| Olen työryhmässä, joka tekee yhdistyksen historiikkia. Teksti sisältää paljon suoria sitaatteja. Osa työryhmän jäsenistä haluaisi käyttää enemmän omin sanoin… |
86 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää lukijoita.
Harvalla... |
| Oscar Wilde on todennut, että historia on pelkkää juoruilua, mutta mitä tämä tarkoittaa? Miksi pelkkää juoruilua? |
190 |
|
|
|
Wilden toteamusta pitäisi kaiketi tarkastella alkuperäisessä yhteydessään eikä vain kontekstistaan irrotettuna heittona. Lausahdus esiintyy näytelmässä Lady Windermere's fan käydyssä keskustelussa juorun ja ilkeämielisen huhun välisestä erosta. Lordi Windermere syyttää Cecil Grahamia siitä, että tämä levittää häväistysjuttuja neiti Erlynnestä, vaikkei tätä edes tunne. Graham puolustautuu: "Parahin Arthur, minä en koskaan levitä huhuja – minä vain juoruilen." Kun Windermere sitten tiedustelee, mitä eroa on juorulla (gossip) ja huhulla (scandal), Graham vastaa: "Juoruilu on ihastuttavaa! Historia on pelkkää juoruilua. Huhupuhe on moraalisten käsitystemme tylsäksi tekemää juoruilua. Minä en koskaan moralisoi. Mies, joka moralisoi, on yleensä... |
| Marguerite Duras kirjoittaa romaanissaan l'Amant näin: "Très vite dans ma vie il a été trop tard. À dix-huit ans il était déjà trop tard. Entre dix-huit et… |
101 |
|
|
|
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan." |
| Miten on suomennettu Hamlet-katkelma, johon Charles III päätti ensimmäisen tv-puheensa? |
300 |
|
|
|
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
|
| Luinka mahtaa kuulua Matti Rossin suomennoksessa rivi "This royal throne of kings, this sceptred isle", joka on Skakespearen Rikhard II:n ensimmäisen näytöksen… |
119 |
|
|
|
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74. |
| Onko tämä aforismi Erno Paasilinnalta? – ja jos on niin missähän teoksessa se julkaistiin? Voi olla että oheinen lainaus on muokattu, eikä aivan alkuperäinen… |
146 |
|
|
|
Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on... |
| Runosta: "Jos Aatamikin häissään jo olis ollut päissään, niin paratiisin poikia me oltaisiin". Meni jotenkin noin. Arvelisin Asuntaa, Samppa tai Heikki, mutta… |
117 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla sananalasku eikä kokonainen runo.
Lause löytyy Risto Rekolan kokoamasta omakustanteesta Kuu on nuarten miästen aurinko: 36 500 suomenkielistä sananlaskua. Books.google.fi
Lähdeluettelon mukaan sitaatti löytyy teoksesta Suuuri sitaattisanakirja, jonka on toimittanut Jarkko Laine.
En saanut teosta käsiini tarkempaa tarkastusta varten. |
| Muistelen nähneeni joskus kauan sitten Jacques Prevertin runosta napatun sitaatin, joka kuului suurinpiirtein näin: " Aasi, kuningas ja minä. Huomenna olemme… |
195 |
|
|
|
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän Pariisissa... |
| Mistä Aleksis Kiven teoksesta löytyy lause "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, voit mennä vaikka perkeleitten kanssa polskaa tanssimaan"? Tätä… |
148 |
|
|
|
Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa... |
| Miten kuuluu englanniksi Kalevalan runon kohta "vesi vanhin voitehista, kosken kuohu katsehista"? |
421 |
|
|
|
Keith Bosleyn (1989) tulkitsemana kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Water is the oldest of ointments / rapid-foam of remedies".
John Martin Crawford (1888) [perustuu saksalaiseen käännökseen]: "Remedy the oldest, water; / Magic is the child of sea foam"
Eino Friberg (1988): "Water is the oldest lotion, / Foam of falls most ancient nostrum"
W. F. Kirby (1907): "Water is the oldest medicine, / Cataract's foam a magic potion"
Francis Peabody Magoun (1963) [proosakäännös]: "Water is the oldest of ointments, / foam of a rapids oldest of magic nostrums"
Kategoria: Englanti | Kalevala maailmallaKalevala maailmalla (kalevalaseura.fi) |
| Etsin Beowulfista suomennosta seuraavaan kahteen kohtaan: De sågo då i vattnet ett vimmel av kräldjur; Sällsamma sjödrakar summo omkring Vidunder i mängd kommo… |
112 |
|
|
|
Beowulfista on kaksi suomennosta: Rudolf Dillströmin keskeneräinen käännös, joka ilmestyi alun perin Laivastolehdessä vuonna 1927, sekä 1999 julkaistu koko eepoksen sisältävä Osmo Pekosen ja Clive Tolleyn tulkinta.
Ensimmäinen sitaatti ei ole yhtenäinen tekstikatkelma, vaan se koostuu kahdesta erillisestä lainauksesta:
Dillström (1927)
1425-1426 vedessä kiemurteli paljon käärmeitä, / saastaiset merimadot syvyyteen sukelsi, / --
1509-1511 – [Dillströmin keskeneräinen suomennos päättyy säkeeseen 1472]
Pekonen ja Tolley (1999)
1425-1427 Retkeläiset näkivät putaassa pulikoivan / outoja merimatoja, salmea tutkivia / vesilohikäärmeitä. --
1509-1511 -- Parvittain kummajaisia / kuhisi kuohuissa hätyyttäen häntä; / vesipedot näykkivät... |
| Kirjojen etusivuilla näkee joskus sitaatteja muilta kirjailijoilta tai julkisuuden henkilöiltä. Joskus myös kirjan luvussa on katkelma vaikka kuuluisasta… |
296 |
|
|
|
Yleensä tällaistenkin lainausten käyttämiseen tarvitaan ainakin tekstin alkuperäisen tekijän tai häntä edustavan tekijänoikeusjärjestön kuten Sanaston lupa. Sanaston sivuilla sanotaan, että lupaa "tarvitaan esimerkiksi runon tai tekstikatkelman julkiseen esittämiseen, painattamiseen osaksi uutta julkaisua tai julkaisemiseen yleisölle verkossa."
Lähde: Sanaston www-sivut, Tarvitsenko luvan: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan (tarkistettu 20.7.2022)
Tekstikatkelmien käyttäminen voi olla myös tapauskohtaista, mutta yksityiskohtaisten vastausten saamiseksi suosittelemme kysymään asiaa suoraan Sanastolta.
Lisää tietoa Sanaston luvista: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan
Sanaston lupahinnasto: https://luvat.sanasto.fi/fi/... |
| ETSIN KIRJAA, JOSSA OLISI SITAATTEJA. EN MIELELLÄNI OTTAISI KIRJAA JOKA OLISI KAUHEAN PAKSU. |
101 |
|
|
|
Tässä kolme ehdotusta sitaattikirjoista. Vähiten sivuja (142) on koko perheen sitaattikirjassa. Nimekkeistä on linkki Kirkes-verkkokirjastoon.
Leena Lammela: Suuri ajatelmakirja (2006)
Jesse Medi: Koko perheen sitaattikirja (2001)
Teemu Ikonen: Onnen helmiä : Ajatuksia ilosta ja elämästä (2006)
|
| Kafkan Oikeusjutussa on jossakin englanninnoksessa virke "And we find our every word judged by people we can’t see, by rules we don’t know". En löytänyt sitä… |
152 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole Franz Kafkan tekstiä, vaan se on peräisin Noah Tavlinin analyysistä What makes something "Kafkaesque"? Valmista käännöstä sille ei valitettavasti ole.
What makes something "Kafkaesque"? - Noah Tavlin | TED-Ed (sitaatti kohdassa 4:26–4:31) |
| Ovatkohan aiemmat suomennokset (Talvitie ja Mattila) kovinkin erilaisia kuin uusin (Kivi) Orwellin teoksen 1984 virkkeestä "If you want a picture of the future… |
174 |
|
|
|
"Jos haluat luoda kuvan tulevaisuudesta, kuvittele vain saapasta, joka astuu ihmiskasvoille... aina, ikuisesti." (Talvitie)
"Jos haluat kuvan tulevaisuudesta, voit kuvitella saappaan, joka polkee ikuisesti ihmiskasvoja." (Mattila) |
| Miten mahtaa kuulua Anne Bronten Wildfell Hallin asukkaan suomennoksessa kohta “What the world stigmatises as romantic, is often more nearly allied to the… |
124 |
|
|
|
Sitaatti on Anne Brontën romaanin The Tenant of Wildfell Hall (1848) XXXII luvusta. Kyllikki Villan suomennoksessa Wildfell Hallin asukas (1994, s. 283) kyseinen kohta kuuluu näin:
[Aivan oikein, mutta minun käsitykseni mukaan] se, minkä maailma merkitsee romantiikan poltinmerkillä, usein on paljon lähempänä todellisuutta kuin yleisesti otaksutaan. Sillä tuskin nuoruuden nerokkaat ajatukset sen vuoksi ovat vääriä, että myöhemmän iän surkeat näkymät usein himmentävät ne.
https://www.gutenberg.org/files/969/969-h/969-h.htm |
| Miten on suomennettu tämä kohta Shakespearen näytelmästä Julius Caesar? (Cassius puhuu) "Men at some time are masters of their fates: The fault, dear Brutus,… |
198 |
|
|
|
Kyseisen kohta on William Shakespearen näytelmän Julius Caesar ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 rivit kuuluvat näin:
On ihmisellä onnens' ohjat joskus.
Syy, rakas Brutus, kurjaan pienuuteemme
On itsessämme eikä tähdissämme.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18512/pg18512.html
https://www.gutenberg.org/files/1522/1522-h/1522-h.htm
Lauri Siparin suomennoksessa vuodelta 2006 (s. 57) sama kohta kuuluu näin:
Mies voi olla kohtalonsa herra:
jos olemme alamaiset, hyvä Brutus,
syy ei ole tähdissä vaan meissä.
|
| Kuka on alunperin sanonut lauseen: "Nyt on naamiot riisuttu edessä on vain sodan kylmät kasvot"? |
449 |
|
|
|
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197. |
| Kuka Englannin parlamentssa siteerasi aikanaan: "I wholly disapprove of what you say and will defend to the death your right to say it" |
127 |
|
|
|
Lause liitetään ranskalaiseen filosofiin Voltaireen. Itse asiassa on kuitenkin englantilaisen kirjailijan kuvaus Voltairen ajattelutavasta.
"
Evelyn Beatrice Hall (28 September 1868 – 13 April 1956),[1][2][3][Note 1] who wrote under the pseudonym S[tephen] G. Tallentyre, was an English writer best known for her biography of Voltaire entitled The Life of Voltaire, first published in 1903. She also wrote The Friends of Voltaire, which she completed in 1906.
In The Friends of Voltaire, Hall wrote the phrase: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it"[4] as an illustration of Voltaire's beliefs.[5] This quotation – which is sometimes misattributed to Voltaire himself – is often cited to describe the... |
| Tuhkimo-sadussa on saksaksi kohta: "Die Guten ins Töpfchen, die Schlechten ins Kröpfchen." Tämä liittyy siihen, kun Tuhkimo saa lintuja avukseen jyviä… |
215 |
|
|
|
Säkeet "maljaan kaikki hyvät, kupuun kehnot jyvät" ovat peräisin Otavan vuonna 1930 julkaiseman kaksiosaisen Grimmin sadut -valikoiman Tuhkimo-suomennoksesta. Sen kääntäjää ei ole mainittu. Teos on sittemmin ilmestynyt yhteisniteenä 1983 ja 2012.
Sadusta on olemassa viljalti muitakin suomennoksia. Otavan nimettömän kääntäjän version ohella seuraavat kuuluvat niihin, joihin todennäköisimmin törmää:
Lasten- ja kotisatuja -kokoelmaan (Karisto, 1927) sisältyvässä Helmi ja Aune Krohnin suomennoksessa vastaava kohta kuuluu seuraavasti: "hyvät kaikki ruukkuhun, huonot kaikki kupuhun!" Kääntäjäkaksikosta Aune on merkitty runoista vastaavaksi, joten säkeet lienevät hänen muotoilemiaan.
Useassa eri satukokoelmassa mukana oleva L. Aron [Inka... |
Kysy kirjastonhoitajalta
