| Kuningatar lainsi sanontaa "Grief is the price of love". Muistelen lukeneeni Darvinin yhteydessä, mutta liekö ollut hän tai hänen kirjeenvaihtotoverinsa joka… |
235 |
|
|
|
Darwinin esittämässä ajatuksessa ei ollut kyse ystävyydestä, vaan synnynnäisestä kyvystä tuntea voimakkaita tunteita. Pappissukulaiselleen William Darwin Foxille vuonna 1843 lähettämässään kirjeessä Darwin muotoili asian näin: “Strong affections have always appeared to me, the most noble part of a man's character & the absence of them an irreparable failure; you ought to console yourself with thinking that your grief is the necessary price for having been born with (for I am convinced they are not to be acquired) such feelings -” [kursiivi lisätty] (The correspondence of Charles Darwin. Volume 2, 1837-1843, s. 352) |
| Roald Dahlin kirjassa "Jali ja suklaatehdas" on kohta, joka kuuluu englanniksi "So shines a good deed in a weary world". Mikä mahtaa olla sen suomennos? Onko… |
680 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa.
Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty.
Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen... |
| Kenen mahtaa olla tämä teksti ( Jossakin minulla ”tallessa” konaisena- en vaan muista, missä! )?: ” Nyt on järkeä, vihdoin on järkeä siunaantunut minullekin… |
142 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi tekstin! Palaamme asiaan, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista? |
| Olisi hakusessa tämä Mika Waltarin viite (teos ja sivunumero). Mahtaisiko löytyä tätä kautta? :) "Onni – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä… |
280 |
|
|
|
"Onni, – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä oli hopeaisten kalojen pyydystämistä paljain käsin pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois."
Mika Waltari, Appelsiininsiemen (WSOY, 1931), s. 493 |
| Suomennan kirjaa, jossa on lausahdus Karamazovin veljeksistä. Se menee suomeksi suunnilleen näin: "Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua." Lausahdus… |
701 |
|
|
|
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman... |
| Mistäköhän teoksesta löytyy Henri J. M. Nouwenin lausahdus: "Joka kerta, kun tartumme siihen totuuteen, että olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee… |
232 |
|
|
|
"Joka kerta kun tartumme siihen totuuteen, että me olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee ja syvenee." Näin alkaa 11. luvun (Keitä me olemme) osio Ei kellonajan uhreja Henry J. M. Nouwenin kirjassa Tässä ja nyt : pyhän kosketus arjessa (Kirjapaja, 1995) Taisto Niemisen suomentamana (s. 155). |
| Onko tämä Helen Kellerin sitaatti suomennettu virallisesti eli on jossain kirjassa? Jos, tarvitsisin julkaisutiedot ja suomentajan nimen. ”Kun yksi ovi onneen… |
1805 |
|
|
|
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin... |
| Olen viimeistelemässä romaaniani mihin haluan lainauksen, joka on kulkenut mukanani vuosikymmeniä. En kuitenkaan löydä lähdettä. Sitaatti menee näin: ”Ehkäpä… |
197 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään sitaatin alkuperää. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sitaatin? |
| Tarvitsisin sitaatin Keith Bosleyn Kalevala-englanninnoksesta. Rivit 81-84 runosta 33: Veti veitsensä tupesta leivän leikkaellaksensa: veitsi vierähti kivehen… |
308 |
|
|
|
Runon 33 rivit 81 - 84 löytyvät Keith Bosleyn Kalevalan englanninnoksesta (Oxford University Press, 1999) sivulta 461. Saat rivit sähköpostiisi.
|
| Tarvitsisin Khalil Gibranin teoksesta Profeetta yhden sitaatin. |
954 |
|
|
|
Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.
Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin:
"Teidän majanne on avarampi ruumiinne.
Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."
Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)
Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:
"Teidän talonne on laajempi
kuin teidän ruumiinne.
Teidän ruumiinne kasvaa aurin-
gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa;
(se näkee unia)".
Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)
Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:
"Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna.
Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön... |
| Miten kuuluu suomeksi seuraava sitaatti Shakespearen Cymbeline -näytelmästä: ‘Is there no way for men to be, but women must be half-workers?’ |
462 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010) |
| “Love never dies a natural death. It dies because we don't know how to replenish its source. It dies of blindness and errors and betrayals. It dies of illness… |
378 |
|
|
|
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin |
| Onko Erno Paasilinnalla sitaatti: Elämässä on monta tienhaaraa, mutta vain yksi tie. |
573 |
|
|
|
"Vaikka elämässä on tienhaaroja, teitä ei ole kuin yksi." - Erno Paasilinna, Ruumisarkun nauloja : lauseita. Otava, 1999 |
| Onko Simone de Beauvoirin Philosophical Writings kokoomateos, joka sisältää hänen suppeampia julkaistuja teoksiaan? Sitä ei ilmeisesti ole suomennettu?… |
224 |
|
|
|
Molemmat Beauvoirin tekstikatkelmat ovat peräisin kirjoituksesta Pour une morale de l'ambiguité, joka on ilmestynyt suomeksi Tutkijaliiton Paradigma-sarjassa nimellä Moniselitteisyyden etiikka Erika Ruonakosken kääntämänä.
"Eksistentialismia pidetään tosin myös absurdiuden filosofiana. Se sulkee ihmisen hedelmättömään ahdistukseen, tyhjään subjektiivisuuteen. Se ei kykene antamaan ihmiselle ainuttakaan ohjenuoraa valintoihinsa - " (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 34)
"Jos ihminen tahtoo tavoittaa totuuden itsestään, hänen ei pidä pyrkiä häivyttämään olemisensa moniselitteisyyttä vaan päinvastoin myöntyä toteuttamaan sitä." (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 37)
Philosophical writings on englanninkieliselle... |
| Löytyisikö tämän lauseen suomennosta ja sille sivunumeroa? “How selfish soever man may be supposed, there are evidently some principles in his nature, which… |
249 |
|
|
|
Kyseinen sitaatti Adam Smithiltä kuuluu Matti Norrin suomentamana näin:
"Oletetaanpa ihmisen olevan miten itsekäs tahansa, on ilmeistä, että ihmisluonnossa on vaikuttumia, jotka saavat hänet kiinnostumaan muiden kohtalosta, ja että muiden onni ja menestys välttämättä vaikuttaa häneen, vaikkei kostuisi siitä muuta kuin mielihyvän sen näkemisestä.".
Adam Smith: Moraalituntojen teoria (suom. Matti Norri, Gummerus 2003, s. 29) |
| Löytyyköhän seuraavista Erich Frommin lausumista (lainausmerkkien välissä) julkaistua suomennosta: Erich Fromm, the social psychologist and psychoanalyst,… |
298 |
|
|
|
Ensimmäinen Fromm-sitaatti on kirjan Escape from Freedom (1941) esipuheesta. Markku Lahtelan suomennoksessa Vaarallinen vapaus (Kirjayhtymä, 1962) Fromm kirjoittaa näin: "Tämän kirjan teesinä on, että nykyinen ihminen, joka on vapautunut niistä esiyksilöllisen yhteiskunnan siteistä, jotka samanaikaisesti soivat hänelle turvan ja rajoittivat häntä, -- "
Jälkimmäinen sitaatti on Frommin samaisen kirjan vuoden 1965 laitokseen kirjoittamasta uudesta esipuheesta eikä se sisälly Lahtelan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuun suomenkieliseen käännökseen. Vaarallisesta vapaudesta kyllä julkaistiin 1976 uusi painos nimellä Pako vapaudesta, mutta kirjastotietokannoista en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että tämä olisi... |
| Mistähän tämä,voisi olla. ” Entä jos antaisit itsesi olla. Lopettaisit yrittämästä olla enemmän, parempi, jotain muuta. Et… |
269 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen.
https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3 |
| Vaeluksillamme lapissa ystäväni silloin tällöin lausahti kauniille paikalle tultuamme: "Kaukana kavala maailma, lasten itku ja akkain tora" Näin jälkikäteen… |
327 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista mistä kyseinen lausahdus voisi olla peräisin? |
| "Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää." Tällainen hieno sitaatti putkahtaa jostain esiin tasaisin väliajoin, ja se mainitaan Eeva… |
5259 |
|
|
|
Emme löytäneet sitaattia Eeva Kilven tuotannosta, eikä sen kirjoittaja valitettavasti muualtakaan löytynyt. Tunnistaisiko joku lukijoista tekijän? |
| Jari Tervon Koivisto-dokumentissa kerrottiin Koiviston siteeranneen runoa jossa kiellettiin koskemasta perhosen siipiin, jotka kimaltavat, sillä jäisi jäljelle… |
1052 |
|
|
|
"Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä". |
Kysy kirjastonhoitajalta