sisällönkuvailu

13 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–13.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko oikeassa kirjassa enemmän sivuja kuin kirjassa? Jos kirjassa Irja (Väinö Kataja) on e-kirjan 44 sivua, niin montako sivua on oikeassa kirjassa? 53 30.12.2020 Kirjan sivumäärän voi yleensä tarkistaa teoksen kuvailutiedoista kirjaston tietokannasta. Suomalaisten teosten kuvailutiedot näkyvät myös Suomen kansallisbibliogarafiassa Fennicassa. Fyysisen kirjan sivumäärä voi toki vaihdella hiukan painoksesta riippuen. Väinö Katajan teoksen Irja ensimmäisessä painoksessa vuodelta 1901 on 97 sivua. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3831095 Teoksen vuonna 1934 ilmestyneessä viidennessä painoksessa on sivuja 74. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3695950 E-kirjan ja fyysisen kirjan sivumäärät eivät aina vastaa toisiaan. https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Luin/kuuntelin kirjan Taivaanraapijat, Antti Tuuri, pidin kovasti kirjasta ja sen aihealueesta. Olen yrittänyt etsiä toisia kirjoja, jotka kertovat 1900 alun… 62 13.10.2020 Kaikki Helmet-kirjaston teokset asiasanoitetaan Finto-asiasanaston mukaan. Helmet-haku siis kohdistuu esimerkiksi teoksen nimen lisäksi - tai ennen kaikkea - asiasanoihin. Asiasanat ovat varsin loogisia ja enempiä tarkistelematta voi arvata, että hakusanoilla 1900-luku ja siirtolaisuus löytyy jo ko. aihepiirin teoksia. Hyvä keino löytää sopivia asiasanoja on myös katsoa niitä jonkin halutun aihepiirin teoksen yhteydestä. Taivaanraapijat-romaani on asiasanoitettu seuraavilla hakusanoilla:       Ketola, Jussi, fikt. romaanit siirtolaiskirjallisuus rakennustyöt pilvenpiirtäjät aikuistuminen miehet toveruus työtapaturmat amerikansuomalaiset kaupungit 1900-luku New York kaunokirjallisuus suomenkielinen kirjallisuus Asiasanat ovat nähtävissä...
Mistä Venny Kontturin romaanit kertovat (älä vastaa vain: Pohjanmaasta! Mikä on oma arviosi niistä? Mikä niistä on paras? 363 22.6.2017 Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
Minun pitäisi selvittää, missä yleisessä kirjastossa (todennäköisesti pääkaupunkiseudulla) on kokeiltu automaattista (koneellista) sisällönkuvailua. En tiedä… 229 22.2.2017 Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei tällaista kokeilua ole ainakaan vielä ollut. Asiasta on puhuttu, mutta mitään konkreettista ei ole aloitettu.
Olen kustannustoimittaja, joka pähkäilee erikoiselle kirjalle sopivaa kirjastoluokkaa. Olisiko teillä suositella jotakin? Jostakin syystä chat-yhteys katkesi… 847 21.3.2012 Kaunokirjallisuus luokitellaan periaatteessa kaunokirjallisuudeksi (YKL-luokituksen mukaan 84.2 suomenkielinen kertomakirjallisuus) ja sisältöä kuvataan asiasanojen avulla, esim. työelämä, projektityö, liike-elämä. YKL-luokitus löytyy netistä osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ ja asiasanastoja http://onki.fi -palvelusta Ysa (Yleinen suomalainen asiasanasto) ja Yso (vastaava ontologia). Mikäli kuitenkin teos haluttaisiin luokitella tietokirjallisuuden luokkaan, se sijoittuisi varmaankin luokkaan 69.1 Liiketalouden hallinto, johon sisältyy myös projektityöskentely.
Mitkä ovat luetteloinnin ja sisällönkuvailun erot? Nämähän tarkoittavat osittain samoja asioita, mutta ne ratkaisevat erot? 1213 4.10.2010 Luetteloinnilla tarkoitetaan dokumenttien perusrekisteröintiä, jossa aineisto kuvaillaan määrättyjen ulkoisten peruspiirteiden mukaan (esim. tekijä, teoksen nimi, julkaisutiedot, sivumäärä, muut ulkoasutiedot). Luettelointia tehdään tietyn formaatin mukaisesti esim. kirjaston aineistotietokantaan. Sisällönkuvailusta puhutaan silloin, kun dokumentin sisältö analysoidaan ja kuvataan. Siihen kuuluvat luokitus ja indeksointi, joka on sisällönkuvailua asiasanojen avulla. Sisällönkuvailun tehtävänä on tukea tiedonhakua sisällöllisin perustein. Luettelointi on näistä ensisijainen, koska ilman sitä ei voida tehdä sisällönkuvailua. Lähde: Suominen, Saarti & tuomi: Bibliografinen valvonta : johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin...
Ovatko sanat "blurb" ja "takakansiteksti" oikeat hakusanat, kun haluaisin etsiä tietoa kirjojen takakansiteksteistä, vai löytyisikö joillain muilla termeillä… 704 17.2.2010 Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi neljä pro gradu- tutkielmaa, joissa on käsitelty takakansitekstejä. Ne ovat Kaisu Korhonen: Täsmätarkkaa perusproosaa, vakavaa iloa ja elämänläheisiä tarinoita: takakansitekstien kielen tarkastelua, Kivimäki, Sanna: Tuoteseloste ja tulkinta: tutkimus kotimaisten vuosina 1930-1989 ilmestyneiden romaanien takakansitekstien sisällöstä, Eskelinen, Eeva: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu: takakansitekstien soveltuvuus sisällönkuvailuun ja Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina.
Mistä julkaisusta saisin tietoa siitä kuinka - millä periaatteella - kirjoja tulisi asiasanoittaa. Minulla on kyllä käytössäni VESA verkkosanasto mutta se ei… 1059 6.10.2009 Varsin perusteellisesti mm. asiasanoitusta ja sen perusteita selvitellään juuri ilmestyneessä kirjassa Bibliografinen valvonta: johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin / Vesa Suominen, Jarmo Saarti, Pirjo Tuomi (2009). Käytännön työhön se voi olla turhankin perusteellinen, mutta siihen kannattanee tutustua.
Kerro seitsemän veljeksen Laurista? 2747 9.12.2008 Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä: Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917. Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987. Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002. Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131. Lehtiartikkeleita aiheesta mm.: Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60 Takoja 2/2006, s. 41-47
Hain kirjaa Helmetistä Anonyymien ylensyöjien kaksitoista askelta ja kaksitoista perinnettäja huomasin, että löytyy huonosti hakusanoilla. Voisiko hakusanoiksi… 1173 2.1.2007 Kirjastossamme käytettävät hakusanat on valittu Kansalliskirjaston ylläpitämästä asiasanastosta YSAsta (Yleinen suomalainen asiasanasto, lisätietoja vesa.lib.helsinki.fi). Ehdottamistanne hakusanoista ainoastaan anoreksia ja bulimia löytyvät sieltä. Sivujen kautta voitte tehdä ehdotuksia asiasanaston luetteloon lisättäväksi. Hakusanat ovat pääasiassa monikossa. Anoreksian ja bulimian sijaan kirja on luetteloitu ainoastaan asiasanalla syömishäiriöt, koska kirjaan tutustuttaessa ei ole ilmeisesti katsottu sen koskevan anoreksiaa tai bulimiaa, vaan muuta syömishäiriötä. Sanahakua käytettäessä kirja löytyy myös ehdottamallanne "anonyymit ylensyöjät", koska sanahaku etsii kaikista kirjan tiedoista.
Jos kirja on luonteeltaan sekä paikallishistoriaa että muistelmateos, niin kumpaan se luokitellaan vai molempiin, ja voiko kirjan takakannessa olla useita… 820 28.6.2006 Kysymyksesi osuu suoraan kirjastoluokituksen ytimeen. On monia teoksia, joiden sisältö sopii moneen eri luokkaan. Kirjastossa kirja voi kuitenkin fyysisesti sijaita vain yhdessä paikassa ja siksi kirjaan voidaan merkitä vain yksi luokka: pääluokka, jonka mukaan kirja hyllytetään aina samaan paikkaan ja jonka perusteella se löydetään. Lisäluokkia ja asiasanoja, jotka myös kuvaavat kirjan sisältöä voidaan lisätä tarpeen mukaan luettelointitietoihin kirjastojen aineistotietokantoihin. Ne auttavat tiedonhaussa löytämään viitteitä halutusta aiheesta. Mitään tarkkaa määritelmää ei voida antaa siitä, mikä on oikea luokka millekin kirjalle. Kirjastojen laajasti käyttämä yleinen kymmenluokitus löytyy täältä: http://ykl.kirjastot.fi/
Kuka ja milloin on kehittänyt kirjaluokituksen, jonka perusteella kirjat on sijoitettu hyllyihin Suomen kirjastoissa? 1601 27.11.2002 Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn (ks. esim. http://www.oclc.org/dewey/resources/biography/ ) kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876. Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa. Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta ks. http://www.hb.se/bhs/udk/ (Verkko-YKL http://ykl.kirjastot.fi/ )
Löytyykö kaunokirjallisuuden asiasanastoja netistä? Mistä osoitteesta? YSA ja VESA löytyvät kirjastojen kotisivuilta, mutta Kaunokkiin ja Bellaan en ole vielä… 1279 13.11.2002 Kaunokki ja Bella on julkaistu verkossa vuonna 2007. Kaunokki, http://kaunokki.kirjastot.fi/ Bella, http://kaunokki.kirjastot.fi/sv-FI/ VESA, josta löytyvät YSA ja Allärs http://vesa.lib.helsinki.fi/ Joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisuuden asiasanastoja verkossa: Burnaby Public Libraryn (British Columbia, Kanada) lasten- ja nuortenkirjallisuuden sanasto: http://www.bpl.burnaby.bc.ca/gab/ficindex.pdf Contemporary Women Fiction Writers –tietokanta (Christchurch City Libraries, Uusi Seelanti), vain muutaman sanan sanasto: http://library.christchurch.org.nz/Guides/IfYouLike/ContemporaryWomen/S… (Päivitetty 29.2.2008)