen… 382 Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä. Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena...
Onko Minna Canthin lausahdukselle, "Kaikkea muuta, paitsi nukkuvaa, puolikuollutta elämää", kirjallista lähdettä? Yritän löytää juuri sitä kirjaa, tai… 15093 Kysymyksen sitaatti on Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884. Kirje sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. "Olen ollut täällä nyt aivan yksin. Annikin [Canth] on Kurkiharjussa. Tuo tietysti on outoa ja ikävää, mutta ainahan sen kestäisi, ellei olisi noita tosi elämän tosi huolia jotka karkoittavat unen ja tekevät sydämmen levottomaksi. Tiedän kuitenkin että ne ovat minulle tarpeelliset, sillä ne pitävät sielun voimia eleillä ja kehittävät hermostoa. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää." (s. 162, kursiivi lisätty)  
Luin muutamia vuosia sitten seuraavanlaisen aforismin, joka omana käännöksenäni kuuluu seuraavasti: "Raha julistaa ihmiskunnalle sodan ryhtymällä kaiken sen… 209 Kaivattu aforismi vaikuttaisi napakalta kiteytykseltä ranskalaisen taloustieteilijän Boisguilbertin vuonna 1707 julkaistussa teoksessa Dissertation, sur la nature des richesses, de l'argent et des tributs, où l'on découvre la fausse idée qui règne dans le monde à l'égard de ces trois articles esittämistä ajatuksista. Hän näkee rahan "kaiken pyövelinä", joka "julistaa sodan koko ihmiskunnalle". " -- l'idée et l'usage criminel qu'on s'est fait de l'argent -- est devenu le bourreau de toutes choses, -- " (s. 413) "Mais il y a de l'argent criminel, -- qui, après avoir déclaré la guerre aux particuliers, ou plutôt à tout le genre humain, -- " (s. 418) https://fr.wikisource.org/wiki/Dissertation,_sur_la_nature_des_richesses,_de_l%E2%80%...
Jacob Bronowskin kirjan "Ihmisen vaiheet" viimeinen virke kuuluu suomalaisessa käännöksessä (Kirjayhtymä 1975, s. 438) näin: "Ihmisen henkilökohtainen… 512 Sangen tunnollisesti näyttäisi Bronowskin suomentaja Antero Manninen englanninkielistä alkutekstiä ja sen toistoja seuranneen: "The personal commitment of a man to his skill, the intellectual commitment and the emotional commitment working together as one, has made the Ascent of Man."
Olisiko mahdollista saada tietää alla olevan lainauksen tekijä. 274 Löysin lainauksen ja sen lausujaksi Ludwig Witgensteinin Noa Spektor-Flockin kirjasta Forever Fit sivulta 7. Se alkaa hieman toisin: Your Light, You may not think that the world needs you but it does. For you are unique. Like no-one that has ever been before or will come after.... https://books.google.fi/books?id=D27Ve5NudGgC&pg=PA7&lpg=PA7&dq=%22For+you+are+unique.+Like+no-one+that+has+ever+been+before+or+will+come+after.%22&source=bl&ots=3rN13st0Tv&sig=ACfU3U3LM0eB7y7YpmfeTlt098SYEySFNQ&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwicoKTZuIHiAhWKpYsKHTsgD4MQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22For%20you%20are%20unique.%20Like%20no-one%20that%20has%20ever%20been%20before%20or%20will%20come%20after.%22&f=false...
Löysin Munoz Molinan Serafad-kirjasta häräntappoaseen. Liekö kääntäjä viitannut Härköseen vai härkätaisteluun? 343 Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen...
Dostojevski kertoo jossakin teoksessaan vangeista, jotka pakotetaan kaivamaan kuoppia ja samoin tein peittämään ne. Sisältyykö maininta hänen teokseensa … 401 En valitettavasti onnistunut löytämään Dostojevskilta kysymyksessä kuvailtua kuoppien kaivamista ja välitöntä täyttämistä sisältävää tekstikatkelmaa. Tämä on kuitenkin mitä mainioin esimerkki "täysin hyödyttömästä ja järjettömästä työstä", jota kirjailija käsittelee teoksessaan Muistelmia kuolleesta talosta, ja pitäisin mahdollisena, että kuoppien kaivamisen ja täyttämisen ajatus on syntynyt romaanin toisessa luvussa 'Ensi vaikutelmia' esitettyjen huomioiden pohjalta: "Kerran tuli mieleeni ajatus, että jos halutaan tuhota ihminen täysin, nujertaa hänet, rangaista häntä kaikkein kauheimmalla rangaistuksella, jotta kaikkein hirmuisinkin murhamies vavahtaisi tätä rangaistusta ja pelkäisi sitä ennakolta, pitäisi hänet määrätä työhön...
Kuinka Paavo Cajander on suomentanut Shakespearen Henrik V -näytelmän kohdan, joka alkaa "We few, we happy few, we band of brothers" ja loppuu "whiles any… 828 Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin: Ett'emme tulis puheeks me, me harvat, Me onnellisen harvat, veljet kaikki. Ken tänään kanssain verta vuodattaa, On veljeni; jos kuinka halpa olkoon, Niin tämä päivä hänet aateloi. Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen, Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä, Noloina kuunnellen, kun joku haastaa, Jok' oli Crispianuksena myötä.   Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa. http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html  
Missä Ilmari Kiannon kirjassa on lause "ukko Rusanen ja Hulkkosen poijat"? 286 "Oi Rusasen ukko vainaa ja Hulukkosen poijat!" sadattelee Ryysyrannan Jooseppi samannimisen kirjan 29. luvussa.
Haussa mieluusti mahdollisimman alkuperäinen lähde sitaatille " Useimmat ihmiset ...ovat subjektiivisia itseään kohtaan ja objektiivisia kaikkia muita kohtaan… 591 Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre." Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.  Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Miten seuraava Arthur Conan Doylen sitaatti teoksesta Baskervillen koira on suomennettu: "You may not yourself be luminous, but you are an extraordinary… 457 Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi." Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole. Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama...
Miten seuraava sitaatti on suomennettu Oscar Wilden teoksessa Dorian Grayn muotokuva? "The world is changed because you are made of ivory and gold. The curves… 698 Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
Etsin kuulemaani sitaattia (todennäköisesti Aleksis Kiven), jossa todetaan että vähäinenkin tieto omasta maasta on arvokkaampaa kuin kaikki vieraiden maiden… 815 Voisiko kyseessä olla Aapelin kirja Siunattu hulluus, siinä mainitaan: "Sillä jyvänenkin tietoa omasta rakkaasta kotiseudustamme on enemmän kuin kokonainen kultamurikka turhuuden markkinoilta hankittua tyhjänpäiväistä viisautta". Sanoo yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsman. (Siunattu hulluus, WSOY 1948, s.8-9.)