Seitsemän veljestä

29 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä Aleksis Kiven teoksesta löytyy lause "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, voit mennä vaikka perkeleitten kanssa polskaa tanssimaan"? Tätä… 35 10.8.2022 Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa". Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa...
Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä kirjan alkupuolella on kohtaus, jossa veljekset ovat karanneet metsään ja äiti lähtee sitten kylänmiesten kanssa heitä… 124 29.10.2021 Vastaus löytyy Sakari Katajamäen toimittamasta kirjasta Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS, 2020). Kirjassa on sanasto, josta selviää, että tonttusilla olo tarkoittaa samaa kuin hippasilla olo, "leikkiä niin, että yksi, tonttu, ottaa kiinni muita".
Vilukselan Vitka -runo Seitsemässä veljeksessä 227 22.9.2020 Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin: "Vilukselan Vitka ja Viuvalan Pispa, Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa! Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa!"   Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
"Seitsemän veljestä" kiinnostaa monelta kantilta. Kuinka pitkän matkan veljekset joutuivat jouluyönä juoksemaan Impivaarasta Jukolaan heidän pirttinsä… 173 16.9.2020 Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset) Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "Väkevä...
Peräloro Seitsemässä veljeksessä 144 29.6.2020 Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21 Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta nimitysten...
Olen Kiven Seitsemän veljestä-harrastaja. Millaisia seitsemään veljekseen liittyviä kirjoja on ja millä kielillä? 336 22.6.2020 Kiven kirjoittamia suomenkielisiä teosversioita Seitsämästä veljeksestä on ainakin 150 kappaletta. Helsingin yliopiston kirjaston Helka -haku löytää lisäksi ainakin 3 e-kirjaa ja 26 opinnäytettä. Suomen kirjallisuuden käännökset -sivusto kertoo, että Seitsemän veljestä on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi, norjaksi, viroksi ja tanskaksi. Lukuisia muitakin kieliversioita löytyy. Yhteensä noin. 40 eri kieltä ja monesta kielestä lukuisia eri käännösversioita. Seitsämän veljestä on sovitettu ainakin kahdeksan eri näytelmäversiota. Ne löytyvät Näytelmät -sivustolta. Tämän vuoden helmikuussa on Seitsämän veljestä -valoteos ollut näkyvillä Helsinki-Tampere moottoritien varressa. Seitsemän veljestä on...
Jkolan seitsemän veljestä elelivät itsenäisesti. Mutta leipoivatko he itse ruisleipänsä? Ruisleivän teko, jonkun kylän vaimon toimesta tai ostaminen olisi… 116 17.6.2020 "Simeoni herneet keittää, Timo sekaan suolat heittää...", lauloivat toukolaiset pilkkalaulussaan Seitsemän miehen voima. Impivaaran joulupöydässä veljeksillä oli seitsemän reikäleipää, kaksi tammipöytyrillistä höyryävää karhun-lihaa ja kiulullinen olutta. Tämänkin ehtoollisen olivat rakentaneet Timo ja Simeoni. Romaanissa ei tietääkseni kerrota leipomisista, mutta käyhän siis ilmi, että keittiökykyä veljeksillä oli, ja usamminkin romaanissa syödään. Ruokapöytä oli oiva näyttämö paljoille puhumisille, jotka usein johtivat tärkeisiin päätöksiin.   Vastaus on saatu Aleksis Kivi seuran asiantuntijalta.
Kirja jossa on selityksiä Kiven Seitsemästä veljeksestä 298 10.3.2020 Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista: Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002) Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009) Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Milloin Seitsemän veljestä ilmestyi? Netistä löysin vain tiedon että "keväällä 1870". Mutta mikä oli päivämäärä? 163 14.1.2020 Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta. Lähde:Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
Onko Aleksis Kiven jossain tekstissä loru Someron pitäjän taloista: Syvänojan Sonni, Sylvänän Jalli, Ollilan Älli? 471 7.5.2019 Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä." Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Tarvitsisin yhtä käännöstä varten seuraavan pätkän ruotsinkielisestä Seitsemästä veljeksestä: "On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin… 226 7.1.2019 Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti: "Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!"
Teillä on Helmet- kokoelmassa Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen vuoden 1908 painos.Onko se ensimmäinen kirjana ilmestynyt? Painosmäärä? 799 30.5.2018 Aleksis Kiven Seitsemän veljestä julkaistiin ensimmäisen kerran neljänä vihkona vuonna 1870 ja nämä vihkot sitten yhtenä painoksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana 1873. Vuoden 1908 Yrjö Weilinin julkaisema Seitsemän veljestä on myös julkaistu kahtenatoista vihkona, se ei siis ole sidottu kirja. Vihkot on painettu faktuuralla ja niissä on ensimmäisen kerran Akseli Gallen-Kallelan tekemä kuvitus. Vihkot on myös digitoitu, niihin voi tutustua Doriassa, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto: http://www.doria.fi/handle/10024/43335 . Painosmäärästä en löytänyt tietoa käytettävissäni olevista lähteistä.  
Mitä tarkoittaa kun aleksis kiven seitsemän veljestä kirjassani lukee tätä kirjaa on numeroitu 2000 kappaletta. Tämän kirjan numero on 1014? Painovuosi on 1990… 492 16.3.2018 Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus. Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.  Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä 130 €,...
Mitkä niiden seitsemän veljeksen nimet oli? 7594 12.12.2017 Tässä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä vanhimmasta nuorimpaan: Juhani, Tuomas ja Aapo (kaksoset), Simeoni, Timo ja Lauri (kaksoset), Eero   Aleksis Kiven seitsemää veljestä kuvataan seuraavissa teoksissa: Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917. Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987. Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002. Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Muutama esimerkki Seitsemästä veljeksestä elämään jääneestä sanontatavasta, kiitos. 2177 23.8.2017 Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja. Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä: ”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.” ”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.] ”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.” ”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
Seitsemässä Veljeksessä mainitaan ruokalaji jota en tunne. Kysymyksessä on sian- tai naudanmurennus. Mitähän se on ? 407 21.3.2017 Kyseessä on lihasta tai sisälmyksistä hakattu ruokalaji. Lähde: http://www.seitsemanveljesta.net/Sanasto.pdf
Olen taas kerran lukenut ja myös kuunnellut äänikirjana Seitsemää Veljestä. Olen nyt kiinnittänyt erikoisesti huomiota Kiven kieleen, siihen kuinka erinomaista… 806 18.8.2014 Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-...
Näyttelemme Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella Kai Lehtisen ohjaamassa näytelmässä Seitsemän veljestä. Näytelmässä on yhdennessätoista luvussa Aapon… 1434 21.8.2012 Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta. Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”. Aapo...
Kerro seitsemän veljeksen Laurista? 2889 9.12.2008 Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä: Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917. Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987. Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002. Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131. Lehtiartikkeleita aiheesta mm.: Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60 Takoja 2/2006, s. 41-47
Löytyykö kirjastosta diasarjaa Aleksis Kiven teoksista (Seitsemän veljestä olisi paras)? 718 4.10.2007 Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa". Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.