| Jari Tervon Koivisto-dokumentissa kerrottiin Koiviston siteeranneen runoa jossa kiellettiin koskemasta perhosen siipiin, jotka kimaltavat, sillä jäisi jäljelle… |
1057 |
|
|
|
"Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä". |
| Löytyyköhän tällaista tekstiä suomennettuna: “One can live magnificently in this world, if one knows how to work and how to love, to work for the person one… |
314 |
|
|
|
En saanut käsiini teosta Leo Tolstoin elämä ja teokset. I nidos : lapsuudesta ensi miehuuden ikään : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia / koonnut Paul Birykov ; tarkastanut Leo Tolstoi ; venäläisestä käsikirjoituksesta suomentanut Arvid Järnefelt. Porvoo 1906, joten en voinut tarkistaa, olisiko kirje löytynyt sieltä, mutta teksti löytyy suomennettuna Henry Troyat, Tolstoi -elämäkerrasta sivulta 131: Maailmassa voi elää ihmeellisen ihanaa elämää, jos vain osaa tehdä työtä ja rakastaa, tehdä työtä sen puolesta mitä rakastaa, ja rakastaa sitä mitä tekee. Henri Troyat, Tolstoi 2. painos, 1995 (suomennettu ranskankielisen alkuteoksen saksankielisestä lyhennetystä laitoksesta).... |
| Olen yrittänyt googlata alkuperäistä (Kreikankielistä) tekstiä Heraklitoksen siteerauksesta "One cannot step to the same river twice". En ole kuitenkaan sitä… |
454 |
|
|
|
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν... |
| Mikä Edith Södergranin runo? Runon tiivistelmä näin muistivaraisesti: Joka ei kynnen verellä pyri muuttamaan arjen seiniä, ei ole oikeutettu astumaan aurinkoon… |
387 |
|
|
|
Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi. |
| Kenen sitaatti on tämä, jonka olen osittain unohtanut? Se menee, että "jotkut uskovat johonkin, jotkut johonkin, minä uskon johonkuhun tunnettuun henkilöön"? |
165 |
|
|
|
Valitettavasti emme näillä tiedoin onnistuneet lähteistöstämme löytämään etsimääsi sitaattia. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen sitaatin? |
| Miten sanotaan latinaksi tulin näin ja voitin. |
3584 |
|
|
|
Klassinen lentävä lause "Tulin, näin, voitin" on alun perin latinankielinen. Julius Caesarin kerrotaan käyttäneen sitä kirjeessä ystävälleen Amantiukselle, kun hän kertoi Zelan kaupungin luona käymästään nopeasta ja rajusta taistelusta, jossa hän kukisti Pontoksen kuninkaan Farnakes II:n. Latinassa näillä sanoilla on sama pääte, joten ilmaisun lyhyys tulee vielä iskevämmäksi: Veni, vidi, vici.
Plutarkhos, Kuuluisien miesten elämäkertoja
Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä |
| Onko Johannes Gutenbergiltä olemassa mitään lainausta/sitaattia tai jotain, mikä olisi hänen kirjoittamaansa? |
200 |
|
|
|
Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa... |
| Haluaisin siteerata Gabriel Garcia Marquezia, mutta en muista tarkalleen, miten kyseiset kohdat on ilmaistu Rakkautta koleran aikaan -teoksessa. 1. ajatuksen… |
367 |
|
|
|
Ensimmäisen kohdan löysin jälkimmäistä en, mutta kirjaa on hyvin saatavilla kirjastoista, joten voitte helposti hakea kohdan itse. Ensimmäinen menee näin " sillä he olivat eläneet yhdessä riittävän kauan todetakseen että rakkaus oli rakkautta aina ja kaikkialla mutta sitä kestävämpää mitä lähempänä kuolema."
Ainoa mikä minusta viittasi kahtia jakamiseen oli kohta " kansan vaisto jakoi heidät heidät kahteen ryhmään: pahoihin kiinalaisiin ja hyviin kiinalaisiin. |
| Miten Shakespearen Kesäyön unelma loppuu - tarkoitan siis loppurepliikkejä? |
1300 |
|
|
|
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm |
| Shakespearen (As you like it, 1599) “the seven ages of man". |
896 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910.
JAQUES.
Koko mailma
On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki
Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee;
Jokaisell' eläissään on monta osaa
Täss' seitsenosaisessa näytelmässä.
Ensinnä lapsi syliss' imettäjän
Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika,
Suu irvissä ja kirjat kainalossa,
Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu
Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja
Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä
Henttunsa näköpäistä; sitten solttu,
Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu,
Halukas riitaan, arka arvostaan,
Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa,
Kanuunain suusta; sitten tuomari,
Kukoilla... |
| Alvin Tofflerin sitaatti alkaa "The secret message communicated to most young people today by the society around them is that they are not needed..." - onkohan… |
170 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin Tofflerin artikkelista The psychology of the future hänen toimittamassaan kirjassa Learning for tomorrow : the role of the future in education (Vintage Books, 1974), jota ei ole suomennettu. |
| Kuka oli John Q. Tullius, jonka nimiin seuraava väite on pantu? : "Nine out of ten people like chocolate. The tenth person always lies." Suomeksi : Yhdeksän… |
282 |
|
|
|
John Q. Tullius vaikuttaisi olevan parhaiten tunnettu kysymykseen sisältyvästä suklaa-aiheisesta lausahduksestaan. Vastaani tulleiden häntä itseään koskevien pienten tiedonmurusten perusteella Tullius on amerikkalainen pilapiirtäjä. |
| Tekijänoikeuskysymys: onko sallittua lainata tiettyyn teemaan liittyvää runoja tai niiden säkeitä tekijän ja kokoelman maininnalla? Kyse on ei-kaupallisesta… |
1162 |
|
|
|
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä.... |
| Mistä Tove Janssonin kirjasta tämä lainaus on? “Ellei joku satu tietämään, mitä eläkkeelle pääseminen tarkoittaa, niin kerrottakoon asia: Kun ihminen elää… |
8981 |
|
|
|
Sitaatti on kirjasta Näkymätön lapsi ja
tarinasta Hemuli joka rakasti hiljaisuutta (s.67)
|
| Missä kohtaa Herman Hessen Demian-kirjaa kertoja pohtii jotain tähän tapaan? |
232 |
|
|
|
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
|
| Lainauksesta kysymys taas: Löytyykö suomennettuna Ingeborg Bachmannin lausetta, joka on käännetty ruotsiksi näin: "Vem är jag i gyllene september?" |
448 |
|
|
|
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt |
| Löytyisikö suomennosta Simone Weil -sitaatille, joka menee ruotsiksi näin: Att älska sig själv som en främling innebär att älska sig som en främling. |
751 |
|
|
|
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
|
| Mika Waltarin teksti. |
1025 |
|
|
|
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen neljännen kirjan kuudennen luvun alkupuolelta löytyy teksti, josta liene kyse:
"Aamu oli nuori ja kirkas, mutta sydämeni oli tyhjä ja elämä oli tuhkaa käsissäni. Ruumiini kivut tuottivat minulle iloa, sillä ne antoivat jonkin tarkoituksen olemassaololleni."
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 2001, s. 143)
|
| Goethen sitaatti saksaksi? |
328 |
|
|
|
Kyseessä on runo nimeltä ”Musarion”, ja se löytyy esimerkiksi teoksesta Götheäs sämmtliche Werke, Erster Band (Tétot Fréres, 1836). Kirja löytyy digitoituna osoitteesta https://books.google.fi/books?id=owTxTAcUhnMC&pg=PA175&lpg=PA175&dq=%22F%C3%BCrwahr+es+wechselt+Pein+und+Lust%22&source=bl&ots=CIN72Q0M2b&sig=ACfU3U2D7o9jJogtHbCPLI82WAGxy6GeEg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiU54K9ooLkAhUc7KYKHRKVBLoQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22F%C3%BCrwahr%20es%20wechselt%20Pein%20und%20Lust%22&f=false.
Tuo kysymäsi englanninkielinen katkelma menee saksankielisessä alkuteoksessa näin:
”Genieße wenn du kannst, und leide wenn du mußt”
Suomeksi ei löytänyt kyseistä runoa, joten on aivan mahdollista, ettei sitä ole... |
| Olen yritttänyt löytää Rousseau'n "Back to nature" ilmauksen alkuperäistä muotoa ranskaksi, mutta en ole onnistunut. On epäselvää oliko se noin tiivistetty… |
301 |
|
|
|
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta. |
Kysy kirjastonhoitajalta