| Olen kiinnostunut Savon köyhän naisväen (loiset ja mäkitupalaiset, palkolliset) elämän kuvauksesta 1900-luvun alussa (1900-1940). Erityisesti aikalaisten… |
70 |
|
|
|
Muun muassa nämä kirjat kuvaavat tai sisältävät vähintään mainintoja Savon köyhän naisväen elämästä 1900-luvun alussa. Osa kirjoista on saatavilla suoraan Jyväskylän kaupunginkirjastosta, osan voi tilata muista Keski-kirjastoista tekemällä seutuvarauksen. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden verkkokirjastosta osoitteessa keski.finna.fi. Huomioithan, että Jyväskylän pääkirjaston varastossa sijaitsevat kirjat noudetaan varausten perusteella. Tee siis niihin varaus ennen kuin lähdet kirjastoon.Tietokirjallisuutta:Työteliäs ja uskollinen: naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (2006)Riitta Räsänen: Savo ja sen kansa (2008)Ahti Rytkönen: Savupirttien kansaa (1931); Tuohitorven mailta (1933)Kauko Tervamäki: Hollikyydin... |
| Elias Lönnrot kertoo kievarin yöpymispaikan kiellosta Hämeessä. Neuvottelut soutumatkasta ja palkkiosta suuren järven yli on hykerryttävä. Radio-ohjelmassa ne… |
137 |
|
|
|
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin... |
| Hämeenlinnassa on Hämeen linna, ja Savonlinnassa on Olavin linna, mutta onko olemassa Savon linnaa vai mistä kaupunki on saanut nimensä? |
337 |
|
|
|
Savon linna on olemassa. Nykyisin se tunnetaan Olavinlinnana. Kansanomaisessa käytännössä sitä oli kuitenkin halki vuosisatojen nimitetty Savon linnaksi.
Perustajansa antamana linna sai 1400-luvun lopulla nimen Pyhän Olavin linna. Tämän nimen varustus säilytti virallisessa käytännössä uuteen aikaan ja uskonpuhdistukseen saakka, jolloin kirkkomme luopui pyhimysten palvonnasta. Maamme nuorimpana varustuksena sitä nimitettiin myös Uudeksi linnaksi (kirjoitettuna Uudeksilinnaksi), ruotsiksi Nyslott. Tällä nimellä se uuden ajan alusta lähtien säännöllisesti esiintyy ruotsinkielisissä asiakirjoissa. Sen sijaan suomalaisittain tämä varustus – maakunnan hallinnollisena keskuksena ja sotilaallisena lukkona – oli Savon linna (... |
| Osaatko suositella suomalaisia naisdekkaristeja savosta tai hämeestä, esim. Eija Piekkarin tuotanto on mainiota. |
1667 |
|
|
|
Tässä poimintoja:
Päivi Alasalmi, Tampereelle sijoittuva dekkarisarja
Saara Kesävuori, tamperelainen kirjailija
Terttu Autere, hämeenlinnalainen kirjailija.
Pirkko Arhippa, vaikuttanut Forssassa
Leena Lehtolainen, syntynyt Vesannolla
Eppu Nuotio, syntynyt Iisalmessa
Susanna Yliluoma, asuu tai on asunut Kangasalalla
Kannattaa lisäksi tutustua Kirjasampoon https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus |
| Kuinka Etelä-Savon kartanoasutus on syntynyt? |
1479 |
|
|
|
Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään.
Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi.
1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia.... |
| Miten sanotaan suomen kielen sana kolmisoppi saamen kielellä? |
1712 |
|
|
|
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on... |
Kysy kirjastonhoitajalta